Heino Falcke laski, kuinka nopeasti kaikki t\u00e4hdet muuttuvat pelk\u00e4ksi s\u00e4teilyksi. Yll\u00e4tt\u00e4en t\u00e4hdenmassaiset mustat aukot haihtuvat suunnilleen samassa ajassa kuin neutronit\u00e4hdet. <\/p>\n
”Maailmankaikkeuden lopullinen loppu tulee paljon odotettua nopeammin, mutta onneksi siihen silti kuluu hyvin pitk\u00e4 aika”, Heino Falcke<\/strong> tiivist\u00e4\u00e4 tuoreen tutkimuksensa tulokset.\u00a0\n<\/p>\n Hollantilaisessa Radboudin yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4t Heino Falcke, Michael Wondrak<\/strong> ja Walter van Suijlekom<\/strong> osoittivat kaksi vuotta sitten, ett\u00e4 kaikki painovoiman omaavat kappaleet menett\u00e4v\u00e4t hiljalleen massaansa ja muuttuvat s\u00e4teilyksi<\/a>. Ilmi\u00f6 muistuttaa mustien aukkojen kokemaa Hawkingin s\u00e4teily\u00e4<\/a>.\n<\/p>\n Nyt kolmikko on jatkanut ty\u00f6t\u00e4 ja laskenut, kuinka kauan kest\u00e4\u00e4 ennen kuin kaikki maailmankaikkeuden t\u00e4hdet muuttuvat kokonaan s\u00e4teilyksi t\u00e4m\u00e4n mekanismin my\u00f6t\u00e4.\n<\/p>\n Tutkimuksen perusteella kosmoksen loppu koittaa 1078 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, jos otetaan huomioon ainoastaan t\u00e4m\u00e4 Hawkingin s\u00e4teilyn kaltainen ilmi\u00f6. Luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ykk\u00f6sen j\u00e4lkeen 78 nollaa.\u00a0\n<\/p>\n N\u00e4in kauan siis kest\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkein sitkeimm\u00e4tkin t\u00e4hdenj\u00e4\u00e4nteet eli valkoiset k\u00e4\u00e4pi\u00f6t ovat haihtuneet. Vaikka ajanjakso on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4, se on huomattavasti lyhyempi kuin aiempi arvio valkoisten k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden elini\u00e4lle, joka oli 101100 vuotta.\n<\/p>\n Falcken mukaan ilmi\u00f6n nopeus riippuu kappaleen tiheydest\u00e4. Tihe\u00e4mm\u00e4t kappaleet haihtuvat nopeammin kuin harvat.\n<\/p>\n Yll\u00e4tt\u00e4en t\u00e4hdenmassaiset mustat aukot kuitenkin haihtuvat suunnilleen yht\u00e4 nopeasti kuin neutronit\u00e4hdet, eli noin 1067 vuodessa. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 mustat aukot imev\u00e4t osan tuottamastaan s\u00e4teilyst\u00e4 ja n\u00e4in hidastavat prosessia.\n<\/p>\n Tutkijat laskivat huvin vuoksi haihtumisnopeudet my\u00f6s Kuulle sek\u00e4 ihmiselle ja saivat tulokseksi 1090 vuotta. Kolmikko kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 muut prosessit h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t melko varmasti sek\u00e4 Kuun ett\u00e4 ihmiset paljon t\u00e4t\u00e4 nopeammin.\u00a0\n<\/p>\n