Panu Halme<\/strong><\/strong> Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteiden laitokselta pit\u00e4\u00e4 tulosta huolestuttavana mutta my\u00f6s selitett\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\u2013 On olemassa ruokasieni\u00e4, joita suosittelen vain kokeneiden ker\u00e4\u00e4v\u00e4n. Sellainen on esimerkiksi koivunkantosieni. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kuvan myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4 on saatettu kyselyss\u00e4 sekoittaa juurikin siihen. Osa ruokasienist\u00e4 on aloittelevalle ker\u00e4\u00e4j\u00e4lle tunnistuksen puolesta todellisia riskej\u00e4, Halme sanoo.<\/p>\n
Halmen mukaan koivunkantosieni sekoittuu myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4\u00e4n niin ulkoisten ominaisuuksiensa kuin kasvupaikkansa puolesta. Molemmat vaaleanruskeat sienet kasvavat rypp\u00e4iss\u00e4 ja viihtyv\u00e4t lahoissa puissa.<\/p>\n
\u2013 Lis\u00e4ksi molemmat sienet kasvavat ainakin osittain samaan aikaan, vaikka koivunkantosieni onkin yleisempi alkusyksyst\u00e4 ja myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4 loppusyksyst\u00e4.<\/p>\n
Kriittinen tuntomerkki<\/p>\n
Moni sienest\u00e4j\u00e4 saa oppinsa toiselta sienest\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Vaikeampien ruokasienten kohdalla ei riit\u00e4 pelkk\u00e4 kasvupaikan ja v\u00e4rin tarkastelu, vaan on osattava katsoa my\u00f6s yksityiskohtia.<\/p>\n
Halmen mukaan vain kokenut ker\u00e4\u00e4j\u00e4 osaa katsoa koivunkantosienen t\u00e4rkeint\u00e4 tuntomerkki\u00e4, jolla sen voi varmuudella erottaa myrkkyn\u00e4\u00e4pik\u00e4st\u00e4. Tyypillinen tunnistusvirhe liittyy renkaaseen.<\/p>\n
\u2013 Moni toteaa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 rengas. Mutta rengas itsess\u00e4\u00e4n ei ole tuntomerkki, vaan jalan pinnan rakenteet on katsottava huolella joka ikinen kerta.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kaksi sient\u00e4 voivat menn\u00e4 sekaisin kohtalokkain seurauksin, joten ker\u00e4\u00e4minen sopii vain konkarille. Vasemmalla n\u00e4et kaksi koivunkantosient\u00e4 ja oikealla kaksi myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4\u00e4. Tunnistatko eron erityisesti sienten jaloissa? adobe stock \/aop<\/p>\n
Halme kertoo, ett\u00e4 koivunkantosienen jalka on renkaan alapuolelta ruskeasuomuinen. Myrkkyn\u00e4\u00e4pik\u00e4n jalka on renkaan alapuolelta valkonukkainen. Siin\u00e4 on selke\u00e4 v\u00e4ri- ja rakenne-erovaisuus, jotka pit\u00e4\u00e4 osata katsoa.<\/p>\n
\u2013 Suosittelen vain kokeneita sienest\u00e4ji\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n koivunkantosieni\u00e4.<\/p>\n
Suomalaisten suosima suppilovahvero kasvaa syys-marraskuussa aivan, kuten myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4. Rustomaiselta tuntuva suppilovahvero kasvaa sammalikossa joukoittain. Halme ei kuitenkaan pid\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 suppilovahveroiden sekoittamista myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4\u00e4n. Toki kuvista teht\u00e4v\u00e4 tunnistus on aina vaikeampaa kuin luonnossa, mik\u00e4 on kyselyn kohdalla mahdollista.<\/p>\n
Tappava myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4<\/p>\n
Myrkkyn\u00e4\u00e4pikk\u00e4 on tappavan myrkyllinen, sill\u00e4 siin\u00e4 on samoja amatoksiineja kuin valkok\u00e4rp\u00e4ssieness\u00e4. Valkok\u00e4rp\u00e4ssieniin liittyy Suomessa eniten sieniin liittyvi\u00e4 kuolemantapauksia. Vakavia myrkytystapauksia tapahtuu silloin t\u00e4ll\u00f6in. Myrkkyn\u00e4\u00e4pik\u00e4ss\u00e4 amatoksiineja on v\u00e4hemm\u00e4n, jolloin tappava annos vaatii isomman m\u00e4\u00e4r\u00e4n sient\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Seurauksena ei ole vain oksentelua vaan mahdollinen hengenvaara, Halme toteaa.<\/p>\n
Halmelle soitetaan Keski-Suomen keskussairaalasta, kun myrkytysep\u00e4ilyj\u00e4 ilmaantuu ja sieni\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n tunnistaa. T\u00e4n\u00e4 vuonna mahdollisia myrkytystapauksia on ollut joitakin, mutta miss\u00e4\u00e4n ei ollut kyse vaarallisista sienist\u00e4 vaan esimerkiksi vatsa \u00e4rsytt\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Kannustan mielell\u00e4ni sienestykseen, mutta se ei saa olla miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 holtitonta.<\/p>\n
Kuvassa n\u00e4kyy ruokasienen\u00e4 tunnettu koivunkantosieni. Biologi Panu Halme suosittaa aloittelevia sienest\u00e4ji\u00e4 pit\u00e4ytym\u00e4\u00e4n helpoissa ja turvallisissa ruokasieniss\u00e4 koivunkantosienen sijaan. adobe stock \/aop<\/p>\n
Halme suosittaa aloittelevia sienest\u00e4ji\u00e4 pit\u00e4ytym\u00e4\u00e4n helpoissa ja turvallisissa ruokasieniss\u00e4, joiden sy\u00f6minen ei aiheuta vaaratilanteita, vaikka tunnistus menisi pieleen.<\/p>\n
\u2013 Helppo ja turvallinen sieni on esimerkiksi herkkutatti, jota voi sy\u00f6d\u00e4 raakanakin.<\/p>\n
Suomessa kasvavat tatit eiv\u00e4t ole vakavasti myrkyllisi\u00e4, mutta tarkka tunnistus ja kunnollinen kypsennys ovat silti t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n
LUE MY\u00d6SIk\u00e4v\u00e4 makuel\u00e4mys<\/p>\n
Eniten Iltalehden lukijat erehtyiv\u00e4t er\u00e4\u00e4n salakavalan sienen kohdalla kuitenkin kaikista eniten. Jopa kaksi kolmesta erehtyi siententunnistuskyselyss\u00e4 poimimaan sappitatin. Kuohkea sappitatti voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jonkun silm\u00e4\u00e4n erehdyksiss\u00e4 herkkutatilta.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 on todella yleist\u00e4. Moni menee sienimets\u00e4ss\u00e4 aika tuurilla ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n tatteja ja sinne voi eksy\u00e4 mukaan sappitappi, sanoo yliopistonlehtori Panu Halme<\/strong><\/strong> Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteiden laitokselta.<\/p>\nHalmen mukaan sappitatti ei ole vaarallinen, mutta aiheuttaa helposti ik\u00e4v\u00e4n yll\u00e4tyksen.<\/p>\n
\u2013 Yksikin sieni riitt\u00e4\u00e4 pilaamaan koko aterian, sill\u00e4 nimens\u00e4 mukaisesti sienen maku on eritt\u00e4in kitker\u00e4.<\/p>\n
Halme on kohdannut monet kerrat kysymyksen: no, uskaltaako maistaa, jos ep\u00e4ilee, ett\u00e4 sienikoriin on eksynyt sappitatti.<\/p>\n
\u2013 Sellaista sient\u00e4 ei kannata ker\u00e4t\u00e4, jota ei uskalla maistaa. Tatteja voi maistaa kyll\u00e4 ihan mets\u00e4ll\u00e4. Herneenkin kokoinen pala on kitker\u00e4, eik\u00e4 makua voi unohtaa, Halme naurahtaa.<\/p>\n
Tunnistus on tarpeen, jotta kitker\u00e4n yll\u00e4tyksen voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Ulkoisesti herkkutatin erottaa vaaleanruskeista tai kellert\u00e4vist\u00e4 pilleist\u00e4, kun taas sappitatilla ne ovat usein vaaleanpunertavat. Herkkutatin jalassa on vaalea, verkkomainen kuviointi, mutta sappitatin verkkokuvio on tumma, selke\u00e4 ja tihe\u00e4.<\/p>\n
Tattien sienest\u00e4minen on turvallista. Oikealla n\u00e4kyv\u00e4 herkkutatti voi sekoittua vasemmalla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n sappitattiin. Sappitatti ei ole vaarallinen, mutta se maistuu eritt\u00e4in kitker\u00e4lt\u00e4 ja pilaa helposti koko aterian. adobe stock \/aop<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"H\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n moni sekoittaa tappavan myrkyllisen sienen ruokasieneen. Biologi Panu Halme suosittaa kyseisen ruokasienen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 vain konkareille, sill\u00e4 yhdenn\u00e4k\u00f6isyys…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":54083,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,404,821,26,27,33,31,30,17,24,25,72,28,29,15,18,21,591,32,19,20,16,534],"class_list":{"0":"post-54082","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-elaimet","12":"tag-eramaat","13":"tag-featured-news","14":"tag-featurednews","15":"tag-fi","16":"tag-finland","17":"tag-finnish","18":"tag-headlines","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-luonto","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-selkarankaiset","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset","32":"tag-ymparisto-ja-luonto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54082","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54082"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54082\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54083"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54082"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54082"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54082"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/161518a896647faca45babc6c5f69927c077c932be3d6320465179697ae0a4a5.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1759721228_333_161518a896647faca45babc6c5f69927c077c932be3d6320465179697ae0a4a5.jpg\")
<\/p>\n