Ensimm\u00e4iset kuvatodisteet t\u00e4hden r\u00e4j\u00e4ht\u00e4misest\u00e4 kahdesti per\u00e4kk\u00e4in on saatu Euroopan etel\u00e4isess\u00e4 observatoriossa. VLT:n kuvat paljastavat supernovaj\u00e4\u00e4nteess\u00e4 merkit tuplar\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4. <\/p>\n
Supernovaj\u00e4\u00e4nne SNR 0509-67.5 sijaitsee Suuressa Magellanin pilvess\u00e4 noin 160 000 valovuoden et\u00e4isyydell\u00e4 meist\u00e4.\n<\/p>\n
\u201dKyseess\u00e4 on selv\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6, ett\u00e4 valkoiset k\u00e4\u00e4pi\u00f6t voivat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 ennen kuin ne saavuttavat Chandrasekharin rajan ja ett\u00e4 kaksoisr\u00e4j\u00e4hdyksen mekanismi on mahdollinen luonnossa\u201d, sanoo tutkimusta johtanut Ivo Seitenzahl<\/strong> Heidelbergin instituutista Saksasta.\n<\/p>\n Vallalla olevan ymm\u00e4rryksen mukaan tyypin Ia-supernovat syntyv\u00e4t, kun valkoinen k\u00e4\u00e4pi\u00f6t\u00e4hti ry\u00f6st\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen t\u00e4htikumppaniltaan massaa, kunnes se ylitt\u00e4\u00e4 kriittisen rajan eli Chandrasekharin rajan.\n<\/p>\n Tutkijaryhm\u00e4n mukaan kyseess\u00e4 voikin olla kaksoisr\u00e4j\u00e4hdys, jossa valkoisen k\u00e4\u00e4pi\u00f6n ker\u00e4\u00e4m\u00e4 heliumin \u201dpeitto\u201d sen ymp\u00e4rill\u00e4 r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 ensin ja t\u00e4m\u00e4n r\u00e4j\u00e4hdyksen paineaalto seuraavaksi sytytt\u00e4\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyksen my\u00f6s k\u00e4\u00e4pi\u00f6t\u00e4hden ytimess\u00e4. Aiemmin t\u00e4llaisesta ei ollut visuaalisia todisteita.\n<\/p>\n R\u00e4j\u00e4hdysten sis\u00e4kk\u00e4iset keh\u00e4t erottuvat etenkin kalsiumin aallonpituuksilla otetussa kuvassa<\/a>, joka saatiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 VLT:n MUSE-instrumenttia.\n<\/p>\n