{"id":53105,"date":"2025-10-04T17:59:07","date_gmt":"2025-10-04T17:59:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53105\/"},"modified":"2025-10-04T17:59:07","modified_gmt":"2025-10-04T17:59:07","slug":"etelamantereen-mannerjaan-alta-loytyi-uusia-jarvia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53105\/","title":{"rendered":"Etel\u00e4mantereen mannerj\u00e4\u00e4n alta l\u00f6ytyi uusia j\u00e4rvi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Ilmastonmuutos|J\u00e4rvi\u00e4 on l\u00f6ytynyt j\u00e4\u00e4n alta yhteens\u00e4 jo 231. Jos niist\u00e4 suurin Vostokj\u00e4rvi tyhjenisi, kohoaisi merenpintaa.<\/p>\n<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n Esan satelliitti CryoSat\u20132 l\u00f6ysi Etel\u00e4mantereen j\u00e4\u00e4tik\u00f6n alta 85 uutta j\u00e4rve\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Aktiivisia j\u00e4rvi\u00e4 on l\u00f6ydetty j\u00e4\u00e4n alta yhteens\u00e4 231, kertoo tiedelehti Nature Communications.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">J\u00e4\u00e4nalaiset j\u00e4rvet vaikuttavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden liikkeisiin ja v\u00e4lillisesti my\u00f6s merten pinnannousuun.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Etel\u00e4mantereen j\u00e4iden alta on paljastunut 85 aiemmin tuntematonta j\u00e4\u00e4nalaista j\u00e4rve\u00e4, <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.esa.int\/Applications\/Observing_the_Earth\/FutureEO\/CryoSat\/85_new_subglacial_lakes_detected_below_Antarctica\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kertoo <\/a>Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 Esa. Moni n\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rvist\u00e4 sijaitsee useiden kilometrien syvyydess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">J\u00e4rvet havaittiin, kun tutkimuksessa koottiin yhteen Esan <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.esa.int\/Enabling_Support\/Operations\/CryoSat-2_operations\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">CryoSat-2 -satelliittin<\/a> ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 dataa Etel\u00e4mantereelta vuosilta 2010\u20132020.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">J\u00e4rvet vaikuttavat Etel\u00e4mantereen j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden liikkeisiin ja vakauteen. Niill\u00e4 on v\u00e4lillinen vaikutus my\u00f6s maailman merien pinnannousuun. Ensimm\u00e4inen j\u00e4\u00e4nalainen j\u00e4rvi l\u00f6ytyi <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/abs\/pii\/S0012825299000689\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Etel\u00e4mantereelta jo 1960<\/a>.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Aktiivisia j\u00e4rvi\u00e4 on l\u00f6ytynyt j\u00e4\u00e4n alta yhteens\u00e4 jo 231, kertoo <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41467-025-63773-9\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tiedelehti Nature Communications<\/a>.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Aktiivinen j\u00e4rvi tarkoittaa j\u00e4\u00e4nalaista j\u00e4rve\u00e4, joka tyhjenee ja t\u00e4yttyy kerta toisensa j\u00e4lkeen uudelleen, kerrotaan Esan tiedotteessa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Satelliitti tunnisti my\u00f6s uusia veden valumareittej\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6n alla. Kootusta datasta l\u00f6ytyi j\u00e4rvien verkosto, jossa viisi erillist\u00e4 j\u00e4rve\u00e4 on j\u00e4\u00e4n alla yhteydess\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Tiet\u00e4mys j\u00e4\u00e4nalaisista j\u00e4rvist\u00e4 ja veden virtauksesta on rajallista, koska ne ovat hautautuneet jopa kilometrien syvyyteen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dN\u00e4iden j\u00e4rvien t\u00e4yttymist\u00e4 ja tyhjenemist\u00e4 on hyvin vaikeaa havaita, varsinkin kun sellainen voi kest\u00e4\u00e4 kuukausia tai vuosia\u201d, sanoo tutkimuksen yksi kirjoittaja, Leedsin yliopiston tohtoritutkija <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Sally%20Wilson\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Sally Wilson<\/a>.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ennen t\u00e4t\u00e4 tutkimusta maailmalla oli havaittu vain 36 t\u00e4ydellist\u00e4 j\u00e4\u00e4nalaisen j\u00e4rviveden kiertoa alusta loppuun.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Nyt tutkijat havaitsivat 12 uutta t\u00e4ydellist\u00e4 t\u00e4yttymist\u00e4 ja tyhjenemist\u00e4, Wilson sanoo.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">J\u00e4\u00e4nalainen j\u00e4rvi voi synty\u00e4 usealla eri tavalla, kertoo <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.livescience.com\/planet-earth\/antarctica\/scientists-discover-85-active-lakes-buried-beneath-antarcticas-ice\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Live Science<\/a>. J\u00e4rvi voi esimerkiksi kehkeyty\u00e4, kun maapallon kallioper\u00e4n geoterminen l\u00e4mp\u00f6 nousee j\u00e4\u00e4tik\u00f6n pohjalle, tai kun j\u00e4\u00e4 hiertyy kallioper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Sulanut vesi ker\u00e4\u00e4ntyy kallioper\u00e4n pinnalle ja valuu siit\u00e4 ajoittain pois.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Esan CryoSat\u20132-satelliitti kohosi avaruuteen 2010. Se seuraa eri j\u00e4\u00e4peitteit\u00e4 maapallolla.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Satelliitti on osa <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.esa.int\/Applications\/Observing_the_Earth\/FutureEO\/Introducing_FutureEO\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Esan FutureEO-ohjelmaa<\/a>, joka mittaa napa-alueen merij\u00e4\u00e4n paksuutta ja seuraa j\u00e4\u00e4peitteiden muutoksia Gr\u00f6nlannissa, Etel\u00e4mantereella ja muillakin j\u00e4\u00e4tik\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Seuranta onnistuu tutkalla, joka mittaa pieni\u00e4 vaihteluita j\u00e4\u00e4n pinnassa. Tutka seuraa my\u00f6s merenpinnan vaihteluja.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dOli mielenkiintoista havaita, miten j\u00e4\u00e4nalaiset j\u00e4rvialueet muuttuvat eri t\u00e4ytt\u00f6- ja tyhjennysjaksojen aikana. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Etel\u00e4mantereen j\u00e4\u00e4tik\u00f6n alla oleva hydrologia on paljon monimuotoisempaa kuin mit\u00e4 aiemmin luulimme\u201d, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, professori <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Anna%20Hogg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Anna Hogg<\/a> Leedsin yliopistosta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Merenpinnan nousua mittavissa malleissa ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 huomioitu kaikkia j\u00e4rvist\u00e4 mitattuja aikasarjoja. Pian tuotakin dataa liitet\u00e4\u00e4n malleihin mukaan.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Moni j\u00e4\u00e4nalainen j\u00e4rvi ei ole aktiivinen vaan vakaa. Niiden ei siis tiedet\u00e4 t\u00e4yttyv\u00e4n tai valuvan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Suurin j\u00e4\u00e4nalainen j\u00e4rvi Vostokj\u00e4rvi on it\u00e4isell\u00e4 Etel\u00e4mantereella. J\u00e4rvess\u00e4 on jopa 65\u202f000 kuutiokilometri\u00e4 vett\u00e4 noin nelj\u00e4n kilometrin syvyydess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vostokj\u00e4rvest\u00e4 uskotaan, ett\u00e4 se on vakaa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jos kaikki vesi valuisi Vostokj\u00e4rvest\u00e4 pois, se vaikuttaisi jopa Etel\u00e4mantereen mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n vakauteen ja laajalti my\u00f6s merenpinnan korkeuteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmastonmuutos|J\u00e4rvi\u00e4 on l\u00f6ytynyt j\u00e4\u00e4n alta yhteens\u00e4 jo 231. Jos niist\u00e4 suurin Vostokj\u00e4rvi tyhjenisi, kohoaisi merenpintaa. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":53106,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,46,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-53105","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53105"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53105\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53106"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}