{"id":53634,"date":"2025-10-05T11:09:17","date_gmt":"2025-10-05T11:09:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53634\/"},"modified":"2025-10-05T11:09:17","modified_gmt":"2025-10-05T11:09:17","slug":"aro-on-aistivoimainen-kuvaus-venajasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53634\/","title":{"rendered":"Aro on aistivoimainen kuvaus Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"

Aro on ven\u00e4l\u00e4isen kirjailijan Oksana Vasjakinan<\/strong> (s. 1989) toinen suomennettu romaani. Haava ilmestyi vuonna 2021. Vasjakina aloitti runoilijana, koska runoklubit tarjosivat seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ille turvapaikan ja itseilmaisun foorumin. Siperialaisen lesboaktivistikirjailijan teokset ovat kirjastojen kieltolistalla\u2006\u2013\u2006sin\u00e4ns\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4\u2006\u2013, mutta kieltoja on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 aina osattu katsoa my\u00f6s l\u00e4pi sormien. Aro ja Haava ovat autofiktiivisi\u00e4 ja muodostavat tulevan trilogian kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa. Ne on k\u00e4\u00e4nnetty jo useille kielille.<\/p>\n

T\u0161ehovin<\/strong> novellissa \u201dAro\u201d nuorukaista vied\u00e4\u00e4n sis\u00e4oppilaitokseen. Maiseman yksitoikkoisuus ja toisaalta avaruus ja vapauden tuntu sekoittuvat kotinsa j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nuoren vaihteleviin ajatuksiin ja tunteisiin. Arolla kohtaa ihmisi\u00e4, joita sattuma tuo eteen. Vasjakinan romaanissa raikuvat huligaanilaulut ja tupakkaa ja kaljaa kuluu, kun pikkurikollinen is\u00e4 ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Oksana ajelevat metalliputkilastia halki maan pys\u00e4hdellen nuhruisissa rekkaparkeissa ja kuppiloissa. Kirjan lopussa is\u00e4 on jo kuollut h\u00e4pe\u00e4lliseen tautiin AIDS:iin ja ollaan hautajaisissa.<\/p>\n

Feministisen ja filosofisen kirjallisuutensa kuten my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isen runoutensa lukenut Oksana peilaa itse\u00e4\u00e4n vanhempiensa, juuriensa ja ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kautta, mutta romaanin identiteettipohdinta ei ole tunkkaista navankaivelua. Ja vaikka seksuaalisen poikkeavuuden h\u00e4pe\u00e4st\u00e4kin puhutaan, emansipaatiokaava ei kangista teosta, joka etenee kuin rekka arolla. Vasjakina kertoo tarkasti ja aistivoimaisesti maastaan Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, sen suuruudesta ja kurjuudesta, itsest\u00e4\u00e4n sen historiassa ja verenkierrossa.<\/p>\n

Tyyli on yht\u00e4 aikaa karheaa ja kuulasta. Alussa on aro ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin \u201dse n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4nteiselt\u00e4, kellastuneelta lihakimpaleelta\u201d. Astrahanin kaupunki on nihke\u00e4\u00e4 kuumuutta, muovisia ikkunanpuitteita, masturbointia, haisevia ty\u00f6vaatteita, k\u00e4rp\u00e4spaperia, Georges Bataillea<\/strong>, auringossa kuivaneen kusen, m\u00e4d\u00e4n ja l\u00e4mpim\u00e4n puun hajua.\u00a0<\/p>\n

Oksanan is\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kuvailun my\u00f6t\u00e4 valotetaan my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u201dGoodfellas\u201d-el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4, pikkurikollisten miesten arvomaailmaa, jossa on kunnian, rikoksen ja katumuksen rituaalinsa ja jossa itkev\u00e4t \u00e4idit ikuisesti ja kuuliaisina vain odottavat. Dostojevskin teoksista tuttu uskonsekainen paatos on yh\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Riku Toivolan suomennos v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Vasjakinan aron taikaa ett\u00e4 sille vastakkaista arki-, jopa inhorealismia. Valitettavasti k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 on my\u00f6s jokunen ep\u00e4tarkkuus ja ontuva rakenne.<\/p>\n

Kun jokin pisti silm\u00e4\u00e4n, tarkistin kohdan alkuteoksesta. Esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 lyyrisen ilmavassa kuvauksessa on loppu turhaa koukertelua (kurs. minun): \u201dJoskus aron yll\u00e4 sinnittelee pieni pilven riekale. Tyynell\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 se roikkuu siell\u00e4 noin tunnin eik\u00e4 liiku mihink\u00e4\u00e4n. Ajattelen mielell\u00e4ni sellaisia vesih\u00f6yryn tiivistymi\u00e4. Ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ohuilta ja haavoittuvaisilta kuin hauras kuultopaperi, mutta ne voivat saada mielen apeaksi, koska tasaisen maan ylle j\u00e4hmettynyt valkoinen piste luo tyhjent\u00e4v\u00e4n sanattomuuden tunteen.\u201d Alkutekstiss\u00e4 on \u2019laikku\u2019, ei piste ja \u2019t\u00e4ydellinen mykkyys\u2019 olisi selke\u00e4mpi ilmaisu. Toivola k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 muuallakin t\u00e4yden tai t\u00e4ydellisen \u2019tyhjent\u00e4v\u00e4ksi\u2019, en tied\u00e4 miksi.<\/p>\n

Enk\u00e4 kerta kaikkiaan niele jalkov\u00e4lin k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 v\u00e4lilihaksi. Ven\u00e4l\u00e4inen sana tarkoittaa my\u00f6s perineumia (lat.), mutta nyt on kyse hajusta, joten tarkasti rajatun alueen mainitseminen kuulostaa omituiselta.<\/p>\n

Kun Vasjakinan aro alussa oli lihaa, lopussa se on is\u00e4n sarkofagi, kuivunut meri.\u2009<\/p>\n

Oksana Vasjakina, Aro. Suom. Riku Toivola. Romaani, 201 sivua, Otava, 2024.<\/p>\n

Teksti on julkaistu alun perin Parnasso-lehden numerossa 6\/2024. Parnasson voit\u00a0tilata t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Aro on ven\u00e4l\u00e4isen kirjailijan Oksana Vasjakinan (s. 1989) toinen suomennettu romaani. Haava ilmestyi vuonna 2021. Vasjakina aloitti runoilijana,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":53635,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,383,379,378,386,32,547,109],"class_list":{"0":"post-53634","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirja-arvostelut","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-romaani","17":"tag-suomi","18":"tag-venaja","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53634","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53634"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53634\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53635"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53634"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53634"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53634"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}