{"id":5456,"date":"2025-08-14T11:12:08","date_gmt":"2025-08-14T11:12:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5456\/"},"modified":"2025-08-14T11:12:08","modified_gmt":"2025-08-14T11:12:08","slug":"lajien-puuttumisesta-tulee-kiukkuinen-ja-paha-mieli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5456\/","title":{"rendered":"Lajien puuttumisesta tulee kiukkuinen ja paha mieli"},"content":{"rendered":"

P\u00f6lytt\u00e4jien seuranta on Suomessa vapaaehtoisten varassa. Esimerkiksi nokkosperhosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt viime vuosina.<\/p>\n

13.8. 8:30<\/p>\n

STT<\/p>\n

Euroopassa monessa paikkaa p\u00f6lytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat v\u00e4hentyneet, mutta viel\u00e4 ei voida puhua p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kadosta. N\u00e4in arvioi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke) tutkija Janne Heli\u00f6l\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Yhden p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n, p\u00e4iv\u00e4perhosten, kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on Suomessa hieman laskenut 2000-luvun alusta. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 Suomeen on saapunut etel\u00e4st\u00e4 kuitenkin my\u00f6s uusia lajeja, mik\u00e4 on nostanut sek\u00e4 y\u00f6- ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4perhoslajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hes vuosittain Suomesta havaitaan uusia y\u00f6perhoslajeja, joskus my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4perhoslajeja.<\/p>\n

Esimerkiksi karttaperhosta ei ollut vuosituhannen alussa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollenkaan, mutta laji on nyt hyvin yleinen, Heli\u00f6l\u00e4 kertoo.<\/p>\n

Osa aiemmin Suomessa etel\u00e4ss\u00e4 viihtyneist\u00e4 lajeista on siirtynyt puolestaan pohjoisemmaksi.<\/p>\n

Jotkin pohjoisissa havumetsiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t perhoslajit ovat mets\u00e4hakkuiden my\u00f6t\u00e4 v\u00e4hentyneet. Niittyjen v\u00e4heneminen on puolestaan v\u00e4hent\u00e4nyt niittyperhosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

P\u00f6lytt\u00e4jien seuranta vapaaehtoisten varassa<\/p>\n

Suomessa vapaaehtoiset seuraavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti y\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4perhosten sek\u00e4 kimalaisten kannan kehityst\u00e4. Eri p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4seurantoihin osallistuvien luontoharrastajien joukko on kuitenkin varsin pieni, tarkkailijoita on yhteens\u00e4 noin parisataa. P\u00e4iv\u00e4perhosia havainnoi vuosittain noin nelj\u00e4kymment\u00e4 vapaaehtoista, Syken tutkija kertoo.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen koordinoima Maatalousymp\u00e4rist\u00f6n p\u00e4iv\u00e4perhosseuranta, joka on toiminut vuodesta 1999 l\u00e4htien.<\/p>\n

Yksi vapaaehtoisista, 69-vuotias Peter von Bagh<\/a>, kulkee kes\u00e4isin viikoittain saman reitin. Reitill\u00e4 vastaan tulevien perhosten laji selvitet\u00e4\u00e4n, ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan.<\/p>\n

Vapaaehtoisten ty\u00f6n avulla saadaan tietoa p\u00f6lytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\u201dPerhoset kertovat meille ilmastonmuutoksesta ja kimalaiset maatalouden kemikaalirasituksesta\u201d, von Bagh sanoo.<\/p>\n

Esimerkiksi Suomessa kimalaisten v\u00e4henemisest\u00e4 ei ole selvi\u00e4 viitteit\u00e4, toisin kuin Keski-Euroopassa. Jos m\u00e4\u00e4r\u00e4t yht\u00e4kki\u00e4 romahtaisivat, se kertoisi von Baghin mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 kasvinsuojeluaineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n liikaa.<\/p>\n

\"Tutuista<\/p>\n

Tutuista perhosista esimerkiksi nokkosperhonen on viime vuosina v\u00e4hentynyt. Kuva:\u00a0Enna Rautiainen \/ Aamulehti<\/p>\n

Nokkosperhosia v\u00e4hemm\u00e4n<\/p>\n

Von Bagh on ollut kiinnostunut perhosista jo viisivuotiaasta asti. Perhosten lis\u00e4ksi h\u00e4n on mukana kimalaisten ja muiden p\u00f6lytt\u00e4jien seurannassa.<\/p>\n

\u201dNe (perhoset ja kimalaiset) ovat s\u00f6p\u00f6j\u00e4, sympaattisia otuksia. Samalla ne ovat esteettisesti hyvin vieh\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. Niit\u00e4 katselee ja etsii mielell\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Von Bagh on n\u00e4hnyt el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana perhoslajien m\u00e4\u00e4riss\u00e4 muutoksia.<\/p>\n

Tutuista perhosista esimerkiksi nokkosperhonen on viime vuosina v\u00e4hentynyt.<\/p>\n

\u201dSiit\u00e4 tulee kiukkuinen ja paha mieli, kun lajeja puuttuu\u201d, h\u00e4n kuvailee.<\/p>\n

Nokkosperhosten v\u00e4henemisen syyn\u00e4 on von Baghin mukaan ketojen ja niittyjen v\u00e4heneminen. Lajien v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin eroja, ja yht\u00e4 syyt\u00e4 muutokselle on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 perhosia on ollut von Baghin mukaan v\u00e4hemm\u00e4n kuin aiemmin. M\u00e4\u00e4rien muutoksia selitt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti s\u00e4\u00e4vaihtelut.<\/p>\n

Perhosten uhkana maank\u00e4yt\u00f6n muutokset<\/p>\n

Vuonna 2021 ilmestyneess\u00e4 Syken raportissa<\/a> sanotaan, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4perhosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja lajien uhanalaistumiseen vaikuttavat eniten maank\u00e4yt\u00f6n muutokset.<\/p>\n

Maataloudessa maank\u00e4yt\u00f6n tehostuminen on v\u00e4hent\u00e4nyt samaan aikaan sek\u00e4 luonnonlaitumien, piennaralueiden ett\u00e4 muiden pienymp\u00e4rist\u00f6jen m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Mets\u00e4talous puolestaan on muuttanut yh\u00e4 suuremman osan metsist\u00e4 rakenteeltaan yksipuolisiksi, tasatiheiksi kuusi- tai m\u00e4ntymetsiksi, jotka soveltuvat heikosti metsien p\u00e4iv\u00e4perhosille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00f6lytt\u00e4jien seuranta on Suomessa vapaaehtoisten varassa. Esimerkiksi nokkosperhosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt viime vuosina. 13.8. 8:30 STT Euroopassa monessa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5457,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[157,33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-5456","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-aamulehti","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-luonto","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5456"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5456\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}