Ylen jo el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4neen toimittajan Matti R\u00f6ng\u00e4n puheet aiheuttivat kuohuntaa 2024 presidentinvaalien yhteydess\u00e4. Tuolloin syntyi keskustelu puolisoiden vaikutuksesta vaalien tulokseen.<\/p>\n
Ylen toimittaja Matti R\u00f6nk\u00e4<\/a> sai taannoin aikaan kohua ja paheksuntaakin.<\/p>\n Vuoden 2024 presidentinvaalien ensimm\u00e4isen kierroksen tulosillassa h\u00e4n arvioi, ett\u00e4 toiselle kierrokselle edenneen kansanliikkeen ehdokkaan, vihreiden tukeman Pekka Haaviston<\/a> (vihr) \u201dsukupuolinen suuntautuminen\u201d voisi olla joillekin \u201dpunainen vaate tai vaikeasti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 asia\u201d.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4nkin tapaukseen palataan nyt ilmestyneess\u00e4 Presidentinvaalit 2024 -teoksessa<\/a>. Siin\u00e4 analysoidaan ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sek\u00e4 kansalaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 presidentin asemasta.<\/p>\n Jo el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nyt Ylen toimittaja Matti R\u00f6nk\u00e4. Matti Matikainen<\/p>\n Kun kohu oli syntynyt, Helsingin yliopiston tutkijat kertoivat<\/a> jo vaalien ensimm\u00e4isen ja toisen kierroksen v\u00e4lill\u00e4 Svenska Ylelle julkaisemattomia alustavia lukuja kansalaisbarometrista. Sen mukaan kolmannes \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 piti Haaviston puolisoa syyn\u00e4 olla \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n Uutuuskirjassa kansalaisbarometria analysoidaan nyt tarkasti.<\/p>\n Sit\u00e4kin kyseenalaistettiin, olisiko Svenska Ylen pit\u00e4nyt julkaista lukuja, tutkija Risto Niemikari<\/strong> kertaa kirjan artikkelissaan, jossa h\u00e4n sivuaa tapausta.<\/p>\n Niemikari kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 on vaikea sanoa, mik\u00e4 oli keskustelun vaikutus Haaviston \u00e4\u00e4niin.<\/p>\n \u2013 Tapaus her\u00e4tti my\u00f6s paljon Haavistoa kannattavaa mobilisaatiota, etenkin sosiaalisessa mediassa. T\u00e4m\u00e4n vaikutuksen tutkiminen on erillinen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ja hyv\u00e4 kysymys sin\u00e4ns\u00e4, Niemikari kirjoittaa.<\/p>\n Haavisto itse katsoi j\u00e4lkik\u00e4teen tilanteessa tapahtuneen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin mielipidevaikuttamista Ylelt\u00e4, muttei uskonut<\/a> asialla olleen ratkaisevaa vaikutusta vaaleihin.<\/p>\n Eroja empaattisuudessa<\/p>\n Maarika Kujasen<\/strong> ja Tapio Raunion<\/strong> toimittamassa Presidentinvaalit 2024 -kirjassa mainitun kansalaisbarometrin tuloksia tuodaan esiin tutkijatohtori Jaakko Hillon<\/strong>, professori Mikko Mattilan<\/strong> ja professori \u00c5sa von Schoultzin<\/strong> artikkelissa Presidentinvaaliehdokkaiden ominaisuudet ja ehdokasvalinta<\/a>.<\/p>\n Tutkijat selvittiv\u00e4t, miten \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t arvioivat ehdokkaita n\u00e4iden yleisess\u00e4 miellytt\u00e4vyydess\u00e4 ja erilaisissa hyviin poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ihin liitett\u00e4viss\u00e4 ominaisuuksissa (osaavuus, tehokkuus, empaattisuus, luotettavuus). Lis\u00e4ksi he tarkastelivat, miten kansalaiset perustelivat p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n olla \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiettyj\u00e4 ehdokkaita.<\/p>\n Analyysin pohjana k\u00e4ytetyn Helsingin yliopiston kansalaisbarometrin virhemarginaali 1 200\u20131400 vastaajalla on noin \u00b12.6\u20132.8 prosenttia 95 prosentin luottamusv\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Tuloksista ilmenee muun muassa, ett\u00e4 Pekka Haavistoa pidettiin empaattisimpana ehdokkaana, mutta my\u00f6s Li Andersson<\/a> (vas), Sari Essayah<\/a> (kd) ja Jutta Urpilainen<\/a> (sd) saivat ulottuvuudella positiivisia arvioita. Jussi Halla-aho<\/a> (ps), Harry Harkimo<\/a> ja Mika Aaltola<\/strong> koettiin ehdokkaista v\u00e4hiten empaattisiksi, mutta miehet arvioivat Halla-ahon huomattavasti empaattisemmaksi, luotettavammaksi, tehokkaammaksi ja osaavammaksi kuin naisvastaajat.<\/p>\n Tehokkaiksi koettiin Stubb, Haavisto, Rehn ja Halla-aho.<\/p>\n Presidentinvaalit 2024 -teoksen aineistoa. Kuvakaappaus Presidentinvaalit 2024 -teoksesta<\/p>\n My\u00f6s Haavistoon liittyviss\u00e4 arvioissa on merkitt\u00e4vi\u00e4 sukupuolieroja. Naiset arvioivat Haavistoa huomattavasti miehi\u00e4 positiivisemmin. Haaviston arviot olivat kuitenkin miestenkin keskuudessa hyvin positiivisia suhteessa muihin ehdokkaisiin.<\/p>\n \u201dT\u00e4st\u00e4 huolimatta Stubb voitti\u201d<\/p>\n Kun toisen kierroksen ehdokkaat olivat selvill\u00e4, tutkijat kysyiv\u00e4t barometrissa, miten vastaajat arvioivat Alexander Stubbin<\/strong> (kok) ja Pekka Haaviston \u00e4lykkyytt\u00e4, rehellisyytt\u00e4 ja harkitsevaisuutta. Arviot olivat hyvin positiivisia.<\/p>\n Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja h\u00e4nen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb. Jenni G\u00e4stgivar<\/p>\n \u2013 Analyysi osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikilla kyselyn arviointiulottuvuuksilla Haavisto oli \u00e4\u00e4nest\u00e4jien arvioissa Stubbia vahvempi (erityisesti empaattisuudessa ja muista ihmisist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4). T\u00e4st\u00e4 huolimatta Stubb voitti vaalin. T\u00e4m\u00e4 kuvaa sit\u00e4, miten vaalien lopputulokseen vaikuttavat monet tekij\u00e4t ja harvoin vaalien ratkaisu liittyy mihink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4iseen tapahtumaan tai ehdokkaiden yksitt\u00e4isiin piirteisiin.<\/p>\n Pekka Haavistoa pidettiin rehellisemp\u00e4n\u00e4 kuin Alexander Stubbia, Stubbia \u00e4lykk\u00e4\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin Haavistoa. Kuvakaappaus Presidentinvaalit 2024 -teoksesta <\/p>\n Kun tutkijat selvittiv\u00e4t, miksi \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ilmoittivat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4, he keskittyiv\u00e4t ehdokkaiden sukupuolen ja puolisoiden merkitykseen, johtamistaitoihin, kokemukseen, puoluetaustaan, suoriutumiseen v\u00e4ittelyiss\u00e4 sek\u00e4 kykyyn yhdist\u00e4\u00e4 kansaa. T\u00e4ss\u00e4 jokaista ehdokasta on arvioinut noin 80\u2013400 satunnaistettua vastaajaa, mik\u00e4 tuo tilastollista ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n Vastausvaihtoehdot olivat \u201dei vaikuta p\u00e4\u00e4t\u00f6kseeni\u201d ja \u201dvaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseeni\u201d. Siksi yksitt\u00e4iset vastaukset eiv\u00e4t kerro, miten t\u00e4rke\u00e4 eri ominaisuus on vastaajalle. Esimerkiksi ehdokkaan sukupuoli ei vaikuta olevan merkitt\u00e4v\u00e4 valintakriteeri kuten alla oleva taulukko osoittaa:<\/p>\n Vastausten perusteella puoluetausta on painanut ehdokkaista eniten syyn\u00e4 olla \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Jussi Halla-ahoa. Kuvakaappaus kirjasta Presidentinvaalit 2024<\/p>\n Ehdokkaan puoluetaustalla oli ehdokasvalinnan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Jussi Halla-aho on ehdokkaista useimmiten j\u00e4tetty valitsematta viittaamalla h\u00e4nen puoluetaustaansa. Mika Aaltola, Harry Harkimo ja Jussi Halla-aho hyl\u00e4ttiin useimmiten viittaamalla heid\u00e4n puutteellisiin johtamistaitoihinsa. Sen sijaan vaaliv\u00e4ittelyiss\u00e4 Halla-ahon osaamista arvostettiin kuten my\u00f6s Li Anderssonin ja Pekka Haaviston.<\/p>\n Ehdokkaiden p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen vaaliv\u00e4ittelyiss\u00e4 ei ollut niin t\u00e4rke\u00e4 kriteeri heid\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4miselleen kuin ehdokkaiden puoluetausta tai n\u00e4kemys heid\u00e4n johtamistaidoistaan.<\/p>\n Puoliso ei ollut kovin merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 vastaajien ehdokasvalinnassa verrattaessa muihin vastausvaihtoehdoissa annettuihin ominaisuuksiin, tutkijat huomauttavat. Pekka Haavisto kuitenkin erottuu selke\u00e4sti joukosta, mik\u00e4 tutkijoiden mukaan \u201dvoi todenn\u00e4k\u00f6isesti liitty\u00e4 vastaajien negatiiviseen suhtautumiseen seksuaalisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin poliittisissa johtoteht\u00e4viss\u00e4\u201d.<\/p>\n Otos on kuitenkin pieni, mik\u00e4 hankaloittaa vertailun luotettavuutta.<\/p>\n Vain 3,1 prosenttia<\/p>\n Ennen presidentinvaalien toista kierrosta tutkijat selvittiv\u00e4t my\u00f6s, mink\u00e4 tekij\u00f6iden varassa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t valitsevat Stubbin ja Haaviston v\u00e4lilt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vastaajia oli 1 254. Tutkijat pyysiv\u00e4t vastaajia, jotka kertoivat \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Stubbia, arvioimaan syit\u00e4 olla \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Haavistoa ja toisin p\u00e4in.<\/p>\n Taulukko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 prosenttiosuudet niist\u00e4, jotka vastasivat vaihtoehdon \u201dvaikuttaa eritt\u00e4in paljon\u201d esitettyihin syihin olla \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ehdokkaita:<\/p>\n Vastausten perusteella Pekka Haaviston ajateltiin yhdist\u00e4v\u00e4n kansaa enemm\u00e4n kuin Alexander Stubbin. Ehdokkaiden kampanjoilla oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n merkityst\u00e4 toisen kierroksen \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Kuvakaappaus Presidentinvaalit 2024 -teoksesta<\/p>\n Jopa 38,8 prosenttia Stubbia \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 koki sen, ett\u00e4 Stubb ei yhdist\u00e4 kansaa, vaikuttavan eritt\u00e4in paljon \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4. Haavistolla vastaava luku oli 25,1 prosenttia.<\/p>\n