{"id":54114,"date":"2025-10-06T04:21:08","date_gmt":"2025-10-06T04:21:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/54114\/"},"modified":"2025-10-06T04:21:08","modified_gmt":"2025-10-06T04:21:08","slug":"suomen-kannattaa-pitaa-kiinni-ymparistotavoitteistaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/54114\/","title":{"rendered":"Suomen kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteistaan"},"content":{"rendered":"<p>Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskus julkaisee viiden vuoden v\u00e4lein laajan raportin, jossa arvioidaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun edistymist\u00e4 Euroopassa. Raportti tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuden vertailla Suomen ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa muihin eurooppalaisiin maihin.\u00a0<\/p>\n<p>Suomen osalta <a href=\"https:\/\/www.eea.europa.eu\/en\/europe-environment-2025\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6 2025 -raportti<\/a> kertoo, ett\u00e4 ilmanlaatu on meill\u00e4 Euroopan parhainta ja ett\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6mme ovat laskeneet merkitt\u00e4v\u00e4sti uusiutuvan energian tuotannon lis\u00e4\u00e4ntymisen ansiosta. Siirtymist\u00e4 pois fossiilisesta energiasta ovat tukeneet my\u00f6s uusi ydinvoimala ja l\u00e4mp\u00f6pumppujen yleistyminen kotitalouksien energiaratkaisuina.\u00a0<\/p>\n<p>Suomi on saavuttanut tai l\u00e4hell\u00e4 saavuttaa monia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita, jotka liittyv\u00e4t sosiaaliseen tai taloudelliseen kest\u00e4vyyteen. Haastetta on sen sijaan useissa ekologisen kest\u00e4vyyden tavoitteissa.\u00a0<\/p>\n<p>Kiertotaloudessa paljon kiritt\u00e4v\u00e4\u00e4\u00a0<\/p>\n<p>Luonnonvarojen kulutus henke\u00e4 kohden on Suomessa Euroopan suurinta. Vaikka politiikkatavoitteissa kiertotalouden rooli on nostettu keski\u00f6\u00f6n, materiaalien hy\u00f6dynt\u00e4misaste on meill\u00e4 toistaiseksi vain 4,4 prosenttia. T\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4sti alle EU:n keskiarvon.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Poliittisella tasolla kiertotalouden edist\u00e4miseen on sitouduttu, mutta maamme erityispiirteet, kuten pitk\u00e4t et\u00e4isyydet ja harva asutus, tuovat haasteita: materiaaleja esimerkiksi infrastruktuurin rakentamiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen tarvitaan paljon, eik\u00e4 uusiok\u00e4ytt\u00f6 tai kierr\u00e4tt\u00e4minen ole yht\u00e4 helppoa ja liiketaloudellisesti kannattavaa kuin uuden tavaran tuottaminen. \u00a0<\/p>\n<p>Suomen hiilinieluista raportin tiedot toistavat sen, mit\u00e4 jo tiedettiin: ne ovat romahtaneet. Metsien hakkuut ja turvepitoisten maiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilen nielusta l\u00e4hteeksi.\u00a0<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n investointi tulevaisuuteen\u00a0<\/p>\n<p>Suomella on vaikeuksia toteuttaa t\u00e4rkeimpi\u00e4 politiikkatavoitteitaan, kuten luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen vuoteen 2030 menness\u00e4 ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 menness\u00e4. Tavoitteista tinkiminen ei kannata, sill\u00e4 ilman riitt\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6investointeja ongelmat pahenevat ja koituvat nykyist\u00e4kin kalliimmiksi.\u00a0<\/p>\n<p>\u201cYmp\u00e4rist\u00f6tavoitteista ja ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni. Yhteiskuntamme menestys perustuu luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen, mutta resurssien k\u00e4ytt\u00f6 on pitk\u00e4\u00e4n ollut kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja uhkaa kansalaistemme hyvinvointia ja yhteiskuntamme tulevaisuuden menestyst\u00e4\u201d, sanoo p\u00e4\u00e4johtaja <strong>Leif Schulman<\/strong> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.\u00a0<\/p>\n<p>Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vaativat eri ohjelmissa ja aloitteissa jo tunnistettujen toimien johdonmukaista ja riitt\u00e4v\u00e4n laajaa toteuttamista. Esimerkiksi luontoa elvytt\u00e4v\u00e4t Helmi- ja Nousu-ohjelmat, kuntien ilmastosuunnitelmat sek\u00e4 eri sektoreiden v\u00e4h\u00e4hiilisyys- ja biodiversiteettitiekartat tarjoavat runsaasti ratkaisukeinoja, jotka on t\u00e4rke\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mahdollisimman laajassa mittakaavassa eri sektoreilla.\u00a0<\/p>\n<p>\u201cTietopohjamme ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskeist\u00e4 on vahva. Samoin ymm\u00e4rr\u00e4mme, millaisilla keinoilla kurssia voidaan muuttaa ja miten voimme parhaiten sopeutua ilmastonmuutokseen ja muihin ymp\u00e4rist\u00f6riskeihin. Esimerkiksi investoimalla puhtaaseen energiaan ja hoitamalla vesist\u00f6j\u00e4mme luontoa ennallistamalla turvaamme samalla yhteiskuntamme hyvinvoinnin, mukaan lukien taloudellisen kilpailukyvyn\u201d, Schulman jatkaa.\u00a0<\/p>\n<p>Kest\u00e4vyysmurroksessa kyse useasta samanaikaisesta toimesta eri sektoreilla\u00a0<\/p>\n<p>Vaikka kest\u00e4vyyshaasteet ovat suuria, Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6 2025 -raportissa korostetaan my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 edistysaskelia, kuten onnistumisia ilmansuojelussa ja uusiutuvassa energiassa. T\u00e4m\u00e4 antaa toivoa muutosten mahdollisuudesta ja osoittaa, ett\u00e4 johdonmukaisella politiikalla ja tehokkaalla toimeenpanolla voidaan saada vaikuttavia tuloksia.\u00a0<\/p>\n<p>Kokonaisvaltaisessa kest\u00e4vyysmurroksessa on kyse monista samanaikaisista toimista yhteiskunnan eri sektoreilla. Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ilmasto- ja vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden yll\u00e4pito tarkoittavat muutoksia niin viljelytapoihin kuin ihmisten ruokavalioihin.\u00a0<\/p>\n<p>Energiaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 siirtyminen pois fossiilista polttoaineista n\u00e4kyy voimalaitosten muutosten lis\u00e4ksi s\u00e4hk\u00f6n kuluttajien mahdollisuuksina tuottaa hajautetusti s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4mme pit\u00e4\u00e4 muuttua edist\u00e4m\u00e4\u00e4n terveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 arkiliikkumista ja julkista liikennett\u00e4 sek\u00e4 samalla tukea v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n autoilun muutosta v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6iseksi.\u00a0<\/p>\n<p>\u201cOn my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4onnistumisista opitaan, konkreettisia toimenpiteit\u00e4 vauhditetaan ja onnistuneita paikallisia kokeiluja skaalataan laajemmiksi, tarvittaessa koko Eurooppaan. Investoimalla ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun Suomella ja Euroopalla on mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 kilpailukyky\u00e4\u00e4n ja kansalaistensa el\u00e4m\u00e4nlaatua sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista resilienssi\u00e4 ja turvallisuutta\u201d, p\u00e4\u00e4johtaja Leif Schulman summaa.\u00a0<\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke) on koordinoinut suomalaista tiedontuotantoa Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6 2025 -raporttia varten. Ty\u00f6h\u00f6n osallistui yksitoista suomalaista organisaatiota. Ymp\u00e4rist\u00f6tiedon foorumi, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 ja Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskus j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t <a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi\/tietoa-meista\/tapahtumat-ja-some\/pida-kiinni-tavoitteista-miten-olemme-onnistuneet-euroopan-ympariston-tilan-parantamisessa-euroopan\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">raportin Suomen julkaisutilaisuuden<\/a> maanantaina 6.10. klo 9\u201312. Tapahtumasta on suora verkkol\u00e4hetys.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskus julkaisee viiden vuoden v\u00e4lein laajan raportin, jossa arvioidaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun edistymist\u00e4 Euroopassa. Raportti tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuden vertailla&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":54115,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-54114","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54114"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54114\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}