{"id":5283,"date":"2025-08-14T08:04:08","date_gmt":"2025-08-14T08:04:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5283\/"},"modified":"2025-08-14T08:04:08","modified_gmt":"2025-08-14T08:04:08","slug":"avaruudesta-loytyi-valtava-sauronin-silma-joka-tuijottaa-suoraan-maata-kohti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5283\/","title":{"rendered":"Avaruudesta l\u00f6ytyi valtava ”Sauronin silm\u00e4”, joka tuijottaa suoraan Maata kohti"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat saaneet kuvattua kiinnostavan kaukaisen avaruuden kohteen, joka voi tuoda joillekin mieleen ikonisen Sauronin silm\u00e4n Taru sormusten herrasta -elokuvista.<\/strong><\/p>\n

Kuvassa esiintyy blasaari PKS 1424+240, joka on yksi kirkkaimmista tunnetuista korkeaenergisten gammas\u00e4teiden ja kosmisten neutriinojen l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n

Blasaari on aktiivinen galaksi, jonka keskustassa sijaitseva supermassiivinen musta aukko sy\u00f6ksee avaruuteen relativistisen suihkun,\u00a0joka etenee l\u00e4hes valonnopeudella. Suihku suuntautuu suoraan Maata kohti, mik\u00e4 saa miljardien valovuosien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevan kappaleen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin kirkkaalta.<\/p>\n

Tutkimustiedotteessa todetaan<\/a> tuoreiden havaintojen antavan vastauksen vuosia astronomeja vaivanneeseen kysymykseen: kuinka n\u00e4enn\u00e4isen hitaasti liikkuva blasaari voi olla niin kirkas korkeaenergisten gammas\u00e4teiden ja kosmisten neutriinojen l\u00e4hde.<\/p>\n

Tutkijat raportoivat havainnoistaan<\/a> Astronomy & Astrophysics -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Blasaaria havainnoitiin 15 vuoden ajan Very Long Baseline Array (VLBA) -teleskooppij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, jonka avulla tutkijat saivat relativistisesta suihkusta eritt\u00e4in tarkan kuvan. \u201dKun rekonstruoimme kuvan, se oli h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4,\u201d kertoo tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja Yuri Kovalev, joka on Max Planck -instituutin MuSES-projektin p\u00e4\u00e4tutkija. \u201dEmme ole koskaan n\u00e4hneet mit\u00e4\u00e4n vastaavaa \u2013 l\u00e4hes t\u00e4ydellinen toroidinen magneettikentt\u00e4 suihkun kanssa, joka osoittaa suoraan meit\u00e4 kohti.\u201d<\/p>\n

Koska suihku on l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti kohdistettu kohti Maata, sen korkeaenerginen s\u00e4teily voimistuu suppean suhteellisuusteorian mukaisesti. \u201dT\u00e4m\u00e4 kohdistus aiheuttaa kirkkauden kasvun yli 30-kertaiseksi,\u201d selitt\u00e4\u00e4 Jack Livingston, toinen kirjoittaja MPIfR:st\u00e4. \u201dSamalla suihku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liikkuvan hitaasti projektioefektien vuoksi \u2013 klassinen optinen illuusio.\u201d<\/p>\n

Tutkimustiedotteessa sanotaan t\u00e4llaisen suoran n\u00e4kym\u00e4n suoraan blasaarin suihkun ytimeen olevan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinainen tilaisuus. Suihkun magneettikent\u00e4n donitsinmuotoinen rakenne \u2013 joka luo mielleyhtym\u00e4n Sauronin silm\u00e4\u00e4n \u2013 on tutkijoiden arvion mukaan t\u00e4rke\u00e4 plasmavirtauksen tuottamisessa ja voimistamisessa.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4n arvoituksen ratkaiseminen vahvistaa, ett\u00e4 aktiiviset galaksien ytimet supermassiivisilla mustilla aukoilla eiv\u00e4t ole vain voimakkaita elektronien kiihdytt\u00e4ji\u00e4, vaan ne kiihdytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s protoneja, jotka ovat havaittujen korkeaenergisten neutriinojen alkul\u00e4hde,\u201d p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Kovalev.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Peter Jacksonin ohjaamassa Taru sormusten herrasta -trilogiassa Sauron esitet\u00e4\u00e4n liekehtiv\u00e4n\u00e4 silm\u00e4n\u00e4 Barad-d\u00fbrin-tornin huipulla. J.R.R. Tolkienin alkuper\u00e4isteoksessa Sauronin silm\u00e4 on symbolinen k\u00e4site Sauronin mahdille. Kuva: New Line Cinema<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat saaneet kuvattua kiinnostavan kaukaisen avaruuden kohteen, joka voi tuoda joillekin mieleen ikonisen Sauronin silm\u00e4n Taru sormusten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5284,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[453,33,31,30,118,32,3163,119],"class_list":{"0":"post-5283","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-taru-sormusten-herrasta","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5283"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5283\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}