Aurinkokunnan kappaleisiin n\u00e4hden selv\u00e4sti suuremmalla nopeudella liikkuva kohde kiehtoo tutkijoita. Sen alkuper\u00e4isest\u00e4 sijainnista Linnunradassa on nyt saatu karkea arvio. [T\u00e4hdet ja avaruuden internet-uutiset siirtyv\u00e4t kes\u00e4tauolle 28.7. asti]. <\/p>\n
Komeetta 3I\/ATLAS l\u00f6ydettiin 1. hein\u00e4kuuta<\/a>, kun se oli viel\u00e4 4,5 Maa-Aurinko-et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta. Nimikoodin 3I tarkoittaa, ett\u00e4 se on kolmas l\u00f6ydetty varmuudella aurinkokunnan ulkopuolelta tullut kappale.\u00a0\n<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n asti I-tunnuksia on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 my\u00f6nnetty vain riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n havainnoiduille kookkaammille kappaleille. \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\n<\/p>\n \u201cKaikki aurinkokunnan komeetat, kuten Halleyn komeetta, muodostuivat aurinkokunnan synnyn aikaan, joten ne ovat maksimissaan 4,5 miljardin vuoden ik\u00e4isi\u00e4\u201d, sanoo Matthew Hopkins<\/strong> Oxfordin yliopistosta.\n<\/p>\n \u201cT\u00e4htienv\u00e4liset vierailijat ovat potentiaalisesti paljon vanhempia”, Hopkins toteaa.\u00a0\n<\/p>\n ”Tilastollinen menetelm\u00e4mme viittaa 3I\/Atlaksen olevan todenn\u00e4k\u00f6isesti vanhin komeetta, mit\u00e4 olemme koskaan n\u00e4hneet.”\n<\/p>\n Hopkinsin vet\u00e4m\u00e4 mallinnukseen perustuva tutkimus hy\u00f6dynsi Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n ESAn Gaia-avaruusteleskoopin dataa t\u00e4htien radoista Linnunradassa.\u00a0\n<\/p>\n 3I\/ATLAS vaikuttaa olevan per\u00e4isin Linnunradan paksun kiekon alueelta, jossa t\u00e4hdet ovat keskim\u00e4\u00e4rin vanhempia kuin Aurinko. Paksu kiekko sijaitsee aurinkokuntaan n\u00e4hden sisemp\u00e4n\u00e4 galaksissamme.\u00a0\n<\/p>\n Komeettaa on kuvattu 3. hein\u00e4kuuta<\/a> my\u00f6s Euroopan etel\u00e4isen observatorion 8-metrisell\u00e4 VLT-teleskoopilla Chiless\u00e4. VLT:n kuvasarjassa erottuu merkkej\u00e4 pyrst\u00f6t\u00e4hdest\u00e4 purkautuvasta kaasusta.\u00a0\n<\/p>\n Tutkimusryhm\u00e4 ennustaa, ett\u00e4 3I\/ATLAS sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti enemm\u00e4n vett\u00e4 kuin mit\u00e4 aurinkokunnan ulommista osista saapuvissa komeetoissa yleens\u00e4 on.\n<\/p>\n \u201cKaasuja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mahdollisesti enemm\u00e4n tulevaisuudessa, kun Aurinko kuumentaa kappaletta\u201d, Hopkins sanoo. \u201cSamalla mallimme tulee testaukseen.\u201d\n<\/p>\n Komeetan rata vie sen l\u00e4himm\u00e4ksi Aurinkoa 29. lokakuuta, jolloin se on 1,4-kertaisella Maa-Aurinko-et\u00e4isyydell\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n L\u00e4himmill\u00e4\u00e4n Maata pyrst\u00f6t\u00e4hti on 19. joulukuuta, mutta tuolloin se on et\u00e4\u00e4ntynyt jo 1,8 Maa-Aurinko-et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4h\u00e4n Auringosta.\u00a0\n<\/p>\n Komeettojen havaintoasiantuntijan Seiichi Yoshidan <\/strong>mukaan 3I\/Atlaksen ei odoteta ylt\u00e4v\u00e4n magnitudia 11 kirkkaammaksi<\/a> eli se ei n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin tule erottumaan paljain silmin.\u00a0\n<\/p>\n