{"id":53927,"date":"2025-10-05T21:23:10","date_gmt":"2025-10-05T21:23:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53927\/"},"modified":"2025-10-05T21:23:10","modified_gmt":"2025-10-05T21:23:10","slug":"suomalaisten-puiden-oksilta-loytyi-kultaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/53927\/","title":{"rendered":"Suomalaisten puiden oksilta l\u00f6ytyi kultaa"},"content":{"rendered":"

Kuusen neulasiin muodostuu kultahiukkasia. L\u00f6yd\u00f6n avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 menetelmi\u00e4 kullanetsint\u00e4\u00e4n, tutkijat kertovat.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Kuuset. Suomalaiskuusten neulasista l\u00f6ytyi kultap\u00f6ly\u00e4. Kuusessa olevat bakteerit muuttavat maaper\u00e4n nestem\u00e4isen kullan takaisin kiinte\u00e4\u00e4n muotoon, tutkijat kertovat. Kuvituskuva. Juuso Taipale<\/p>\n

Uusi tutkimus on l\u00f6yt\u00e4nyt yhteyden ensi kertaa kuusenneulasissa el\u00e4vien bakteerien ja kultahiukkasten v\u00e4lill\u00e4, kertoo Oulun yliopisto.<\/p>\n

Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa ker\u00e4ttiin 138 neulasn\u00e4ytett\u00e4 23 kuusesta Kittil\u00e4n kaivoksen alueelta, jossa on tunnettuja kultaesiintymi\u00e4. Ilmeni, ett\u00e4 tietyt bakteerit esiintyiv\u00e4t useammin kultaa sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 neulasissa.<\/p>\n

\u2013 Eli juuri n\u00e4m\u00e4 kuusen bakteerit osallistuivat nestem\u00e4isen kullan saostumiseen neulasiin kiinteiksi kultahiukkasiksi. Tiedosta on hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 esimerkiksi n\u00e4iden bakteerien etsiminen kasvien lehdist\u00e4 voi helpottaa kullanetsint\u00e4\u00e4, kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n

Bakteerit P3OB-42, Cutibacterium ja Corynebacterium esiintyiv\u00e4t useammin kultaa sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 neulasissa.<\/p>\n

\u2013 Tuore tutkimuksemme tarjoaa alustavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, miten kultaa kulkeutuu kasvien versoihin ja miten kultahiukkasia voi muodostua neulasiin, Lahosmaa sanoo.<\/p>\n

Jo aiemmin on tiedetty, ett\u00e4 hapettumisen ja bakteeritoiminnan kautta kallioper\u00e4ss\u00e4 olevasta malmiesiintym\u00e4st\u00e4 vapautuu ioneja, jotka voivat kulkeutua maan pintakerroksiin, joista kasvit ottavat ravinteita ja vett\u00e4. Siksi kasvien eri osista ja jopa lumesta voidaan analysoida metalleja herkill\u00e4 laitteilla.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4llaista biogeokemiallista menetelm\u00e4\u00e4 on jo k\u00e4ytetty malminetsinn\u00e4ss\u00e4, mutta uuden tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 saadaan lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 ilmi\u00f6ss\u00e4 tapahtuu, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Maarit Middleton<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Maaper\u00e4ss\u00e4 oleva kulta on liukoisessa eli nestem\u00e4isess\u00e4 muodossa. Veden mukana kulta kulkeutuu kasvin lehtiin eli kuusen neulasiin. Kuusen mikrobeilla on kyky saostaa liukoinen kulta takaisin kiinteiksi, hyvin pieniksi nanopartikkeleiksi, Lehosmaa kuvaa.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4llaista kultap\u00f6ly\u00e4 ei kuitenkaan voi kuusesta silmin n\u00e4hd\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 millimetrin miljoonasosan kokoiset nanohituset sovellu kaupalliseen ker\u00e4ykseen, yliopiston tiedotteessa todetaan.<\/p>\n

Ne voivat kuitenkin siis kuitenkin auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n maaper\u00e4n kultaesiintymi\u00e4. Samalla uusi tieto auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n biopohjaisia ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 malminetsinn\u00e4n menetelmi\u00e4. Ne soveltuvat muidenkin mineraalien etsimiseen muistakin kasveista.<\/p>\n

\u2013 Samaan tapaan metallit saostuvat esimerkiksi sammalen solukon sis\u00e4lle, Lehosmaa sanoo.<\/p>\n

Uusi tutkimus \u201dBiomineralized gold manaoparticle along with endophytic bacterial taxa in needles of Norway spruce (Picea abies)\u201d<\/a> on julkaistu kansainv\u00e4lisesti arvostetussa Environmental Microbiome -lehdess\u00e4.<\/p>\n

Tutkimusta ovat tukeneet Geologian tutkimuskeskus GTK, Suomen Akatemia sek\u00e4 K.H. Renlundin s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu ensi Uudessa Suomessa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuusen neulasiin muodostuu kultahiukkasia. L\u00f6yd\u00f6n avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 menetelmi\u00e4 kullanetsint\u00e4\u00e4n, tutkijat kertovat. Kuuset. Suomalaiskuusten neulasista l\u00f6ytyi kultap\u00f6ly\u00e4.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":53928,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[13042,22,23,26,27,33,31,30,17,5619,24,25,605,2744,28,29,15,18,21,32,19,20,472,16],"class_list":{"0":"post-53927","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-alkuaineet","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kemia","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-luonnontieteet","21":"tag-luonnonvarat","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-tutkimus","31":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53927"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53927\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/53928"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53927"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53927"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}