{"id":53433,"date":"2025-10-05T04:20:07","date_gmt":"2025-10-05T04:20:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53433\/"},"modified":"2025-10-05T04:20:07","modified_gmt":"2025-10-05T04:20:07","slug":"jotain-merkittavaa-alettiin-suunnitella-yli-30-vuotta-sitten-nyt-se-on-osa-27-miljoonan-suomalaisen-arkea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53433\/","title":{"rendered":"Jotain merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 alettiin suunnitella yli 30 vuotta sitten \u2013 Nyt se on osa 2,7 miljoonan suomalaisen arkea"},"content":{"rendered":"<p>Iltalehden verkkosivut t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n 30 vuotta. Mutta miten kaikki aikanaan alkoi?<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Eik\u00f6h\u00e4n me seuraavaksi pohdita, mit\u00e4 teht\u00e4isiin internetin suhteen.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">N\u00e4m\u00e4 sanat tulivat Kauppalehden tuolloisen p\u00e4\u00e4toimittajan, Aamulehti-yhtym\u00e4n ja suomalaisen journalismin vahvan miehen <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/henkilot\/Hannu Olkinuora\" class=\"article-link-person-page\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Hannu Olkinuoran<\/a> suusta Tampereen l\u00e4hell\u00e4 jo vuonna 1993. Er\u00e4\u00e4n toimitusj\u00e4rjestelm\u00e4projektin lopettajaisissa oli koolla sek\u00e4 journalisteja ett\u00e4 teknist\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, muistaa tapahtumaan osallistunut <strong>Juha Jaakkonen<\/strong>, Iltalehti Onlinen ensimm\u00e4inen toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Konsernissa kiinnostuttiin nettihommista ja ajateltiin, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n me perhana voitaisiin olla tuossa edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, Jaakkonen kertoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Paljon tapahtui siis jo ennen kuin Iltalehti Online avautui 5.10.1995.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kun Jaakkosen ja muutaman muun kiinnostuneen k\u00e4det olivat Tampereen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 nousseet, silloisessa Aamulehti-yhtym\u00e4ss\u00e4 alettiin vuonna 1994 tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Teknillisen korkeakoulun teekkarien kanssa. Perustettiin yhteinen OtaOnline-hanke. Mit\u00e4\u00e4n julkaisuj\u00e4rjestelmi\u00e4 ei ollut, mutta pieni ryhm\u00e4 teekkareista oli tietoinen erilaisista nettity\u00f6kaluista.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">OtaOnlinesta tuli er\u00e4\u00e4nlainen verkkolehti, jolla oli noin 3000 rekister\u00f6itynytt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4. Siit\u00e4 saatiin arvokasta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemusta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Aamulehti-yhtym\u00e4n ja Iltalehden sis\u00e4ll\u00e4 hanke sai tukea ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4. Jaakkosen mukaan toimitusjohtaja <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/henkilot\/Matti Packal\u00e9n\" class=\"article-link-person-page\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Matti Packal\u00e9n<\/a> oli is\u00e4hahmo, jolla oli n\u00e4kemys, ett\u00e4 nettiin ollaan menossa ja siihen tarvitaan apua. <strong>Mauri Mattsson<\/strong>, Iltalehden kakkosp\u00e4\u00e4toimittaja, innostui my\u00f6s hankkeesta Jaakkosen mukaan valtavasti.<\/p>\n<p>Kamala kenraaliharjoitus<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Pitk\u00e4n kehitysprojektin j\u00e4lkeen odotti Iltalehti Onlinen julkaisup\u00e4iv\u00e4. Jaakkonen muistaa kuitenkin hyvin my\u00f6s sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n, kun Oopperatalolla oli Iltalehden syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhla sidosryhmille.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Minut oli pyydetty esittelem\u00e4\u00e4n Iltalehti Onlinea. Monet k\u00e4viv\u00e4t katsomassa ja totesivat, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4h\u00e4n on ihan huono, ett\u00e4 ei kukaan rupea t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kun sivutkin tulevat esiin noin hitaasti, Jaakkonen hym\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sill\u00e4\u00e4n, miten sivu latautui esiin vaiheittain.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Se ei ollut tietenk\u00e4\u00e4n Oopperatalon vika pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n, vaan kaikki verkkoyhteydet olivat tuolloin helkkarin hitaita.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suomalaisten netink\u00e4yt\u00f6n mittakaavasta kertoo se, ett\u00e4 joulukuussa 1994 Suomessa oli alle 70 000 nettiin kytketty\u00e4 tietokonetta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Verkkoyhteyksien haasteista huolimatta Iltalehti Online meni julki. Se oli silloin hyvin erilainen palvelu kuin nykyinen Iltalehti.fi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Aluksi pitk\u00e4\u00e4n kopioitiin printin juttuja verkkoon. Tuntuu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u00e4lytt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 j\u00e4rjestykselt\u00e4. Noin 100 juttua verkkoon kuvineen kaikkineen heti alkup\u00e4ivist\u00e4 l\u00e4htien, Jaakkonen kertoo.<\/p>\n<p>Iltalehti Onlinen etusivu syksyll\u00e4 1996. Varsinainen nettilehden kansi aukesi vasta, kun oli rekister\u00f6itynyt t\u00e4lt\u00e4 sivulta. <\/p>\n<p class=\"paragraph\">Verkkotoimittajana ty\u00f6skenteli tuolloin <strong>Antti Haarala<\/strong>, josta tuli my\u00f6hemmin Iltalehden tekninen tuottaja ja verkkopalvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Meit\u00e4 oli kolme ihmist\u00e4 vuorossa tekem\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n lehte\u00e4. Rakennettiin etusivuja ja valikoitiin artikkeleita eri osastoilta, ja klo 11 aina julkaistiin, Haarala muistelee.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2000 Iltalehdess\u00e4 verkkotoimittajana aloittanut ja sittemmin uutisp\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi ja esihenkil\u00f6ksi edennyt <strong>Timo Melari<\/strong> muistaa yh\u00e4, milt\u00e4 Iltalehden etusivu n\u00e4ytti tuolloin. Se muistutti paperisen lehden kantta, er\u00e4\u00e4nlainen digitaalinen versio siit\u00e4. Kansikuvasta haluamaansa juttua klikkaamalla p\u00e4\u00e4si tiettyyn juttuun.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Verkkolehteen piti aluksi rekister\u00f6ity\u00e4, jotta sit\u00e4 p\u00e4\u00e4si lukemaan. Haaralan mukaan Iltalehdell\u00e4 oli satojentuhansien suomalaisten tietoja, mutta siihen aikaan niit\u00e4 ei pystytty mainosmyynniss\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai kohdentamaan. Elettiin hyvin erilaista aikaa digitaalisessa mainonnassa verrattuna t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Yleis\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaamiseen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut samanlaisia mahdollisuuksia kuin nyky\u00e4\u00e4n, vaikka rekister\u00f6itymisvaade tietyll\u00e4 tavalla helpotti sit\u00e4. Ihan ensimm\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4kin Iltalehti Onlinessa tehtiin Iltalehden arkiston mukaan 60 000 \u201dhitti\u00e4\u201d eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sivulatausta p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ensimm\u00e4isen vuoden aikana Iltalehti Onlineen rekister\u00f6ityi yli 120 000 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4. Vuonna 1998 Iltalehti Onlinessa oli parhaina kuukausina yli 100 000 eri lukijaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Se oli kuitenkin viel\u00e4 pient\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n Iltalehti.fi:ss\u00e4 vierailee tyypillisesti joka viikko noin 2,7 miljoonaa suomalaista, keskim\u00e4\u00e4rin kaksi kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4in Iltalehti Onlinen k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t kehittyiv\u00e4t alkuvuosina. Aiheesta tehtiin juttu paperiseen lehteen. <\/p>\n<p>Kisaextroja ja kokeiluja<\/p>\n<p class=\"paragraph\">P\u00e4ivitt\u00e4inen uutisseuranta tuli nettiin vasta 2000-luvulla. Sit\u00e4 ennenkin oli kuitenkin erityisseurantaa esimerkiksi urheilun arvokisojen aikaan.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Kisaextra oli k\u00e4site erilaisissa arvokisoissa, y\u00f6ll\u00e4kin p\u00e4ivitettiin jo esimerkiksi Atlantan olympialaisten aikaan 1996. Johto tosin alkoi mietti\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 oli k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 ja olivatko ne toimet panostusten arvoisia, Jaakkonen muistaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Muutakin kuin vain printtijuttuja tehtiin nettiin my\u00f6s prinsessa Dianan kuoleman aikaan vuonna 1997.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Vuonna 2001 netti oli jo useamman suomalaisen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Silloin tapahtui isoja asioita ja n\u00e4htiin isoja k\u00e4vij\u00e4piikkej\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 MM-hiihtojen dopingk\u00e4ryn yhteydess\u00e4 luvattiin printtilehdess\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 ne on nimet heti netiss\u00e4, kun ne tulevat julki. Eip\u00e4 siin\u00e4 meid\u00e4n serverit sitten oikein kest\u00e4neet, Jaakkonen muistelee.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">WTC-iskun aikaan suomalaiset vy\u00f6ryiv\u00e4t my\u00f6s nettiin syyskuisena iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Silloin Iltalehdess\u00e4 oli jo netti\u00e4 tekev\u00e4 iltavuorolainen, mutta prioriteetit olivat viel\u00e4 vahvasti printiss\u00e4, koska sen taloudellinen merkitys oli nettiin verrattuna j\u00e4ttim\u00e4inen.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Minut komennettiin silloin tekem\u00e4\u00e4n printti\u00e4 seuraavaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, vaikka olin verkon toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Jaakkonen naurahtaa.<\/p>\n<p>Iltalehti Onlinen etusivu vuonna 2000. <\/p>\n<p class=\"paragraph\">Toimituksen sis\u00e4ll\u00e4 netti\u00e4 tehnytt\u00e4 porukkaa ei tuolloin viel\u00e4 osattu arvostaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Ei meill\u00e4 ollut kunnon tilojakaan, oltiin jossain portaikon alla, ja suhtautuminen ei aina ollut kovin l\u00e4mmint\u00e4. Kannibalisoinnista ja sellaisesta kuuli aina v\u00e4lill\u00e4. Vuosien ja vuosikymmenten aikana asenne muuttui kuitenkin t\u00e4ysin, Haarala sanoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Iltalehdess\u00e4 tehtiin Onlinen yhteydess\u00e4 ensimm\u00e4isten nettivuosien aikana monenlaisia eri kokeiluja. Oli erilaisia nettipelej\u00e4 yhteisty\u00f6kumppanien kanssa. Oli oma.fi-sivusto, jonne saattoi s\u00e4il\u00f6\u00e4 kuvia, tekstinp\u00e4tki\u00e4, ehk\u00e4 videoitakin. Oli tilattavat tekstiviestiuutiset jo 1990-luvulla. Oli my\u00f6s tekstiviesteill\u00e4 pelattu Rockguru-niminen musiikkitietokilpailu.<\/p>\n<p>Vuonna 2004 Iltalehti Online tarjosi mahdollisuuden tilata l\u00f6\u00f6pin tekstiviestin\u00e4 k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4n. JARNO JUUTI<\/p>\n<p>Digitaalinen strategia<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Vuonna 2005 Iltalehden vastaavaksi p\u00e4\u00e4toimittajaksi ja kustantajaksi saapui <strong>Kari Kivel\u00e4<\/strong>. Printtilehti oli tuolloin vahvassa liidossa, levikkins\u00e4 osalta l\u00e4hes lakipisteess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suunta oli kuitenkin muuttumassa. Alma Media oli tehnyt strategian, joka perustui digitaaliseen kasvuun. Siksi nettiin alettiin panostaa, vaikka sen tuoma liikevaihto oli vain prosentin siit\u00e4, mit\u00e4 printti toi irtonumero- ja mainosmyynnill\u00e4. Iltalehti Online tavoitti tuolloin 700 000 eri lukijaa viikossa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Totta kai oli sit\u00e4 ajatuskulkua, ett\u00e4 sahataan omaa oksaa. Mutta vasta-argumentti on se, ett\u00e4 on parempi sahata itse kuin antaa sahata ulkopuolelta, vastustaa vahvoja kulutustottumuksen suuntauksia, Kivel\u00e4 muistuttaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Vastakkainasettelua ei ollut vain printtilehden kanssa, vaan Kivel\u00e4n mukaan tuohon aikaan Suomessa ja monessa muussakin maassa ajateltiin, ett\u00e4 digitalisaation voittaja on televisio. Telkkari oli kyll\u00e4 l\u00e4hes jokaisessa kodissa, mutta siit\u00e4 ei tullut jatkuvasti arjessa mukana olevaa p\u00e4\u00e4telaitetta, jonka kautta esimerkiksi maksetaan laskuja tai ostetaan verkkokaupasta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Alma Media oli myynyt MTV:n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2005 ennen Kivel\u00e4n aloittamista. Maikkari oli silloin ylivoimainen markkinajohtaja hyvin pieness\u00e4 digitaalisessa markkinassa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Sittemmin tilanne on k\u00e4\u00e4ntynyt totaalisesti.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Onneksi olin kuunnellut itse\u00e4ni viisaampia, jotka olivat todistaneet, ett\u00e4 television tekninen kapasiteetti on niin rajallinen, ett\u00e4 se ei tule onnistumaan, Kivel\u00e4 toteaa.<\/p>\n<p>Vuonna 2009 Iltalehden nettisivut olivat jo nimelt\u00e4\u00e4n Iltalehti.fi, eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 Iltalehti Online. Nimi vaihtui vuonna 2006. Kari Pekonen<\/p>\n<p>Oikeat ihmiset<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Iltalehden resursseja alettiin Kivel\u00e4n p\u00e4\u00e4toimittajakaudella (2005\u201318) m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti lis\u00e4t\u00e4 ja siirt\u00e4\u00e4 digitaaliseen tekemiseen. Nopeuden ja reaaliaikaisuuden vaade kasvoi jatkuvasti. Samoin monimediaalisuus: Iltalehdest\u00e4 pystyi lukemisen lis\u00e4ksi katsomaan videoita.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Uutiskilpailu verkossa oli ja on edelleen kovaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Muistan, kun aiemmin printtiin keskittynyt konkaritoimittaja karjui kerran Kluuvikadulla taksin ovesta ett\u00e4 &#8221;Timo, pid\u00e4t\u00e4 hissi\u00e4!&#8221;, kun h\u00e4n halusi p\u00e4\u00e4st\u00e4 toimitukseen juuri julkisiksi tulleiden esitutkintamateriaalien kanssa. Nopeusvoitto piti kilpailijoista saada \u2013 ja saatiin. Silloin huomasi, ett\u00e4 meid\u00e4n uutiskoneisto oli keikahtanut hyvin uuteen aikaan, Timo Melari muistelee.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Digitaalisen journalismin kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi my\u00f6hemminkin tehtiin erilaisia kokeiluja. Kivel\u00e4n aikana Iltalehti tarjosi muun muassa karttapalveluja sek\u00e4 erityisen nopeasti latautunutta pelkistetty\u00e4 uutissovellusta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">K\u00e4ytt\u00f6 alkoi my\u00f6s siirty\u00e4 kohti mobiililaitteita, etenkin Iphonen saavuttua markkinoille.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Pitk\u00e4\u00e4n yritysk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t dominoivat interneti\u00e4. Sitten se muuttui, ja kuluttajalaitteista tuli sofistikoituneempia, Kivel\u00e4 kuvaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Vuonna 2017 Iltalehden j\u00e4tt\u00e4nyt Haarala nostaa digitaaliselta matkalta kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityshetke\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Siirtyminen ymp\u00e4rivuorokautiseen uutisseurantaan oli iso ponnistus, kaikki toimintatavat piti mietti\u00e4 uusiksi. Mobiiliapplikaatioiden kehitys oli toinen iso juttu. Se nosti uutisten kulutusta r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Kolmantena Facebookin ja somealustojen kehittyminen avasi uuden pelin ja mahdollisti uudenlaisen jakelun ja uusien lukijoiden tavoittamisen, Haarala summaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Iltalehden 45-vuotisesta taipaleesta kahden kolmasosan ajan digitaalisuus on ollut mukana. Kivel\u00e4n mukaan 30-vuotinen menestystarina kulminoituu lopulta varsin yksinkertaiseen yht\u00e4l\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Oikeat ihmiset l\u00f6ytyv\u00e4t oikeille paikoille, ja strateginen tavoite on jaettu omistajien ja henkil\u00f6st\u00f6n kesken. Asiakkaat tulevat sitten per\u00e4ss\u00e4 kun huomaavat, ett\u00e4 tuosta tulee jotakin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Iltalehden verkkosivut t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n 30 vuotta. Mutta miten kaikki aikanaan alkoi? \u2013 Eik\u00f6h\u00e4n me seuraavaksi pohdita, mit\u00e4 teht\u00e4isiin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":53434,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,3862,24,25,28,29,1616,15,18,21,3596,2294,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-53433","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-iltalehti","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-media-viestinta","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-printtimedia","27":"tag-sanomalehdet","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53433","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53433"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53433\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53433"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53433"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}