T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat tehneet l\u00e4pimurron uudenlaisessa havaintotekniikassa. Sen uskotaan avaavan mahdollisuuksia t\u00e4htij\u00e4rjestelmi\u00e4 synnytt\u00e4vien molekyylipilvien tutkimisessa. <\/p>\n
Tutkijat ovat havainneet eritt\u00e4in laajan molekyylipilven vain noin 300 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 maapallolta. Pilvell\u00e4 on massaa jopa 3 400 Auringon verran.\u00a0\n<\/p>\n
Kyseess\u00e4 on yksi suurimmista meit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevista rakenteista.\n<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s ensimm\u00e4inen kerta, kun molekyylipilvi on l\u00f6ydetty havaitsemalla ultraviolettivalon suurienergisint\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4. N\u00e4in oli mahdollista mitata vetymolekyylien tuottamaa hohdetta.\n<\/p>\n
”T\u00e4m\u00e4 pilvi kirjaimellisesti hehkuu pime\u00e4ss\u00e4”, ihastelee Blakesley Burkhart <\/strong>Rutgersin yliopistosta.\n<\/p>\n Perinteisempi menetelm\u00e4 molekyylipilvien tutkimiseen olisi havaita niiden hiilimonoksidia. Nyt l\u00f6ytynyt molekyylipilvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin olevan p\u00e4\u00e4osin vapaa hiilimonoksidista, mink\u00e4 vuoksi se oli pysynyt piilossa n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n.\n<\/p>\n Nyt julkaistu tutkimus onkin l\u00e4pimurto uudenlaisessa havaintotekniikassa, jonka uskotaan avaavan mahdollisuuksia molekyylipilvien rakenteiden analysoinnissa.\n<\/p>\n \u201cL\u00f6yt\u00f6mme on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 nyt voimme havaita suoraan, kuinka molekyylipilvet muodostuvat ja hajoavat ja kuinka galaksi alkaa muuttaa t\u00e4htienv\u00e4list\u00e4 kaasua sek\u00e4 p\u00f6ly\u00e4 t\u00e4hdiksi ja planeetoiksi\u201d, Burkhart iloitsee.\n<\/p>\n Molekyylipilvet koostuvat vedyst\u00e4 ja muista kaasumolekyyleist\u00e4 sek\u00e4 p\u00f6lyst\u00e4. Kun pilvet painovoiman vet\u00e4min\u00e4 tiivistyv\u00e4t, niiden tiheimm\u00e4t osat voivat romahtaa kasaan ja synnytt\u00e4\u00e4 uusia t\u00e4htij\u00e4rjestelmi\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n