tutkimuksessa<\/a> vapaaehtoiselta naiselta otettu munasolu hedelm\u00f6itettiin siitti\u00f6ll\u00e4, jonka kantajalla on syd\u00e4nsairaus. Perinn\u00f6llisen sairauden syy hedelm\u00f6ittyneess\u00e4 alkiossa korjattiin. Torstaina K\u00f6\u00f6penhaminassa luennoimassa ollut Wartiovaara on innoissaan.<\/p>\n\u2013\u00a0 Se alkio on vain muutaman solun kokoinen. Sit\u00e4 ei paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 edes n\u00e4e. Se oli eritt\u00e4in hyvin tehty. Ja se oli hieno askel, koska se oli tehty eettisesti oikein kaikkia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaen ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti, Wartiovaara sanoo.<\/p>\n
Wartiovaaran mukaan amerikkalaiset huomasivat samalla, ett\u00e4 juuri munasolussa korjaus n\u00e4ytt\u00e4isi onnistuvan paremmin kuin jossain muissa solussa.\u00a0<\/p>\n
\u2013 Vain taivas on rajana, mit\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4. Melkein kaikki taudithan liittyv\u00e4t dna:han. Seuraava kysymys on, miten saadaan ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 on kyse. Veritautien korjaaminen tulee varmaan ensimm\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s It\u00e4-Suomen yliopiston professori Markku Laakso pit\u00e4\u00e4 nyt julkaistua tutkimusta l\u00e4pimurtona. Laakso on maailman johtavia tyypin 2 diabeteksen genetiikan tutkijoita.<\/p>\n
\u2013 K\u00e4ytetty menetelm\u00e4 ei kuitenkaan sovellu esimerkiksi yleisiin kansansairauksiin kuten diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja verenpainetautiin, koska n\u00e4iss\u00e4 taudeissa sairastumisen riski\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t useat eri geenit.<\/p>\n
Laakson mukaan k\u00e4ytetty\u00e4 metodia ja sen turvallisuutta pit\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 huomattavasti parantaa, ett\u00e4 se voitaisiin ottaa laajamittaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a0<\/p>\n
\u2013 T\u00e4h\u00e4n voi kulua viel\u00e4 vuosia.<\/p>\n
\u201dOsa on ihan hulluja juttuja\u201d<\/p>\n
Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Sax\u00e9n on h\u00e4nkin hyvin sis\u00e4ll\u00e4 geenimuokkauskeskustelussa. Tutkija haluaa muistuttaa, ett\u00e4 amerikkalaisten alkion onnistunut geenimuokkaus on vain yksi vaihe, joka johtaa paljon isompiin asioihin.<\/p>\n
\u2013 Perinn\u00f6llisten sairauksien parantamisesta ei ole montaa askelta siihen, ett\u00e4 parannellaan ihmist\u00e4. Minua v\u00e4h\u00e4n h\u00e4iritsee, ett\u00e4 puhumme vain yhdest\u00e4 kokeesta, koska samaan aikaan olemme kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monia muitakin radikaaleja tekniikoita. Osa on ihan hulluja juttuja. Sax\u00e9n sanoo.<\/p>\n
Sax\u00e9n oli vuoden Harvardin yliopistossa ja n\u00e4ki, ett\u00e4 amerikkalaisten valmius hyv\u00e4ksy\u00e4 ihmisen parantelu on aivan eri tasolla kuin meill\u00e4. Lokakuussa Sax\u00e9n v\u00e4ittelee tohtoriksi bioeettisest\u00e4 keskustelusta.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4mm\u00f6iset asiat eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 vain ratkaistavissa l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja asiantuntijoiden toimesta, vaan ne ovat yhteiskunnallisia asioita. Meill\u00e4 Suomessa on sellainen fatalistinen ilmapiiri, jossa keskustelu on vaikeaa ja siksi j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Jos me ajattelemme, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t ole valmiita geenikeskusteluun, siit\u00e4 voi tulla itse\u00e4\u00e4n toteuttava ennuste.<\/p>\n
Jo nyt valitaan terveet alkiot<\/p>\n
Dosentti Kirmo Wartiovaara tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 geenimuokkaukseen liittyy suuria tunteita. Tutkimuksissa ollaan kuitenkin jo nyt niin pitk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4inkokeiden j\u00e4lkeen on siirrytty ihmisill\u00e4 teht\u00e4viin potilaskokeisiin. Aluksi ei tietenk\u00e4\u00e4n hoideta alkioita, vaan uusiutuvia kantasoluja.<\/p>\n
\u2013 Voidaanhan nytkin jo valita terveet alkiot. Aluksi hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n vakavien asioiden hoito, sitten aletaan liukua kohti v\u00e4hemm\u00e4n vakavia asioita, kuten valitsemaan vaikkapa silmien v\u00e4ri. Aika ratkaisee, se on pitk\u00e4 prosessi. Keinohedelm\u00f6ityskin koeputkessa oli aivan kamalaa, kun se tuli.<\/p>\n
Bioeetikko Heikki Sax\u00e9n toivoo, ett\u00e4 Suomessa keskustelusta ei tulisi vastakkainasettelua. H\u00e4nkin voisi harkita hyv\u00e4ksyv\u00e4ns\u00e4 geenimuokkauksen, jossa sill\u00e4 saataisiin jokin vakava ominaisuus pois sairauksia omille lapsille aiheuttamasta.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 liittyy paljon laajempaan teemaan. Pit\u00e4\u00e4 kysy\u00e4, miten lapset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 lapsia l\u00e4hte\u00e4 muokkaamaan? Pit\u00e4isik\u00f6 muitakin ominaisuuksia parantaa?<\/p>\n
Perustamansa Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Sax\u00e9n lupaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansalaisraateja geenimuokkauksesta keskustelemaan. Geenit kiinnostavat, mutta keskustelu on tutkijan mielest\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 mennyt tolkuttomuuksiin.<\/p>\n
My\u00f6s professori Markku Laakso tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 amerikkalaistutkijoiden l\u00e4pimurto ihmisen perim\u00e4n muuttamisessa nostaa esiin monia eettisi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n
– Sairauksien parantaminen k\u00e4ytetyll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 on eettisesti perusteltua, jos menetelm\u00e4n turvallisuus voidaan taata.\u00a0 Muu perim\u00e4n muokkaus, joka ei liity sairauksien parantamiseen, on eettisesti arveluttavaa.\u00a0<\/p>\n
_Juttuun lis\u00e4tty professori Markku Laakson kommentit 4.8 klo 9:55. _<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 8 vuotta vanha Ihmiset tulevat hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n geenien muokkaamisen ajan kanssa, uskoo Suomen johtava asiantuntija. My\u00f6s…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":532,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[116],"tags":[641,475,470,33,31,30,468,456,643,645,71,642,640,457,118,644,646,32,119,647],"class_list":{"0":"post-531","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-perinnollisyystiede","8":"tag-bioetiikka","9":"tag-biologia","10":"tag-dna","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-geenit","15":"tag-genetics","16":"tag-helsingin-seudun-yliopistollinen-keskussairaala","17":"tag-julkiset-puheet","18":"tag-kotimaa","19":"tag-munasolu","20":"tag-paneelikeskustelu","21":"tag-perinnollisyystiede","22":"tag-science","23":"tag-solut","24":"tag-suomalaisuus","25":"tag-suomi","26":"tag-tiede","27":"tag-tohtorit"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/531","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=531"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/531\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/532"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=531"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=531"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"Ihmisalkio\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/13-3-9756610.jpeg\")
<\/p>\n