{"id":53341,"date":"2025-10-05T01:16:09","date_gmt":"2025-10-05T01:16:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53341\/"},"modified":"2025-10-05T01:16:09","modified_gmt":"2025-10-05T01:16:09","slug":"ammattikorkeakouluissa-on-suuri-maara-kayttamatonta-potentiaalia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53341\/","title":{"rendered":"Ammattikorkeakouluissa on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 potentiaalia"},"content":{"rendered":"

Korkeakoulutuksen tulevaisuutta on hyv\u00e4 pohtia muun muassa v\u00e4est\u00f6rakenteen kautta.<\/p>\n

\"\"\"\"<\/p>\n

Suomessa uudistetaan parhaillaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista visiota. Valmistelua tehd\u00e4\u00e4n opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n johdolla. Visioty\u00f6ss\u00e4 on tarkoitus vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin sek\u00e4 luoda korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4misen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suuntaviivoja. Edellinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio julkaistiin 2017. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vuoden 2017 j\u00e4lkeen maailmassa ja yhteiskunnassamme on tapahtunut muutoksia ja siksi vision p\u00e4ivitt\u00e4minen on aiheellista.<\/p>\n

Korkeakoulutuksen tulevaisuutta on hyv\u00e4 pohtia muun muassa v\u00e4est\u00f6rakenteen kautta.<\/p>\n

Suomalaisissa korkeakouluissa on aloituspaikka yli 65\u202f000 uudelle opiskelijalle. T\u00e4n\u00e4 vuonna korkeakoulutukseen tulevan ik\u00e4luokan koko on noin 58\u202f000 nuorta. T\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 Suomessa on syntynyt en\u00e4\u00e4 noin 45\u202f000 lasta vuosittain. Tavoitteena on, ett\u00e4 50 prosenttia ik\u00e4luokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon, mutta tavoitetta ei olla saavuttamassa ainakaan l\u00e4hivuosina.<\/p>\n

Osaavat ihmiset ovat Suomen menestyksen tekij\u00f6it\u00e4. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, miten saadaan varmistettua, ett\u00e4 Suomessa ty\u00f6t\u00e4 tarjoavat yritykset saavat my\u00f6s tulevaisuudessa osaavaa ty\u00f6voimaa. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 opiskeluper\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa tarvitaan.<\/p>\n

Ammattikorkeakoulut tuottavat kaksi kolmasosaa korkeakoulututkinnoista. Matti Kajanteen v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen monimuotoinen TKI-toiminta (Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatio) on tehnyt mahdolliseksi sen, ett\u00e4 ammattikorkeakoulut voivat vastata alueellisiin haasteisiin.<\/p>\n

Amk:t kehitt\u00e4v\u00e4t ratkaisuja ja uusia innovaatioita yritysten ja organisaatioiden kanssa. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa alueellista elinvoimaa ja hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 koko yhteiskuntaa. Valmistuvat osaajat ty\u00f6llistyv\u00e4t usein omaan opiskelumaakuntaansa. Lis\u00e4ksi ammattikorkeakoulujen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen tutkimusty\u00f6 palvelee erityisesti alueen pk-yrityksi\u00e4.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Osaavat ihmiset ovat Suomen menestyksen tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Euroopassa useissa maissa ammattikorkeakouluja on kehitetty voimakkaasti. Esimerkiksi Saksassa, Alankomaissa ja Portugalissa ammattikorkeakouluilla on oikeus antaa tohtorintutkintoja. Suomessakin tulisi kehitt\u00e4\u00e4 ammattikorkeakouluja, jotta ne voivat parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa niille asetettuja teht\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4heisin\u00e4 korkeakouluina ja voivat pysy\u00e4 mukana kansanv\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa opiskelijoista, osaajista ja rahoituksesta.<\/p>\n

Tulevaisuuteemme vaikuttavia muutoksia on paljon. Muutokset ovat geopoliittisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia, teknologisia ja ymp\u00e4rist\u00f6llisi\u00e4. Suomen kilpailukyky ja kasvu on ollut hidasta viimeisten 15 vuoden ajan. Suomen elinvoiman lis\u00e4\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kasvattaa inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa ja uutta osaamista sek\u00e4 tuottaa uusia ratkaisuja.<\/p>\n

Ammattikorkeakoulut ovat oleellinen osa Suomen kilpailukyvyn, elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta. Ne kattavat koko Suomen ja kaikki toimialat. Ne tuottavat laajasti hyvinvointia; sosiaali- ja terveysalan osaajia, uusien teknologioiden tuottajia ja soveltajia, talousosaajia ja kulttuurin moninaisia toteuttajia ja tuottajia. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta luo uusia ratkaisuja julkiselle ja yksityiselle sektorille, ja ne ovat aktiivisia toimijoita kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n

Ammattikorkeakoulut Suomessa ovat yli 30-vuotisen kehityskaarensa aikana osoittaneet tehokkuutensa ja joustavuutensa. Niiss\u00e4 on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 potentiaalia, joka pit\u00e4\u00e4 vapauttaa tuottamaan koko Suomelle elinvoimaa ja kilpailukyky\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4panostuksia ammattikorkeakoulujen sek\u00e4 koulutus- ett\u00e4 TKI-teht\u00e4viin sek\u00e4 mahdollisuutta edelleen kehitty\u00e4 autonomisina korkeakouluina.<\/p>\n

Jari Multisilta on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja. Kaarina Ranne on Samkin hallituksen puheenjohtaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Korkeakoulutuksen tulevaisuutta on hyv\u00e4 pohtia muun muassa v\u00e4est\u00f6rakenteen kautta. Suomessa uudistetaan parhaillaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista visiota. Valmistelua…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":53342,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,80,32,78],"class_list":{"0":"post-53341","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-satakunnan-kansa","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53341"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53341\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53341"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}