Ruotsalaiset t\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat l\u00f6yt\u00e4neet punaisen j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hden ymp\u00e4rilt\u00e4 valtavan ainekuplan, joka laajenee. Kyseess\u00e4 on suurin t\u00e4m\u00e4n kaltainen rakenne, joka on koskaan havaittu.\u00a0 <\/p>\n
”Yll\u00e4tyimme suuresti n\u00e4hdess\u00e4mme, mit\u00e4 Alma-teleskooppi paljasti meille”, kertoo Mark Siebert<\/strong> G\u00f6teborgissa sijaitsevasta Chalmersin teknillist\u00e4 korkeakoulusta.\n<\/p>\n \u201cT\u00e4hti on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n Betelgeusen kaksonen, mutta sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i valtava, sotkuinen ainekupla.\u201d\n<\/p>\n Kuplalla on massaa Auringon verran, ja sen s\u00e4de on per\u00e4ti 1,4 valovuotta. Rakenne on siis tuhansia kertoja aurinkokuntaamme leve\u00e4mpi.\n<\/p>\n Kupla on syntynyt, kun sen keskell\u00e4 oleva t\u00e4hti puhalsi osan massastaan avaruuteen noin 4 000 vuotta sitten. Tutkijoiden on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka kuplan tuottanut t\u00e4hti saattoi selviyty\u00e4 ehj\u00e4n\u00e4 n\u00e4in rajusta tapahtumasta.\n<\/p>\n \u201cMeille on mysteeri, miten t\u00e4hti onnistui heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ulos niin paljon materiaa niin lyhyess\u00e4 ajassa. Kuten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan Betelgeusella, ehk\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 t\u00e4hdell\u00e4 on kumppanit\u00e4hti, joka odottaa edelleen l\u00f6ytymist\u00e4”, Siebert pohtii.\n<\/p>\n Betelgeuse sijaitsee noin 600 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 maapallolta. Jos nyt tutkittu t\u00e4hti olisi samalla et\u00e4isyydell\u00e4, kaasukupla peitt\u00e4isi taivaalta alueen, jonka halkaisija olisi noin kolmannes t\u00e4ysikuusta.\n<\/p>\n