{"id":54090,"date":"2025-10-06T03:46:09","date_gmt":"2025-10-06T03:46:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/54090\/"},"modified":"2025-10-06T03:46:09","modified_gmt":"2025-10-06T03:46:09","slug":"suomessa-tulee-saataville-ensimmainen-biologinen-laake-alzheimerin-tautiin-lekanemabi-eli-kauppanimeltaan-leqembi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/54090\/","title":{"rendered":"Suomessa tulee saataville ensimm\u00e4inen biologinen l\u00e4\u00e4ke Alzheimerin tautiin: lekanemabi eli kauppanimelt\u00e4\u00e4n Leqembi"},"content":{"rendered":"

Kahdelle uudelle Alzheimer-l\u00e4\u00e4kkeelle on t\u00e4n\u00e4 vuonna my\u00f6nnetty myyntiluvat Euroopassa. Kymmenien muiden Alzheimer-l\u00e4\u00e4kkeiden tutkimukset ovat nyt loppusuoralla.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Suomessa tulee saataville ensimm\u00e4inen biologinen Alzheimer-l\u00e4\u00e4ke, lekanemabi, joka hidastaa taudin etenemist\u00e4.<\/p>\n

Neurologian dosentti Juha Rinne pit\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 edistysaskeleena Alzheimerin taudin hoidossa.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4ke sopii vain rajalliselle potilasjoukolle ja on kallis: kymmeni\u00e4 tuhansia euroja vuodessa.<\/p>\n

Maailmalla on k\u00e4ynniss\u00e4 182 kliinist\u00e4 tutkimusta 138:sta eri Alzheimer-l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4.<\/p>\n

Suomen yleisimm\u00e4n muistisairauden eli Alzheimerin taudin hoidossa on otettu kauan odotettu edistysaskel. N\u00e4in kuvailee neurologian dosentti, professori Juha Rinne<\/a>.<\/p>\n

Suomessa tulee nimitt\u00e4in saataville ensimm\u00e4inen biologinen l\u00e4\u00e4ke Alzheimerin tautiin. Kyseess\u00e4 on lekanemabi, kaupalliselta nimelt\u00e4\u00e4n Leqembi.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4t\u00e4 on odotettu pitk\u00e4\u00e4n, erityisesti sen takia, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen l\u00e4\u00e4ke, joka vaikuttaa nimenomaan itse sairaus\u00adtapahtumaan ja hidastaa Alzheimerin taudin etenemist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 juttu, Rinne sanoo.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n asti Suomessa ei ole ollut saatavilla mit\u00e4\u00e4n Alzheimerin taudin etenemist\u00e4 hidastavia hoitoja tai l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Sellaisia hoitoja ei ole ollut muihinkaan eteneviin muistisairauksiin. Nykyiset l\u00e4\u00e4kehoidot ovat oireita lievitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

\"Leqembia<\/p>\n

Leqembia voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 vain potilaille, joilla Alzheimer on viel\u00e4 alkuvaiheessa ja liev\u00e4oireinen. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n

Viel\u00e4 ei tiedet\u00e4, tuleeko Leqembi julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko). P\u00e4\u00e4t\u00f6kseen menee oletettavasti useampi kuukausi.<\/p>\n

Yksityiset terveyspalveluyritykset Mehil\u00e4inen ja Terveystalo ovat jo Ylen mukaan kertoneet<\/a>, ett\u00e4 niiden ensimm\u00e4iset potilaat alkavat saada l\u00e4\u00e4kett\u00e4 l\u00e4hiviikkoina.<\/p>\n

Uusi l\u00e4\u00e4ke ei sovi kaikille potilaille<\/p>\n

Suomessa Alzheimerin tauti on yli 70\u202f000 ihmisell\u00e4, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvussa. Kaikkiaan erilaisista muistisairauksista k\u00e4rsii Suomessa noin 150\u202f000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Potilasjoukko, jolle Leqembi sopii, on kuitenkin varsin rajallinen. Leqembia voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 vain potilaille, joilla Alzheimer on viel\u00e4 alkuvaiheessa ja liev\u00e4oireinen.<\/p>\n

My\u00f6s muita rajoituksia on. L\u00e4\u00e4kett\u00e4 voidaan antaa vain sellaisille potilaille, joilla on yksi tai ei lainkaan APOE-geenin 4-muotoa. Kyseinen geenimuoto on Alzheimer-potilailla hyvin yleinen. My\u00f6s verenohennusl\u00e4\u00e4kitys est\u00e4\u00e4 Leqembin k\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n

Potilasjoukkoa rajaa lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ke annostellaan suonensis\u00e4isesti terveydenhuollon yksik\u00f6ss\u00e4, eli sit\u00e4 ei voi ottaa kotona. Ainakin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4\u00e4ke on my\u00f6s kallis. Terveystalo ja Mehil\u00e4inen kertoivat Ylelle aiemmin, ett\u00e4 hoito maksaa potilaalle kymmeni\u00e4 tuhansia euroja vuodessa.<\/p>\n

\"Potilasjoukko,<\/p>\n

Potilasjoukko, jolle Leqembi sopii, on rajallinen. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n

Leqembi on biologinen l\u00e4\u00e4ke, eli se on tuotettu el\u00e4vien solujen avulla. L\u00e4\u00e4kkeen teho perustuu siihen, ett\u00e4 se poistaa potilaan aivoista valkuaisaine beeta-amyloidia. Beeta-amyloidia on ihmisen elimist\u00f6ss\u00e4 normaalistikin, mutta Alzheimerin taudissa sit\u00e4 kehittyy aivoihin liikaa. Kun tilanne jatkuu pitk\u00e4\u00e4n, se aiheuttaa hermosolukatoa, mik\u00e4 hidastaa ajattelu- ja muistitoimintoja.<\/p>\n

My\u00f6s toinen hyvin samankaltainen l\u00e4\u00e4ke, donanemabi, on juuri saanut Euroopan komissiolta myyntiluvan. Myyntilupa irtosi syyskuun lopulla.<\/p>\n

Donanemabin kaupallinen nimi on Kisunla. Sekin on tarkoitettu vain varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon, ja samoin kuin Leqembi, my\u00f6s Kisunla sopii vain hyvin rajatulle potilasjoukolle. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, tuleeko l\u00e4\u00e4ke saataville Suomessa, ei viel\u00e4 ole tehty.<\/p>\n

Fakta<\/p>\n

Euroopan l\u00e4\u00e4ke\u00advirasto muutti mielens\u00e4<\/p>\n

\u25a0 Kes\u00e4ll\u00e4 2024 uutisoitiin<\/a>, ett\u00e4 Euroopan l\u00e4\u00e4kevirasto (EMA) torppasi Leqembin myynnin Euroopassa. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tuli monille asiantuntijoille yll\u00e4tyksen\u00e4.<\/p>\n

\u25a0 EMA arvioi tuolloin, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeen haittavaikutukset ylitt\u00e4v\u00e4t hy\u00f6dyt. Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeen haittavaikutuksia ovat esimerkiksi l\u00e4\u00e4keaine\u00adinfuusioon liittyv\u00e4t reaktiot, kuten kuume, flunssan kaltaiset oireet ja vakavimmillaan allergiset reaktiot, jotka ovat kuitenkin harvinaisia. Yksi haittavaikutus on my\u00f6s aivojen v\u00e4liaikainen turvotus.<\/p>\n

\u25a0 Vain muutamaa kuukautta my\u00f6hemmin, marraskuussa 2024, EMA kuitenkin p\u00e4\u00e4tyi p\u00e4invastaiseen arvioon ja suositteli myyntilupaa. Uudessa arviossaan EMA katsoi, ett\u00e4 rajatulla potilasjoukolla l\u00e4\u00e4kkeen hy\u00f6dyt ylitt\u00e4v\u00e4t haitat. Lekanemabi oli aiemmin hyv\u00e4ksytty myyntiin muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa, Kiinassa, Etel\u00e4-Koreassa ja Isossa-Britanniassa.<\/p>\n

\u25a0 Lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen l\u00e4\u00e4kkeen myyntiluvan hyv\u00e4ksymisest\u00e4 tekee aina Euroopan komissio. Se my\u00f6nsi myyntiluvan lekanemabille huhtikuussa 2025.<\/p>\n

\u201dKoko kansan l\u00e4\u00e4kett\u00e4 viel\u00e4 odotellaan\u201d<\/p>\n

It\u00e4-Suomen yliopiston kliinisen tutkimuksen apulaisprofessori ja Aivotutkimusyksik\u00f6n johtaja Eino Solje<\/a> kertoo, ett\u00e4 investoinnit muistisairauksien tutkimuksiin ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n hyvin niukat. Siksi taudin etenemist\u00e4 hidastavien l\u00e4\u00e4kkeiden kehitt\u00e4minen on kest\u00e4nyt verrattain kauan.<\/p>\n

Alzheimerin taudin l\u00e4\u00e4ketutkimus on saanut 25 vuoden aikana saman verran rahaa kuin sy\u00f6p\u00e4tutkimus alle vuodessa, Solje sanoo.<\/p>\n

\u2013\u2009Luulen, ett\u00e4 nyt, kun ensimm\u00e4iset l\u00e4\u00e4kkeet hyv\u00e4ksyttiin Euroopassa, niin t\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy antaa positiivista signaalia my\u00f6s muille tutkivan l\u00e4\u00e4keteollisuuden yrityksille.<\/p>\n

Solje arvioi, ett\u00e4 Kisunlan ja Leqembin hyv\u00e4ksyminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyv\u00e4 \u201dl\u00e4ht\u00f6laukaus\u201d, mutta kuten todettua, ne sopivat vain pienelle potilasjoukolle. Lis\u00e4ksi muistisairauksia on my\u00f6s muita kuin Alzheimerin tauti, ja my\u00f6s niihin kaivataan kipe\u00e4sti l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Koko kansan l\u00e4\u00e4kett\u00e4 viel\u00e4 odotellaan, Solje toteaa.<\/p>\n

Useita l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 on kehitteill\u00e4<\/p>\n

Maailmalla oli t\u00e4m\u00e4n vuoden tammikuussa k\u00e4ynniss\u00e4<\/a> 182 kliinist\u00e4 tutkimusta 138:sta eri l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4 Alzheimerin taudin hoitoon. Kaikkiaan 31 l\u00e4\u00e4kkeen osalta tutkimukset olivat vaiheessa 3, joka on laaja, ratkaiseva tutkimus l\u00e4\u00e4kkeen tehosta ja turvallisuudesta. Vaiheen 3 tutkimukset kest\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 noin 1\u20134 vuotta.<\/p>\n

Vaiheen 3 l\u00e4\u00e4kkeiden joukossa on paitsi valkuaisaine beeta-amyloidiin vaikuttavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, my\u00f6s esimerkiksi l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, jotka vaikuttavat aivojen tau-proteiiniin tai hermosolujen reseptoreihin.<\/p>\n

\"Alzheimerin<\/p>\n

Alzheimerin taudin riski\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 terveellisill\u00e4 elintavoilla. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n

Tutkittavien l\u00e4\u00e4kkeiden joukossa on my\u00f6s useampia muiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, kuten diabetesl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Niiden tulo markkinoille voi olla nopeampaa kuin aivan uusien muistisairauksia ennaltaehk\u00e4isevien tai hidastavien l\u00e4\u00e4kkeiden tulo, sill\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden l\u00e4\u00e4kkeiden haittavaikutuksista on jo paljon tutkimustietoa, Rinne huomauttaa.<\/p>\n

Vuosien varrella on puhuttu paljon my\u00f6s Alzheimer-rokotteista, joita Rinnekin on tutkinut. Rinne kertoo, ett\u00e4 rokotteiden on havaittu toimivan kuten on ollut tarkoituskin, eli ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vasta-aineiden muodostumista beeta-amyloidia kohtaan, mutta ongelmana t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on se, ett\u00e4 vasta-ainetuotannossa on isoa yksil\u00f6llist\u00e4 vaihtelua.<\/p>\n

\u2013\u2009Nyt pikkuhiljaa on alkamassa laajempia tutkimuksia, joissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kliinist\u00e4 tehoa voidaan testata. Menee kuitenkin vuosia ennen kuin niist\u00e4 tulee tuloksia, Rinne sanoo.<\/p>\n

Tutkimusty\u00f6t\u00e4 onkin nyt t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jatkaa, Solje ja Rinne korostavat.<\/p>\n

Verikoe on uusi menetelm\u00e4 diagnosointiin<\/p>\n

L\u00e4\u00e4kkeiden lis\u00e4ksi my\u00f6s diagnostiikkaa kehitet\u00e4\u00e4n kaiken aikaa. Suomessa on t\u00e4n\u00e4 vuonna otettu ensimm\u00e4isen\u00e4 Euroopan maana kliiniseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n verikoe, jossa verest\u00e4 mitataan Alzheimerin merkkiainetta.<\/p>\n

Se on aluksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 nykyisten diagnoosimenetelmien rinnalla. Niit\u00e4 ovat aivojen kuvantaminen, aivoselk\u00e4ydinnesteen tutkiminen ja kognition testaaminen. Tarkoituksena kuitenkin on, ett\u00e4 tulevaisuudessa Alzheimerin taudin verikoe mahdollistaisi taudin tunnistamisen entist\u00e4 varhaisemmassa vaiheessa.<\/p>\n

Solje korostaa, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomessa. Yksi syy sille on se, ett\u00e4 Suomessa esiintyy muita maita enemm\u00e4n tiettyj\u00e4 muistisairauksille altistavia geneettisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joiden tutkiminen on nimenomaan suomalaisille hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n

Vaikka diagnostiikkaa ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n kaiken aikaa, on viel\u00e4 kaukainen haave, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet kokonaan est\u00e4isiv\u00e4t muistisairauden puhkeamisen, Rinne arvioi.<\/p>\n

Ihminen voi kuitenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omaa sairastumisriski\u00e4\u00e4n terveellisill\u00e4 elintavoilla<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kahdelle uudelle Alzheimer-l\u00e4\u00e4kkeelle on t\u00e4n\u00e4 vuonna my\u00f6nnetty myyntiluvat Euroopassa. Kymmenien muiden Alzheimer-l\u00e4\u00e4kkeiden tutkimukset ovat nyt loppusuoralla. Lue tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":54091,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,34,32,167],"class_list":{"0":"post-54090","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54090","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54090"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54090\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54091"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54090"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54090"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54090"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}