Suurelta osin kuivunut Aralj\u00e4rven alue on jatkuvassa muutoksessa. Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 julkaisi tuoreen satelliittikuvan entisen suuren j\u00e4rven alueesta aavikoineen ja pysyvine j\u00e4rvineen. <\/p>\n
Kuva on otettu Copernicus-ohjelman Sentinel-2-satelliiteilla, jotka ottavat kuvia laajalla spektrialueella p\u00e4\u00e4asiassa maank\u00e4yt\u00f6n tutkimusta varten.\n<\/p>\n
Jokien muutetun vedenk\u00e4yt\u00f6n seurauksena aikoinaan maailman nelj\u00e4nneksi suurin j\u00e4rvi on menett\u00e4nyt yli 90 prosenttia tilavuudestaan verrattuna 1960-luvun alkuun.\n<\/p>\n
J\u00e4rven pohjoisosaan muodostettiin vuonna 2005 Kok-Aralin pato, joka on erottanut Pieneksi Aralj\u00e4rveksi kutsutun osan. T\u00e4m\u00e4 on stabiloinut Pienen Aralj\u00e4rven suolaisuuden ja pinnankorkeuden, joka on noussut padon rakentamisen j\u00e4lkeen noin 4 metrill\u00e4.\n<\/p>\n
Jokien varrella s\u00e4ilyneiden pienempien j\u00e4rvien arvioidaan v\u00e4hitellen kuivuvan.\n<\/p>\n
J\u00e4rven it\u00e4inen osa kuivui kokonaan vuosien 2006 ja 2009 v\u00e4lill\u00e4 ja muodostaa nyky\u00e4\u00e4n suolaisen Aralkumin autiomaan, jota kutsutaan my\u00f6s maapallon uusimmaksi autiomaaksi.\n<\/p>\n
ESAlla on sivustollaan selostuksella varustettuja satelliittikuvia Aralj\u00e4rvest\u00e4 my\u00f6s kes\u00e4kuulta 2018<\/a>, toukokuulta 2014<\/a>, hein\u00e4kuulta 2009<\/a>, hein\u00e4kuulta 2006<\/a> ja kes\u00e4kuulta 2003<\/a>.\n<\/p>\n