{"id":53411,"date":"2025-10-05T03:43:09","date_gmt":"2025-10-05T03:43:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53411\/"},"modified":"2025-10-05T03:43:09","modified_gmt":"2025-10-05T03:43:09","slug":"kirja-jarmo-kosken-homoseksuaali-risto-veli-karsi-paihde-ja-mielenterveysongelmista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53411\/","title":{"rendered":"Kirja: Jarmo Kosken homoseksuaali Risto-veli k\u00e4rsi p\u00e4ihde- ja mielenterveysongelmista"},"content":{"rendered":"

Jarmo Kosken isoveli Risto oli homoseksuaali. Veljen traaginen tarina kerrotaan kirjassa Jarmo Koski \u2013 Salattu el\u00e4m\u00e4ni.<\/p>\n

N\u00e4yttelij\u00e4 Jarmo Kosken<\/a> lapsuuden perheess\u00e4 oli seitsem\u00e4n lasta.<\/p>\n

Kaksi tytt\u00f6\u00e4, viisi poikaa: Eija-Liisa<\/a>, Outi<\/a>, Kari<\/a>, Jukka<\/a>, Hannu<\/a>, Risto<\/a> \u2013 ja kuopuksena vuonna 1951 syntynyt Jarmo, Jarkki.<\/p>\n

Perhe muutti lehti- ja kirjapainoalalla ty\u00f6skentelev\u00e4n Osmo<\/a>-is\u00e4n ty\u00f6n takia paljon. Jarmo muistaa lapsuuden p\u00e4\u00e4osin mukavana aikana, vaikka perheen pienimp\u00e4n\u00e4 koki toisinaan olevansa \u201dpahnanpohjimmainen\u201d.<\/p>\n

Silti Kosket olivat \u201diloista ja taiteellista porukkaa\u201d, kerrotaan tietokirjailija ja toimittaja Sanna Kajander-Ruuthin<\/a> tuoreessa kirjassa Jarmo Koski \u2013 Salattu el\u00e4m\u00e4ni (S&S 2025).<\/p>\n

\"Jarmo<\/p>\n

Jarmo Kosken el\u00e4m\u00e4kerta ilmestyy 2. lokakuuta. Kuva:\u00a0Schildts & S\u00f6derstr\u00f6ms<\/p>\n

Kaikki kuitenkin muuttui Kosken ollessa 13-vuotias. Synnynn\u00e4isest\u00e4 syd\u00e4nviasta k\u00e4rsinyt Osmo-is\u00e4 kuoli. H\u00e4n oli ollut perheen p\u00e4\u00e4 ja el\u00e4tt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

\u00c4killist\u00e4 kuolemaa seurannut suru varjosti nuoren Jarmon teinivuosia, mutta toisaalta ajoi h\u00e4net lopulta n\u00e4yttelij\u00e4nuralle.<\/p>\n

Kolme vuotta vanhemmalle Risto-veljelle is\u00e4n kuolema oli kovempi paikka.<\/p>\n

Windy. Sill\u00e4 nimell\u00e4 Koski kutsuu isovelje\u00e4\u00e4n kirjassa.<\/p>\n

Is\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen Risto lopetti koulunk\u00e4ynnin, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 p\u00e4ntt\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n palannut. H\u00e4n teki sekaty\u00f6miehen\u00e4 hanttihommia. H\u00e4n oli kiinnostunut ravintola-alasta ja p\u00e4\u00e4sikin t\u00f6ihin vahtimestariksi. Sit\u00e4 varten piti olla puku, jota varten tarvittiin perhetuttava takaamaan pankkivekseli. Perheell\u00e4 ei ollut ty\u00f6asuun varaa.<\/p>\n

Kun Jarmo oli lukiossa, Risto p\u00e4\u00e4tyi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin piireihin. Veli asui hetken aikaa parakissa ja keitteli kaverinsa kanssa pontikkaa. Viina oli maistunut Ristolle jo nuoresta saakka. H\u00e4nt\u00e4 oli my\u00f6s kiusattu koulussa.<\/p>\n

\u201dKerran Risto l\u00f6ydettiin sammuneena Keuruun yhteiskoulun k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 yll\u00e4\u00e4n koulun joulun\u00e4ytelm\u00e4n rekvisiitasta lainatut enkelinsiivet. En tied\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, pukiko h\u00e4n ne ylleen itse vai laittoiko joku ne h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen. Tajusin kyll\u00e4, ettei Ristolla mene hyvin, mutta en osannut auttaa.\u201d<\/p>\n

\"Jarmo<\/p>\n

Jarmo Koski kertoo, ettei viel\u00e4 1980-luvulla osannut hahmottaa, mist\u00e4 Riston ahdistus kumpusi. Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Hetken aikaa veljekset asuivat Helsingin Cygnaeuksenkadulla k\u00e4mpp\u00e4kavereina. Silloin Windyll\u00e4 oli t\u00f6it\u00e4: h\u00e4n ty\u00f6skenteli tarjoilijana keskustan ravintoloissa.<\/p>\n

Kerran veljet istuivat ravintola T\u00f6\u00f6l\u00f6ntorissa kaljalla. Yht\u00e4kki\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n paukkasi juopunut nainen tivaamaan \u201dmit\u00e4s poikia\u201d he oikein olivat.<\/p>\n

\u201dVastasin siihen, ett\u00e4 veljeksi\u00e4. Nainen repesi nauruun: \u2019Vai veljeksi\u00e4!\u2019 ja l\u00e4hti hohottaen matkoihinsa. Katsoin Ristoon ymm\u00e4ll\u00e4ni. \u2019H\u00e4n luuli meit\u00e4 homoiksi\u2019, Risto kuittasi lyhyesti.\u201d<\/p>\n

Elettiin 1970-lukua. \u201dHomo\u201d oli tuolloin \u201dsuuri loukkaus ja kirosana\u201d: rikos vuoteen 1971 ja sairaus vuoteen 1981 saakka.<\/p>\n

\u201dEmme jatkaneet keskustelua pidemm\u00e4lle, mutta tilanne j\u00e4i jostain syyst\u00e4 mieleeni. Nyt ihmetytt\u00e4\u00e4, kuinka naiivi tuolloin olin.\u201d<\/p>\n

Tuli 1980-luku. Riston el\u00e4m\u00e4 oli jatkunut sekavana. H\u00e4n joi aivan liikaa. Mielenterveyskin reistaili.<\/p>\n

\u201dKerran hain h\u00e4net kotoaan Vihre\u00e4n Omenan [nukketeatteri, jossa Jarmo Koski tuolloin ty\u00f6skenteli] autolla ja vein Lapinlahden sairaalaan. Risto oli juomisesta niin sekavassa kunnossa, ett\u00e4 n\u00e4ki harhoja. Odotushuoneessa h\u00e4n komensi minuakin nostamaan jalkani yl\u00f6s lattialta, koska huoneessa muka tulvi. En ryhtynyt kinaamaan vaan tottelin. Oli raskasta katsoa rakasta velje\u00e4 siin\u00e4 kunnossa.\u201d<\/p>\n

\"Kirjassa<\/p>\n

Kirjassa on my\u00f6s kuvia n\u00e4yttelij\u00e4n nuoruudesta. T\u00e4ss\u00e4 Jarmo koski 1970-luvulla. Kuva:\u00a0Jarmo Kosken kotialbumi<\/p>\n

Veli oli hoidossa pari y\u00f6t\u00e4, mutta kotiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4 sama meno jatkui. Ristolla oli tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4, jonka kanssa h\u00e4n asui Kallion Linjoilla. He eiv\u00e4t olleet onnellisia, Koski kertoo. Ristolla olikin ollut vain lyhytaikaisia naissuhteita.<\/p>\n

Syksyll\u00e4 1983 Risto soitti veljelleen ja pyysi t\u00e4t\u00e4 kapakkaan. Koskella oli suunnitelmissa rauhallinen elokuvailta kotona vaimonsa Marjan<\/a> kanssa. H\u00e4n kutsui kuitenkin veljens\u00e4 liittym\u00e4\u00e4n seuraan Snellmaninkadulle.<\/p>\n

\u201dRisto tuli, oli rauhaton ja k\u00e4rsim\u00e4t\u00f6n, poltti tupakkaa ketjussa, ajatukset selv\u00e4sti jossakin muualla. H\u00e4n oli niin huonossa kunnossa, ett\u00e4 Marjan ehdotuksesta l\u00e4hdin saattamaan h\u00e4nt\u00e4 kotiin Kallioon. K\u00e4velless\u00e4mme Risto tunnusti juoneensa pullon Koskenkorvaa ennen meille tuloaan. Olin yll\u00e4ttynyt \u2013 h\u00e4n ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan lainkaan p\u00e4iss\u00e4\u00e4n. \u2019Viina ei vaikuta minuun en\u00e4\u00e4\u2019, sanoi Risto surullisesti.\u201d<\/p>\n

Hakaniemen sillan kohdalla Risto ilmoitti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see kotiin yksinkin.<\/p>\n

\u201dMuistan, miten ter\u00e4v\u00e4piirteisilt\u00e4, l\u00e4hes luonnottoman tarkkarajaisilta, h\u00e4nen kasvonsa n\u00e4yttiv\u00e4t eron hetkell\u00e4 syksyisess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4. Se oli viimeinen kerta, kun n\u00e4in veljeni.\u201d<\/p>\n

Kahdeksas syyskuuta tuli suru-uutinen.<\/p>\n

Talonmies oli l\u00f6yt\u00e4nyt Riston kuolleena kotitalonsa ullakolta. H\u00e4n oli tehnyt itsemurhan.<\/p>\n

Hautajaiset olivat vaikeat. Koski kertoo joutuneensa ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken esiintymiskokemuksensa, jotta h\u00e4n kykeni j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n viimeiset j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset veljelleen, yst\u00e4v\u00e4lleen.<\/p>\n

\u201dKoimme kaikki hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyllisyytt\u00e4 Riston itsemurhasta. Mit\u00e4 olisimme voineet tehd\u00e4? Kuinka olisimme osanneet auttaa?\u201d<\/p>\n

\"Jarmo<\/p>\n

Jarmo Kosken Risto-veli oli kiinnostunut vaatealasta. Jarmoa on n\u00e4yttelemisen ohella kiinnostanut kuvataide. Kuva:\u00a0Emilia Anundi \/ HS<\/p>\n

Yritetty oli. Ristoa oli esimerkiksi yritetty saada Roihuvuoren Elanto-opiston muotisuunnittelulinjalle. Ongelmana oli, ett\u00e4 linjalle vaadittiin keskikoulun todistus. Sit\u00e4 Ristolla ei ollut, eik\u00e4 h\u00e4n sit\u00e4 suostunut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suorittamaan.<\/p>\n

Koski kertoo, ett\u00e4 koko totuuden hahmottamisessa meni aikaa. Lopulta er\u00e4s Riston tarjoilijakollega tiivisti asian: \u201dRisto oli miesten mies.\u201d<\/p>\n

”Nyt ajattelen, ett\u00e4 Risto oli koko ik\u00e4ns\u00e4 solmussa identiteettins\u00e4 kanssa muiden murheidensa lis\u00e4ksi. Armollisemmassa maailmanajassa veljeni olisi luullakseni ollut onnellisempi ihminen.\u201d<\/p>\n

Liisa-\u00e4iti murtui t\u00e4ysin. H\u00e4n ei ollut ehtinyt toipua t\u00e4ysin miehens\u00e4k\u00e4\u00e4n kuolemasta. Seuraavana vuonna \u00e4iti p\u00e4\u00e4tyikin jo palvelutaloon Kannelm\u00e4keen.<\/p>\n

\u201dH\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 murtui viel\u00e4 hiukan lis\u00e4\u00e4. Riston suuntautumisesta h\u00e4n ei koskaan lausunut sanaakaan.\u201d<\/p>\n