{"id":54859,"date":"2025-10-07T04:58:09","date_gmt":"2025-10-07T04:58:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/54859\/"},"modified":"2025-10-07T04:58:09","modified_gmt":"2025-10-07T04:58:09","slug":"tekoaly-muotoili-toimivia-viruksia-antibiooteille-vastustuskykyisten-bakteeritulehdusten-hoito-voi-pian-mullistua-taysin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/54859\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly muotoili toimivia viruksia \u2013 antibiooteille vastustuskykyisten bakteeritulehdusten hoito voi pian mullistua t\u00e4ysin"},"content":{"rendered":"

Yhdysvaltalaiset tutkijat ottivat avuksi teko\u00e4lyn ja saavuttivat merkitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4pimurron, joka voi johtaa hankalimpienkin bakteeri-infektioiden t\u00e4sm\u00e4hoitoon. Samantyyppist\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n

Kaliforniassa ty\u00f6skentelev\u00e4 tutkijaryhm\u00e4 julkisti 17. syyskuuta uutisen, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia l\u00e4\u00e4keresistenttien bakteeri\u00adtulehdusten hoitoon. Tutkijat onnistuivat luomaan teko\u00ad\u00e4lyn avulla bakterio\u00adfageja, jotka kykeniv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n ja tappamaan Escherichia coli -bakteereita.<\/p>\n

Bakteriofagit ovat viruksia. Ne tunkeutuvat bakteereihin, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 itsens\u00e4 monistamiseen ja lopulta tappavat is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Amerikkalaistutkimus on ensimm\u00e4inen laatuaan, sill\u00e4 laboratoriossa luotujen bakterio\u00adfagien perim\u00e4 oli kokonaan teko\u00ad\u00e4lyn kirjoittamaa. T\u00e4h\u00e4n saakka tutkijat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet teko\u00ad\u00e4ly\u00e4 kirjoittamaan vain osia geenien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 dna-koodista.<\/p>\n

Teko\u00e4ly ei aivan viel\u00e4 pysty luomaan uusia el\u00e4vi\u00e4 organismeja dna-koodia kirjoittamalla. Siihen suuntaan tutkimus on kuitenkin menossa.<\/p>\n

\u2013 Seuraava askel on AI-generoitu el\u00e4m\u00e4, Stanfordin yli\u00adopiston laskennallisen biologian tutkija Brian Hie<\/a> sanoi tutkimuksesta uutisoineelle Nature-tiedelehdelle<\/a>.<\/p>\n

Brian Hien ja h\u00e4nen ty\u00f6tovereidensa tutkimus julkaistiin niin sanottuna preprint-artikkelina bioRxiv-lehdess\u00e4<\/a>. Sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 vertais\u00adarvioitu.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Seuraava askel on AI-generoitu el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"\"<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Superbakteeri tuhosi 22-vuotiaan miehen keuhkoja \u2013 n\u00e4in h\u00e4nelle k\u00e4vi<\/a><\/p>\n

Suomalaisasiantuntijan mukaan kalifornialaistutkimus on merkitt\u00e4v\u00e4. Teko\u00ad\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 mullistaa koko biologian tutkimuksen.<\/p>\n

\u2013 Biologiseen tietoon perustuva generatiivinen AI tulee olemaan iso juttu, kommentoi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston virologian dosentti ja faagil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4n startup-yhti\u00f6 PrecisionPhage Oy:n toimitusjohtaja Matti Jalasvuori<\/a> IS:lle.<\/p>\n

Jalasvuori on tehnyt alansa tutkimusty\u00f6t\u00e4 kaksi vuosikymment\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n ei pystyisi itse kirjoittamaan dna-koodia tyhj\u00e4st\u00e4, omaan tietotaitoonsa nojautuen.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 vaiheessa kun teko\u00ad\u00e4ly oppii oikeasti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n dna-koodia, se pystyy luomaan t\u00e4ysin uudenlaisia asioita.<\/p>\n

Jalasvuori esitt\u00e4\u00e4 vertauksen. Ihmiskunta on tutkinut maapallon bio\u00adsf\u00e4\u00e4ri\u00e4 eli elonkeh\u00e4\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin tilkallista vett\u00e4 vesilasista. Tutkimatta on viel\u00e4 kokonainen valtameri.<\/p>\n

\u2013 L\u00e4\u00e4kekehitys ja biologinen tutkimus tutkivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edelleen sit\u00e4 vesilasia. Mahdollisuudet ovat kuitenkin aivan valtavat.<\/p>\n

Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 nopeuttaa tutkimusta, mutta on se vasta alkuvaiheessa. N\u00e4kym\u00e4t tulevaisuuteen ovat kuitenkin lupaavia.<\/p>\n

\"PrecisionPhage<\/p>\n

PrecisionPhage -yhti\u00f6 tutkii faagil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. Kuvassa Sanna Vacker valmistaa laboratoriossa kasvatusmaljoja antibioottiresistenteille bakteereille. Kuva:\u00a0PrecisionPhage Oy<\/p>\n

Amerikkalaistutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t uusien bakterio\u00adfagien luomiseen kahta versiota Evo-teko\u00ad\u00e4lymallista. Ne koulutettiin parilla miljoonalla tietopankista otetulla bakterio\u00adfagin perim\u00e4ll\u00e4 samaan tapaan kuin suuret kielimallit koulutetaan valtavien tekstimassojen avulla.<\/p>\n

Kokeissa k\u00e4ytetyn bakterio\u00adfagin dna:ssa on vain noin 5\u202f000 kirjainparia. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on pieni. On bakterio\u00adfageja, joiden genomin kirjainparien m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4hentelee miljoonaa.<\/p>\n

Teko\u00e4lymallit loivat yhteens\u00e4 302 uutta bakterio\u00adfagin genomia, joista 16 osoittautui toimintakykyisiksi. Onnistumisprosentti ei siis ollut kovin korkea.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 alkuvaiheen tutkimukset ovat kuin ensimm\u00e4iset kuvia tekev\u00e4t teko\u00ad\u00e4lyt, eli eiv\u00e4t viel\u00e4 kummoisia. Mutta samalla tavalla kuin kuvien tai videoiden kohdalla, pian niit\u00e4 ei erota oikeasta.<\/p>\n

\"Havainnekuva<\/p>\n

Havainnekuva bakteriofageista hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 bakteerin kimppuun. Uuden teknologian avulla tutkijat voivat r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 bakteriofageja erilaisten tulehdusten t\u00e4sm\u00e4hoitoja varten. Kuva:\u00a0WESTEND61 \/ LEHTIKUVA \/ SPECTRAL<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Infektiol\u00e4\u00e4k\u00e4rin ohje ulkomailla matkustaville: ”Itse en ikin\u00e4…”<\/a><\/p>\n

Faagiterapiassa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 viruksia tai niiden geneettist\u00e4 koodia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n haluttujen bakteerien tuhoamiseen. Hoitomuoto ei ole viel\u00e4 yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jalasvuoren mukaan Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 hoidettu vasta kymmenkunta potilasta. Belgiassa hoitoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, mutta viel\u00e4 kokeellisella tasolla.<\/p>\n

L\u00e4pimurto on kuitenkin tulossa, Jalasvuori arvioi.<\/p>\n

Faagil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kehitett\u00e4ess\u00e4 ei laboratoriossa tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 syntetisoida uusia viruksia. Luonnollisia bakteriofageja tuotetaan bakteereissa. Synteettisi\u00e4 faageja voidaan my\u00f6s tehd\u00e4 bakteereiden avulla.<\/p>\n

\u2013 Perim\u00e4 voidaan tavalla tai toisella siirt\u00e4\u00e4 bakteerin sis\u00e4lle. Viruksen koodi osaa ottaa bakteerin haltuun, tehd\u00e4 siell\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kopioita ja tappaa bakteerin, Jalasvuori kertoo.<\/p>\n

Faagien avulla voidaan tappaa esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyisi\u00e4 sairaalabakteereja, jotka ovat maailmanlaajuinen ongelma.<\/p>\n

\u2013 Joissakin maissa teho-osastoilta ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy bakteereja, jotka eiv\u00e4t olisi antibioottiresistenttej\u00e4. Jotkut antibiootit saattavat toimia, mutta ne ovat usein valtavan kalliita. Penisilliini maksaa 15 euroa, mutta viimeisen linjan antibiootin viikkokuuri saattaa maksaa 15\u202f000 tai 20\u202f000 euroa.<\/p>\n

Teko\u00e4lyn avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uusia antibiootteja atomi atomilta. T\u00e4m\u00e4 tutkimus on my\u00f6s viel\u00e4 alkuvaiheessaan ja kaukana kliinisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisesti tunnetuin faagiterapian avulla pelastunut potilas on yhdysvaltalainen Tom Patterson<\/a>, johon tarttui l\u00e4\u00e4keresistentti superbakteeri lomamatkalla Egyptiss\u00e4 marraskuussa 2015. Patterson kuljetettiin ensin sairaalahoitoon Saksaan ja sielt\u00e4 Yhdysvaltoihin, jossa h\u00e4n k\u00e4vi l\u00e4hell\u00e4 kuolemaa.<\/p>\n

Pattersonin puoliso, epidemiologi Steffanie Strathdee<\/a> ei antanut periksi. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tutkijatovereidensa kanssa kokeilla Pattersoniin l\u00e4nsimaissa tuolloin viel\u00e4 melko tuntematonta hoitomuotoa, faagiterapiaa. Suonensis\u00e4isesti annettu faagicocktail puri bakteeriin, ja Patterson parani parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Viruksen koodi osaa ottaa bakteerin haltuun, tehd\u00e4 siell\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kopioita ja tappaa bakteerin.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: BBC: Teko\u00e4ly keksi superbakteereja tappavia antibiootteja<\/a><\/p>\n

Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 uusien el\u00e4m\u00e4nmuotojen rakentamiseen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 innostuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s huolta.<\/p>\n

\u2013 Emme ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n valmiita maailmaan, jossa teko\u00ad\u00e4ly voi luoda toimivan viruksen, mutta meid\u00e4n pit\u00e4isi olla. Siksi, ett\u00e4 se on jo todellisuutta, kirjoittavat Tal Feldman<\/a> ja Jonathan Feldman<\/a> mielipidekirjoituksessaan Washington Postissa<\/a>.<\/p>\n

\u2013 Tutkijat eteniv\u00e4t tarpeellisen varovaisesti. He rajoittivat ty\u00f6ns\u00e4 viruksiin, jotka eiv\u00e4t voi tarttua ihmiseen ja noudattivat tiukkoja turvam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 keskeist\u00e4 tosi\u00adasiaa ei kuitenkaan voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta: tietokoneet voivat nyt keksi\u00e4 toimivia \u2013 ja jopa voimakkaita \u2013 viruksia.<\/p>\n

Kirjoittajien mukaan AI:n k\u00e4yt\u00f6n riskej\u00e4 ei voi sokerikuorruttaa pois n\u00e4kyvist\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Vaikka Stanfordin tiimi toimikin turvallisesti, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 muita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 avointa dataa ihmisen taudin\u00adaiheuttajista ja rakentamasta omia mallejaan? Kun n\u00e4in tapahtuu, voidaan samalla tekniikalla tuottaa helposti ihmiselle tappavia viruksia. Silloin laboratorio\u00adtutkimuksen l\u00e4pimurrosta tulee maailmanlaajuinen turvallisuus\u00aduhka.<\/p>\n

Matti Jalasvuori on samaa mielt\u00e4 kirjoittajien kanssa. Stanfordin tutkimus oli h\u00e4nen mukaansa eettist\u00e4, mutta teknologian levi\u00e4misess\u00e4 on riskins\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yhdysvaltalaiset tutkijat ottivat avuksi teko\u00e4lyn ja saavuttivat merkitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4pimurron, joka voi johtaa hankalimpienkin bakteeri-infektioiden t\u00e4sm\u00e4hoitoon. Samantyyppist\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":54860,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,34,32,167],"class_list":{"0":"post-54859","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54859","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54859"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54859\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54859"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54859"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54859"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}