{"id":52855,"date":"2025-10-04T10:54:09","date_gmt":"2025-10-04T10:54:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/52855\/"},"modified":"2025-10-04T10:54:09","modified_gmt":"2025-10-04T10:54:09","slug":"kulta-ja-raaka-aineet-tarjoavat-suojaa-markkinoiden-aaririskeilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/52855\/","title":{"rendered":"Kulta ja raaka-aineet tarjoavat suojaa markkinoiden \u00e4\u00e4ririskeilt\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><img data-lazyloaded=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/koyfin_20251004_102500064-1024x683.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3242726\"  data-\/>Kuva: Kullan hintakehitys on ollut vahvaa l\u00e4hiaikoina.<\/p>\n<p>Osake- ja joukkolainasalkut ovat heikosti suojattuja hitaan talouskasvun ja korkean inflaation aikana, erityisesti kahdessa tilanteessa: kun globaalin talouspolitiikan ep\u00e4varmuus on suurta (esimerkiksi markkinoiden ep\u00e4illess\u00e4 keskuspankkien kyky\u00e4 hillit\u00e4 inflaatiota) ja kun talouteen osuu tarjontashokki, kuten energiatoimitusten \u00e4killinen katkeaminen.<\/p>\n<p>Historiallisesti kulta on osoittautunut turvasatamaksi. 1970-luvulla sen hinta nousi voimakkaasti Yhdysvaltain liittovaltion suurten menojen ja keskuspankin uskottavuuden heikkenemisen kiihdytt\u00e4ess\u00e4 inflaatiota. \u201dKulta kohosi, kun sijoittajat etsiv\u00e4t arvoa j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolelta\u201d, Goldman Sachs Researchin analyytikko\u00a0<strong>Lina Thomas<\/strong>\u00a0kirjoittaa raportissa.<\/p>\n<p>Viime aikoina raaka-aineet ovat kuuluneet harvoihin omaisuuslajeihin, joiden reaalihinta on noussut. Goldman Sachs Researchin mukaan jokaisella 12 kuukauden jaksolla, jolloin sek\u00e4 osakkeet ett\u00e4 joukkolainat tuottivat negatiivisen reaalituoton, joko raaka-aineet tai kulta antoivat positiivisen tuoton.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/suomenkultareservi.fi\/?utm_source=digimainos&amp;utm_medium=banneri&amp;utm_campaign=jattiboksi&amp;utm_id=SaRa\" target=\"_blank\" rel=\" noreferrer noopener nofollow\"><img data-lazyloaded=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"500\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Suomen-kultarservi-kampanja1-ver3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3241239\"  data-\/><\/a>Raaka-aineiden geopoliittinen merkitys kasvaa<\/p>\n<p>Thomas huomauttaa, ett\u00e4 raaka-aineiden tarjonta keskittyy yh\u00e4 enemm\u00e4n ja maat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hallintaansa resursseihin geopoliittisena vipuvartena. Goldman Sachs Researchin mukaan raaka-aineilla on tulevaisuudessa todenn\u00e4k\u00f6isesti entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi strateginen rooli, sill\u00e4 valtioiden kontrolli vaihtelee nelivaiheisessa sykliss\u00e4:<\/p>\n<p>Hallitukset turvaavat toimitusketjuja siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotantoa takaisin kotimaahan tullien, tukien ja investointien avulla \u2014 korvaten tuontia siell\u00e4 miss\u00e4 mahdollista ja varastoimalla raaka-aineita, jos korvaaminen ei onnistu.<\/p>\n<p>Kun kotimainen tarjonta kasvaa ja on turvattu, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tuotantoa vied\u00e4\u00e4n ulkomaille.<\/p>\n<p>Kun raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat laskevat, korkeakustanteiset tuottajat poistuvat, ja tarjonta keskittyy harvemmille tuottajille.<\/p>\n<p>Kun tarjonta konsolidoituu, hallitsevat tuottajat voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 geopoliittisena ja taloudellisena vipuvartena esimerkiksi vientirajoitusten avulla \u2014 lis\u00e4ten h\u00e4iri\u00f6riski\u00e4 ja pakottaen lopulta muut maat j\u00e4lleen suojaamaan toimitusketjujaan.<\/p>\n<p>Useita esimerkkej\u00e4 raaka-aineiden ja resurssien keskittymisest\u00e4 on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Yhdysvaltojen odotetaan vuoteen 2030 menness\u00e4 vastaavan yli kolmasosasta maailman nesteytetyn maakaasun (LNG) tarjonnasta, ja maa on kytkenyt n\u00e4m\u00e4 viennit tullineuvotteluihin. Eurooppa on erityisesti siirtynyt vuoden 2022 j\u00e4lkeen kohti Yhdysvaltain LNG:t\u00e4 ja pois Ven\u00e4j\u00e4n kaasusta. Yhdysvaltojen osuus Euroopan ja Aasian kaasuntoimituksista on ennusteen mukaan kasvussa.<\/p>\n<p>Samaan aikaan Kiina hallitsee yli 90 prosenttia harvinaisten maametallien jalostuskapasiteetista. N\u00e4m\u00e4 alkuaineet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kilpailussa teko\u00e4lyn kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dRaaka-aineiden kasvava k\u00e4ytt\u00f6 vipuvartena voi vahvistaa raaka-aineiden hajautushy\u00f6tyj\u00e4 salkuissa\u201d, Thomas kirjoittaa.<\/p>\n<p>Kaikki raaka-aineet eiv\u00e4t kuitenkaan tarjoa yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 suojaa salkuille. Niiden tehokkuuden arviointi edellytt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, liittyyk\u00f6 tietty raaka-aine todenn\u00e4k\u00f6isesti kriittiseen toimitush\u00e4iri\u00f6\u00f6n ja onko h\u00e4iri\u00f6 inflaatiota kiihdytt\u00e4v\u00e4. Tarkastelussa on huomioitava kaksi kriteeri\u00e4: raaka-aineen suora tai ep\u00e4suora paino inflaatiokorissa sek\u00e4 se, kuinka suuri osa tarjonnasta h\u00e4iriintyy.<\/p>\n<p>Esimerkiksi energia t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen kriteerin, sill\u00e4 toimitush\u00e4iri\u00f6t voivat nopeasti vaikuttaa talouksiin ja rahoitusmarkkinoihin. Teollisuusmetallien ja harvinaisten maametallien suora paino inflaatiokorissa on pienempi, mutta niiden merkitys on kasvanut, kun energiasekoitus siirtyy fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, joissa n\u00e4it\u00e4 raaka-aineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Teollisuusmetallit ja harvinaiset maametallit korostuvat erityisesti, koska jalostus on eritt\u00e4in keskittynyt Kiinaan. T\u00e4m\u00e4n seurauksena, vaikka vaikutus inflaatioon olisi vain ep\u00e4suora \u2014 esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6autojen akkujen kustannusten kautta \u2014 h\u00e4iri\u00f6 voi aiheuttaa suhteettoman suuren vaikutuksen.<\/p>\n<p>Kullan kysynt\u00e4 ja hintan\u00e4kym\u00e4t<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.salkunrakentaja.fi\/2025\/10\/yksityinen-kysynta-luo-lisaa-paineita-kullan-hintaan\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Goldman Sachs Research ennustaa kullan hinnan nousevan 4 000 dollariin per troy-unssi vuoden 2026 puoliv\u00e4liin menness\u00e4.<\/a> Hintanousua tukee keskuspankkien vahva rakenteellinen kysynt\u00e4 sek\u00e4 Yhdysvaltain keskuspankin kevennystoimet, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ETF-kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kullan ostajat voidaan jakaa kahteen ryhm\u00e4\u00e4n. Vakaumukselliset ostajat, kuten keskuspankit, p\u00f6rssinoteeratut rahastot ja spekulantit, hankkivat kultaa johdonmukaisesti riippumatta hinnasta ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti markkinoiden suunnan. Nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6 on, ett\u00e4 jokainen 100 tonnin nettom\u00e4\u00e4r\u00e4inen osto nostaa kullan hintaa noin 1,7 prosenttia.<\/p>\n<p>Opportunistiset ostajat, esimerkiksi kehittyvien markkinoiden kotitaloudet, astuvat markkinoille, kun hinta vaikuttaa sopivalta. He voivat muodostaa hinnalle pohjatason laskuvaiheessa ja toimia vastavoimana nousuvaiheessa.<\/p>\n<p>Goldman Sachs Researchin nykyhetke\u00e4 kuvaavan arvion mukaan keskuspankit ostivat hein\u00e4kuussa v\u00e4hemm\u00e4n kultaa kuin keskim\u00e4\u00e4rin t\u00e4n\u00e4 vuonna. Keskuspankit ovat ostaneet t\u00e4n\u00e4 vuonna keskim\u00e4\u00e4rin 64 tonnia kultaa kuukaudessa, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 alle Goldman Sachsin ennusteen 80 tonnista.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 on linjassa kausivaihtelun kanssa\u201d, Thomas selitt\u00e4\u00e4. \u201dKeskuspankkien ostot hidastuvat yleens\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 ja kiihtyv\u00e4t uudelleen syyskuusta l\u00e4htien.\u201d<\/p>\n<p>\u201dKausivaihtelu kuitenkin tukee muuttumatonta keskuspankkin\u00e4kemyst\u00e4mme\u201d, h\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Keskuspankit \u2013 erityisesti kehittyviss\u00e4 talouksissa \u2013 ovat kasvattaneet kullan ostojaan noin viisinkertaisiksi vuoden 2022 j\u00e4lkeen, jolloin Ven\u00e4j\u00e4n valuuttavarannot j\u00e4\u00e4dytettiin sen hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan. \u201dPid\u00e4mme t\u00e4t\u00e4 rakenteellisena muutoksena varantojen hallinnassa, emmek\u00e4 odota l\u00e4hiaikoina k\u00e4\u00e4nnett\u00e4\u201d, Thomas kirjoittaa. \u201dPerusennusteemme on, ett\u00e4 julkisen sektorin kullanostot jatkuvat viel\u00e4 kolme vuotta.\u201d<\/p>\n<p>\u201dPerustelumme on, ett\u00e4 kehittyvien markkinoiden keskuspankkien kultavarannot ovat selv\u00e4sti pienemm\u00e4t kuin kehittyneiss\u00e4 maissa, ja ne kasvattavat v\u00e4hitellen kulta-allokaatiotaan osana laajempaa hajautusstrategiaa\u201d, Thomas kirjoittaa.<\/p>\n<p>Goldman Sachs Research arvioi, ett\u00e4 Kiinan varannoista alle 10 prosenttia on kultaa, kun vastaava osuus on Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa noin 70 prosenttia.<\/p>\n<p>Maailman kultaneuvoston tuore kysely tukee t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4, Thomas lis\u00e4\u00e4. Per\u00e4ti 95 prosenttia kyselyyn vastanneista keskuspankeista odottaa globaalien kultavarantojen kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ennakoi v\u00e4henemist\u00e4.<\/p>\n<p>Samalla 43 prosenttia vastaajista aikoo kasvattaa omia kultavarantojaan, mik\u00e4 on korkein lukema sitten kyselyn aloitusvuoden 2018.\u00a0Yksik\u00e4\u00e4n kyselyyn osallistuneista keskuspankeista ei aio pienent\u00e4\u00e4 kultavarantojaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuva: Kullan hintakehitys on ollut vahvaa l\u00e4hiaikoina. Osake- ja joukkolainasalkut ovat heikosti suojattuja hitaan talouskasvun ja korkean inflaation&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":52856,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,3245,7979,12922,32,78],"class_list":{"0":"post-52855","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-inflaatio","14":"tag-kulta","15":"tag-raaka-aineet","16":"tag-suomi","17":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52855","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=52855"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52855\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/52856"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=52855"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=52855"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=52855"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}