{"id":52948,"date":"2025-10-04T13:47:22","date_gmt":"2025-10-04T13:47:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/52948\/"},"modified":"2025-10-04T13:47:22","modified_gmt":"2025-10-04T13:47:22","slug":"kesuura-on-hengastyttavaa-luettavaa-suomenkuvalehti-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/52948\/","title":{"rendered":"Kesuura on heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa – Suomenkuvalehti.fi"},"content":{"rendered":"

Uuden<\/strong> teoksensa Kesuuran julkaisemisen yhteydess\u00e4 Marisha Rasi-Koskinen<\/strong> sanoi somep\u00e4ivityksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 romaani on h\u00e4nelle itselleen omista t\u00e4h\u00e4nastisista teoksista t\u00e4rkein. <\/p>\n

En ihmettele, sill\u00e4 Rasi-Koskinen on sukeltanut syv\u00e4lliseen kuvaukseen el\u00e4m\u00e4n, ihmisyyden, tietoisuuden ja muistin olemuksesta.<\/p>\n

Kirjailijan aiemmissakin romaaneissa on ter\u00e4vi\u00e4 havaintoja ja avartavia ajatuksia, mutta Kesuuran laajaa kokonaisn\u00e4kemyst\u00e4 tavoittelevaan otteeseen verrattuna ne ovat tipoittaisia helmi\u00e4, joita lukijalle tarjoillaan juonen ja lumoavien maailmojen yhteydess\u00e4. <\/p>\n

Kesuurassa tapahtumia on v\u00e4h\u00e4n, mutta pelkk\u00e4 androidin ja ihmisen v\u00e4lisen suhteen kuvaus pys\u00e4htyneess\u00e4 tilassa ja ajassa riitt\u00e4\u00e4 ruokkimaan kerrontaa yli 400 sivun verran.<\/p>\n

Romaanissa<\/strong> elet\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa, jossa ihmiset ovat pakkautuneet maapallolla nykyist\u00e4 kapeammille alueille. <\/p>\n

Laajoja mets\u00e4alueita on suojeltu t\u00e4ysin, ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ihminen on varttuessaan p\u00e4\u00e4ssyt sellaiselle tutkijavanhempiensa kautta. Romaanin nykyhetkess\u00e4 h\u00e4n on p\u00e4\u00e4tynyt androidin kanssa hyl\u00e4tylle rautatieasemalle.<\/p>\n

Kertojana toimii androidi nimelt\u00e4 QED, jonka ihminen laittaa kirjoittamaan muistojaan. Niist\u00e4 paljastuu v\u00e4hitellen heid\u00e4n yhteinen menneisyytens\u00e4. <\/p>\n

Ihmisen tarkastelu androidin silmin tarjoaa havaintoja ihmisen ja koneen rajasta. Romaanin androidit voivat olla niin ihmism\u00e4isi\u00e4, ettei ihminen pysty heti erottamaan niit\u00e4 (tai heit\u00e4) oikeista ihmisist\u00e4. Androideilla ei kuitenkaan ole tietoa oppimisesta, muistista eik\u00e4 inhimillisist\u00e4 reaktioi\u00adsta. Ne eiv\u00e4t esimerkiksi tied\u00e4, milt\u00e4 tuntuu s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4, j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 tai juosta.<\/p>\n

Varsinkin<\/strong> alussa Kesuura on heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4. Lukijan on yritett\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kartalle kirjan maailmasta ja samalla pureksittava jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 huomioita havaitsemisesta ja tiet\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Rasi-Koskinen rinnastaa androidin ja ihmisen, mutta h\u00e4nell\u00e4 on vertauksia suorempi p\u00e4\u00e4sy inhimillisyyden olemuksen kysymyksiin.<\/p>\n

Esimerkiksi n\u00e4in kevyesti ja ilmavasti Rasi-Koskinen voi tekstiss\u00e4\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 laajoja havaintoja: \u201dLukiessani kirjoitustani muistan toisin. Luultavasti olisin kertonutkin toisin, jos olisin tiennyt enemm\u00e4n. Muistoni j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t uuden tiedon ymp\u00e4rille ja uusi totuus pyyhkii vanhan pois.\u201d<\/p>\n

Esimerkki liittyy tiet\u00e4misen nelikentt\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Kent\u00e4t, jotka samalla toimivat kirjan osioi\u00adden nimin\u00e4, ovat: \u201dmink\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4\u201d, \u201dmit\u00e4 ei tied\u00e4 ja tiet\u00e4\u00e4 ettei tied\u00e4\u201d, \u201dmink\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n\u201d sek\u00e4 \u201dmit\u00e4 ei tied\u00e4 eik\u00e4 tied\u00e4 ettei tied\u00e4\u201d. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n jaon perusteella Rasi-Koskinen kuljettaa takaumina paljastuvaa juonta sek\u00e4 erittelee ihmisen ja androidin kokemusmaailmoja. <\/p>\n

Ajattelu ja pohdinta jatkuvat yht\u00e4 tiiviin\u00e4 kohti romaanin loppua, mutta lukeminen on helpompaa, kun maailma tulee tutummaksi.<\/p>\n

Suomalaisessa<\/strong> kirjallisuudessa androidi on esiintynyt keskeisen\u00e4 hahmona my\u00f6s Johanna Laitilan<\/strong> romaanissa Kanin hetkell\u00e4 (Otava, 2024). Laitila laajensi rinnakkaiseloa ja erilaisten el\u00e4m\u00e4nmuotojen tietoisuuden tarkastelua robotista ja ihmisest\u00e4 viel\u00e4 el\u00e4imen suuntaan. <\/p>\n

Androidi on kuitenkin viel\u00e4 sen verran mielikuvituksellista tulevaisuutta, ett\u00e4 sellaisen esiintyminen romaanissa tuntuu ohjaavan teemaa aina kohti ihmisyyden rajojen pohdintaa. Androidi on siis ihmisen peili.<\/p>\n

Rasi-Koskisen<\/strong> peilist\u00e4 vastaan katsoo vahva, l\u00e4hes kaikkivoipa hahmo. Androidin tietoisuus pystyy samaistumaan erilaisiin olomuotoihin ja liikkumaan Historiassa\u2009\u2013\u2009jonkinlaisessa koko menneisyyden kattavassa tilassa\u2009\u2013\u2009sek\u00e4 liukenemaan yhteen toisten androidien tietoisuuden kanssa. <\/p>\n

Androidi on horjumaton ja siksi yksin\u00e4iselle ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Jotain androidista puuttuu, ja sit\u00e4 kautta voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 ihmisyyden ytimeen. Mutta mik\u00e4 ydin on? Vastaus j\u00e4\u00e4 pohdittavaksi.<\/p>\n

Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura. 441 sivua. S&S, 2025.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uuden teoksensa Kesuuran julkaisemisen yhteydess\u00e4 Marisha Rasi-Koskinen sanoi somep\u00e4ivityksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 romaani on h\u00e4nelle itselleen omista t\u00e4h\u00e4nastisista teoksista…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":52949,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,383,379,378,386,32,109],"class_list":{"0":"post-52948","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirja-arvostelut","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-romaani","17":"tag-suomi","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52948","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=52948"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52948\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/52949"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=52948"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=52948"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=52948"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}