Ymp\u00e4rist\u00f6|Maakohtaisessa tarkastelussa on Suomelle hyvi\u00e4 ja huonoja uutisia.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen uusi raportti paljastaa suomalaisten kuluttavan eniten luonnonvaroja Euroopassa.<\/p>\n
Suomi menestyy sosiaalisissa ja taloudellisissa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteissa, mutta ekologisissa tavoitteissa on ongelmia.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Sari Multala korostaa kiertotalouden t\u00e4rkeytt\u00e4, mutta my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Suomella olevan viel\u00e4 paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sen suhteen.<\/p>\n
Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6n tila on kokonaisuutena heikko, eik\u00e4 Suomikaan selvi\u00e4 puhtain paperein, toteaa Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (EEA) tuore raportti<\/a>.<\/p>\n Raportin mukaan luonnon monimuotoisuus v\u00e4henee Euroopassa. Vaikka kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja ilmansaasteita on onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, toimia tarvitaan EEA:n mukaan edelleen.<\/p>\n Maakohtaisessa tarkastelussa on Suomelle hyvi\u00e4 ja huonoja uutisia.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4 kehitys voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kest\u00e4vyyteen. Suomi on saavuttanut tai l\u00e4hell\u00e4 saavuttaa monia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita, jotka liittyv\u00e4t sosiaaliseen tai taloudelliseen kest\u00e4vyyteen.<\/p>\n Ik\u00e4v\u00e4mpi uutinen on, ett\u00e4 useissa ekologisen kest\u00e4vyyden tavoitteissa on ongelmia.<\/p>\n Keskivertosuomalaisen hiilijalanj\u00e4lki on korkea, ja raportin mukaan suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja Euroopan maista eniten. Suomalaiset my\u00f6s tuottavat paljon j\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n Taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tavoittelu osuu raskaasti ekosysteemeihin ja luonnonvaroihin, p\u00e4\u00e4ttelee EEA raportissaan.<\/p>\n \u201dVaikka politiikkatavoitteissa kiertotalouden rooli on nostettu keski\u00f6\u00f6n, materiaalien hy\u00f6dynt\u00e4misaste on meill\u00e4 toistaiseksi vain 4,4 prosenttia\u201d, toteaa Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke) tiedotteessaan. Lukema on selv\u00e4sti alle EU:n keskiarvon.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Sari Multalan<\/a> (kok) mukaan kiertotalous tarjoaa ratkaisuja sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ett\u00e4 taloushaasteisiin, mutta Suomella on siin\u00e4 viel\u00e4 \u201dpaljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n \u201dSiirtym\u00e4 kiertotalouteen asettaa yhteiskunnalle muutospaineita niin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, muiden ohjauskeinojen, toimintatapojen kuin taloudellisen ohjauksen kehitt\u00e4misen suhteen\u201d, sanoo Multala tiedotteessa.<\/p>\n Multala ei maanantaina aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 vastannut Helsingin Sanomien yhteydenottoon.<\/p>\n Raportissa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota my\u00f6s metsiin.<\/p>\n Kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet uusiutuvan energian tuotannon lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja ilmanlaatu on Suomessa Euroopan parhainta, mutta metsien hiilinielut ovat ottaneet osumaa. My\u00f6s luontokato on jatkunut<\/a>, esimerkiksi lintujen pesim\u00e4kantojen v\u00e4hentyess\u00e4.<\/p>\n Mets\u00e4t peitt\u00e4v\u00e4t yli kolme nelj\u00e4sosaa Suomen pinta-alasta, mutta mets\u00e4talous on suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle, toteaa EEA:n raportti. Keskeinen ongelma on alueiden pirstoutuminen ja suojelun pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa.<\/p>\n