Koe Gustav Klimtin taidetta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomessa, tutustu Muumilaakson arkkitehtuuriin tai kurkista Aki Kaurism\u00e4en elokuvien kulisseihin. Katso 15 vinkki\u00e4 ja koe puhutuimmat uutuusn\u00e4yttelyt Museokortilla!<\/p>\n
Loppuvuonna museoissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n maalaustaiteen mestareita, muotoilun vision\u00e4\u00e4rej\u00e4 ja huipputaiteilijoiden Suomen debyyttin\u00e4yttelyit\u00e4. Luvassa on kestosuosikkeja Francisco de Goyasta<\/strong> Akseli Gallen-Kallelaan<\/strong> ja nykytaiteen tunnettuja nimi\u00e4 Leandro Erlichist\u00e4<\/strong> Stiina Saaristoon<\/strong>. Lis\u00e4ksi tutustutaan Helsingin y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vuosisadan takaiseen Lappiin.<\/p>\n Museokortilla saat p\u00e4\u00e4syn syksyn hittin\u00e4yttelyihin ja satoihin muihin el\u00e4myksiin ymp\u00e4ri Suomen. Nyt voit hankkia Museokortin my\u00f6s kuukausimaksulla vain 7,45 \u20ac \/ kk (yht. 89.40 \u20ac \/ 12 kk). Osta Museokortti ><\/a><\/p>\n Pitk\u00e4n odotuksen j\u00e4lkeen Suomessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n taiteilija Gustav Klimtin teoksia. Teos: Amalie Zuckerkandl (1917\/1918). Johannes Stoll \/ Belvedere, Wien<\/p>\n 1. Gustav Klimtin teoksia ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomessa<\/p>\n Gallen-Kallela, Klimt & Wien<\/strong><\/p>\n Ateneumin taidemuseo, Helsinki | 26.9.2025\u20131.2.2026<\/p>\n Ateneumin syksyn suurn\u00e4yttely vie yleis\u00f6n 1900-luvun vaihteen Wienin sykkeeseen ja sesessionisteksi kutsuttujen radikaalien taiteilijoiden maailmaan. N\u00e4yttely tuo aikansa merkitt\u00e4vimpiin taiteilijoihin kuuluvan Gustav Klimtin<\/strong> teoksia ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomeen. Lis\u00e4ksi se avaa Akseli Gallen-Kallelan<\/strong> yhteyksi\u00e4 Klimtiin ja muihin Wienin sesessionisteihin.<\/p>\n Modernia taidetta, muotia ja muotoilua yhdistelev\u00e4 n\u00e4yttely esittelee erilaisia suuntauksia jugendista impressionismiin. Klimtin ja Gallen-Kallelan taiteen lis\u00e4ksi n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 mm. Edvard Munchin<\/strong>, Josef Hoffmannin<\/strong> ja Ferdinand Hodlerin<\/strong> t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Kauas pilvet karkaavat on yksi Aki Kaurism\u00e4en tunnetuimmista elokuvista. Malla Hukkasen valokuvan\u00e4yttelyss\u00e4 uppoudutaan kaurism\u00e4kel\u00e4iseen maailmaan Malla Hukkanen<\/p>\n 2. Kaurism\u00e4kel\u00e4ist\u00e4 tunnelmaa ja elokuvien kulisseja<\/p>\n Kaihon Kultamaa \u2013 Malla Hukkasen valokuvia Aki Kaurism\u00e4en elokuvatuotannoista<\/strong><\/p>\n Riihisaari \u2013 Savonlinnan museo, Savonlinna | 26.9.2025\u20136.1.2026<\/p>\n Valokuvaaja Malla Hukkanen<\/strong> on tallentanut Aki Kaurism\u00e4en<\/strong> elokuvien tunnelmaa vuodesta 1984 alkaen. Uusi Kaihon Kultamaa-n\u00e4yttely kokoaa yhteen ikonisia stillkuvia Kaurism\u00e4en tuotannoista aina Kuolleet lehdet-elokuvaan (2023) saakka.<\/p>\n Hukkasen kaksoisrooli stillkuvaajana ja kuvaussihteerin\u00e4 tuo h\u00e4nen kuviinsa ainutlaatuisen l\u00e4sn\u00e4olon ja elokuvien tunnetilan. Valokuvat tarjoavat vilahduksen kulissien taakse, mutta ovat samalla itsess\u00e4\u00e4n vahvoja taideteoksia.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Uutuusn\u00e4yttely avaa t\u00e4ysin uudenlaisen puolen Muumilaakson tutuista maisemista. Moomin Characters<\/p>\n 3. Millaista on Muumilaakson arkkitehtuuri ja muotoilu?<\/p>\n Pako Muumilaaksoon<\/strong><\/p>\n Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki | 10.10.2025\u201327.9.2026<\/p>\n Tove Jansson<\/strong> oli paitsi poikkeuksellinen kirjailija ja taiteilija, my\u00f6s mestarillinen tilojen luoja. Muumilaakso on paikka, jonka Jansson loi pakopaikaksi itselleen ja lukijoilleen synkkien sotavuosien aikana.<\/p>\n Arkkitehtuuri- ja designmuseon n\u00e4yttely avaa k\u00e4vij\u00f6ille t\u00e4ysin uudenlaisen ikkunan Janssonin luomiin maailmoihin. N\u00e4yttely esittelee Janssonin suhdetta arkkitehtuuriin ja muotoiluun sek\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 inspiroineisiin paikkoihin, kuten Klovharun saareen ja helsinkil\u00e4iseen ateljeehen.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Leandro Erlich on yksi t\u00e4m\u00e4n hetken tunnetuimpia nykytaiteilijoita. Leandro Erlich Studio<\/p>\n 4. Leandro Erlichin ensimm\u00e4inen Suomen n\u00e4yttely<\/p>\n Leandro Erlich<\/strong><\/p>\n Amos Rex, Helsinki | 8.10.2025\u201329.3.2026<\/p>\n Argentiinalaisen Leandro Erlichin<\/strong> n\u00e4yttely tuo Amos Rexiin suurikokoisia, osallistavia installaatioita, jotka saavat katsojan kyseenalaistamaan oman havaintonsa. Erlichin teokset ovat visuaalisia illuusioita, jotka leikittelev\u00e4t arkkitehtuurilla ja katsojan aisteilla. H\u00e4nen maailmassaan mik\u00e4\u00e4n ei ole sit\u00e4 milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tekee n\u00e4yttelykokemuksesta mieleenpainuvan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n hetken tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan Erlichin n\u00e4yttely on ensimm\u00e4inen laatuaan Suomessa. H\u00e4nen taidettaan on aiemmin esitelty mm. Pariisin Palais de Tokyossa, New Yorkin MoMassa ja Venetsian Biennaalissa.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Heikki Orvolan muotoiluklassikoita l\u00f6ytyy lukuisista suomalaiskodeista. Lasimuseon n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 Orvolan uutta, kokeellisempaa lasitaidetta. Suomen lasimuseo<\/p>\n 5. Tunnetun muotoilijan uutta lasitaidetta<\/p>\n Heikki Orvola \u2013 Rikottu verho, Pro Vitrea -palkinton\u00e4yttely<\/strong><\/p>\n Suomen lasimuseo, Riihim\u00e4ki | 4.10.2025\u201331.12.2025<\/p>\n Suomen lasimuseon n\u00e4yttely juhlistaa Heikki Orvolalle<\/strong> my\u00f6nnetty\u00e4 vuoden 2025 Pro vitrea -palkintoa. Orvola on yksi suomalaisen muotoilun keskeisist\u00e4 vaikuttajista, joka tunnetaan muun muassa Iittalan Kivi-kynttil\u00e4lyhdyn ja Arabian 24h-astiasarjan suunnittelijana. N\u00e4yttely esittelee Orvolan uusimpia teoksia ja kokeiluja, jotka rikkovat lasinvalmistuksen perinteisi\u00e4 rajoja.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Lis\u00e4ksi Suomen lasimuseossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n taiteilija Soile Yli-M\u00e4yryn<\/strong> ensimm\u00e4inen laaja lasitaiteen museon\u00e4yttely Suomessa. Tuhkan siivet<\/a> -n\u00e4yttely avautuu 4. lokakuuta.<\/p>\n Tunnettu valokuvaaja Stefan Bremer ikuisti Helsingin y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 70- ja 80-luvulla. Stefan Bremer<\/p>\n 6. Aikamatka Helsingin y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/p>\n Stefan Bremer \u2013 Helsinki by Night<\/strong><\/p>\n Hakasalmen huvila, Helsinki | 24.10.2025\u201330.8.2026<\/p>\n Lepakon punkkarit, steissill\u00e4 hengaavat 50-lukua ihannoivat diinarit, klubien uusromantikot ja kaupungin hiljaiset kadut. Stefan Bremerin<\/strong> valokuvat 1970\u201380-lukujen Helsingist\u00e4 viev\u00e4t aikamatkalle suoraan kaupungin menneeseen y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Helsinki by Night on intiimi ja rosoinen n\u00e4kym\u00e4 nuorisokulttuureihin, klubeihin ja kaduilla her\u00e4nneeseen itseilmaisuun. Mukana my\u00f6s kuvia keikoilta ja LP-levyjen kansikuviksi p\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 valokuvia.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Suosikkikuvittaja Martta Wendelinin 1920-luvun piirustuksissa seikkailivat modernit jazztyt\u00f6t. Martta Wendelin \/ Tuusulan kuvitustaiteen kokoelma <\/p>\n 7. Uuden ajan naiset 1920-luvun kuvituksissa<\/p>\n Silkkisukkia, polkkatukkia \u2013 Modernit naiset Martta Wendelinin taiteessa<\/strong><\/p>\n Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula | 10.9.2025\u201314.12.2025<\/p>\n Monet suomalaiset muistavat Martta Wendelinin<\/strong> postikorttien ja Kotiliesi-lehden kansikuvien piirt\u00e4j\u00e4n\u00e4. 1920-luvulla h\u00e4nen kuvituksissaan n\u00e4htiin kuitenkin toisenlaisia hahmoja: muodikkaita jazztytt\u00f6j\u00e4, opiskelijoita ja kaupunkilaisnaisia, jotka n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kahviloissa, juhlissa ja auton ratissa. Esiin piirtyi uuden ajan nainen \u2013 itsen\u00e4inen, nautinnonhaluinen ja rohkeasti aikaansa seuraava.<\/p>\n Tyylilt\u00e4\u00e4n vapaammat naishahmot edustavat Wendelinin uralla poikkeukselliseksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 vaihetta. 1930-luvun kuluessa h\u00e4nen tuotantoonsa vakiintui perinteisempi, kotia ja ydinperhett\u00e4 ihannoiva kuvasto.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Pasi Rauhalan n\u00e4yttely luo uhkakuvan tulevaisuudesta, jossa teko\u00e4ly ja teknologia hallitsevat ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pasi Rauhala<\/p>\n 8. Millainen on tulevaisuus, jossa teknologia hallitsee ja valvoo?<\/p>\n Pasi Rauhala: Type3 \u2013 Uuden maailman raunioilla<\/strong><\/p>\n Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, Lahti | 3.10.2025\u20138.3.2026<\/p>\n Pasi Rauhalan<\/strong> audiovisuaalinen ja vuorovaikutteinen teoskokonaisuus valtaa Malvan ensimm\u00e4isen kerroksen. Type3 yhdist\u00e4\u00e4 pelimaailmat, keino\u00e4lyn ja 3D-animaation dystooppiseksi kokemukseksi yhteiskunnasta, jossa teknologia hallitsee ja valvoo jokaista liikett\u00e4.<\/p>\n N\u00e4yttelyn \u00e4\u00e4nimaailmasta vastaa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Laura Naukkarinen<\/strong> (LauNau) ja tarinan kehitt\u00e4misess\u00e4 on tehty yhteisty\u00f6t\u00e4 tulevaisuusvisioihin erikoistuneen tieteiskirjailija Emmi It\u00e4rannan<\/strong> kanssa. My\u00f6s jokainen k\u00e4vij\u00e4 on osa vuorovaikutteista n\u00e4yttely\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Sinebrychoffin taidemuseossa matkataan myyttiseen Espanjaan. Teos: Luis Masriera, Odaliski. Colecci\u00f3n Pedrera Mart\u00ednez<\/p>\n 9. Francisco de Goya ja muut Espanjan mestarit<\/p>\n Espanja myyttien takaa<\/strong><\/p>\n Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki | 11.9.2025\u201311.1.2026<\/p>\n Kaukaiseen ja myyttiseen Espanjaan p\u00e4\u00e4see nyt pujahtamaan suoraan Helsingin Bulevardilta. Espanja myyttien takaa-n\u00e4yttely esittelee espanjalaisuuden ihanteita ja mielikuvia 1800\u20131900-lukujen taitteessa. N\u00e4yttely vie matkalle Andalusiaan, jossa perinteet, eksotiikka ja eurooppalainen taide kohtaavat flamencon rytmit ja h\u00e4rk\u00e4taistelut.<\/p>\n N\u00e4yttelyss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n espanjalaista 1800\u20131900-luvun maalaustaidetta Suomessa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4in laajasti. Mukana on teoksia mm. Francisco de Goyalta<\/strong>, Joaqu\u00edn Sorollalta<\/strong> ja Mariano Fortunylta<\/strong>.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Valokuvaaja Hildur Larsson 10. Lapin arkea ja juhlaa yli sadan vuoden takaa<\/p>\n Walokuvaaja Hildur \u2013 Valokuvia Rovaniemelt\u00e4 ja Lapista 1900-luvun alusta<\/strong><\/p>\n Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi | 5.9.2025\u201316.8.2026<\/p>\n Hildur Sammallahden<\/strong> (o.s. Larsson) kiehtova el\u00e4m\u00e4 ja valokuvaajan ty\u00f6 tarjoavat ainutlaatuisen n\u00e4kym\u00e4n 1900-luvun alun Rovaniemen ja koko Lapin el\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4yttelyss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n harvinaisia esineit\u00e4, kirjeit\u00e4, koti- ja studiointeri\u00f6\u00f6rej\u00e4 sek\u00e4 noin 300 historiallista valokuvaa.<\/p>\n Hildur piti valokuvaamoa Rovaniemell\u00e4 vuosina 1905\u20131916. Lis\u00e4ksi h\u00e4n ty\u00f6skenteli Kemi-yhti\u00f6n kuvaajana sek\u00e4 Helsingin Kaiku -lehden kirjeenvaihtajana. My\u00f6hemmin h\u00e4n tallensi perheens\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 Kolarissa, Rovaniemell\u00e4 ja Helsingiss\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Vuoden nuori taiteilija -palkinnon voitti t\u00e4n\u00e4 vuonna kuvanveist\u00e4j\u00e4 Man Yau. Emma Sarpaniemi<\/p>\n 11. Vuoden nuori taiteilija esitt\u00e4ytyy Tampereella<\/p>\n Vuoden nuori taiteilija 2025: Man Yau<\/strong><\/p>\n Tampereen taidemuseo, Tampere | 27.9.2025\u201311.1.2026<\/p>\n Man Yau<\/strong> (s. 1991) on helsinkil\u00e4inen kuvanveist\u00e4j\u00e4, jonka taide k\u00e4sittelee esill\u00e4 olemisen painetta ja kontrollia erityisesti v\u00e4hemmist\u00f6taustaisen naisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4nen veistoksensa ja installaationsa yhdist\u00e4v\u00e4t arkisia muotoja ylellisiin materiaaleihin, kuten saveen, silkkiin ja lasiin, paljastaen niihin kietoutuneita valtarakenteita, tunteita ja kulttuurisia merkityksi\u00e4.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Brittil\u00e4isen Sarah Lucasin n\u00e4yttely esittelee kattavasti h\u00e4nen teoksiaan 1990-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Teos: Self-Portrait with Fried Eggs (1996). \u00a9 Sarah Lucas. Sadie Coles HQ, Lontoon luvalla. 12. Nykytaiteen huippunimen ensiesiintyminen Pohjoismaissa<\/p>\n Sarah Lucas: PALJAS KATSE<\/strong><\/p>\n Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki | 10.10.2025\u20138.3.2026<\/p>\n Sarah Lucas<\/strong> on yksi kansainv\u00e4lisesti tunnetuimmista nykytaiteilijoista. H\u00e4nen laaja yksityisn\u00e4yttelyns\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Pohjoismaissa.<\/p>\n Lucasin taide tunnetaan r\u00f6yhke\u00e4st\u00e4 ja provosoivasta huumoristaan. H\u00e4n ammentaa taiteensa rakennuspalikat arkisista esineist\u00e4, kuten sukkahousuista, huonekaluista ja elintarvikkeista. Poikkeuksellisista oivalluksista syntyy taidetta, joka havainnollistaa yhteiskunnan k\u00e4tkettyj\u00e4 oletuksia sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja valtasuhteista.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Stiina Saariston n\u00e4yttely ilahduttaa M\u00e4nt\u00e4n taidematkailijoita marraskuusta alkaen. Stiina Saaristo, osakuva teoksesta Happy Family (2018)<\/p>\n 13. Omaper\u00e4isen taiteilijan laaja retrospektiivi<\/p>\n Stiina Saaristo: Always Happy<\/strong><\/p>\n Serlachius Kartano, M\u00e4ntt\u00e4-Vilppula | 22.11.2025\u201319.4.2026<\/p>\n Stiina Saariston<\/strong> (s. 1976) n\u00e4yttely esittelee taiteilijan voimakkaita ja tarkkan\u00e4k\u00f6isi\u00e4 teoksia 30 vuoden ajalta. Saaristo tunnetaan suurikokoisista, yksityiskohtaisista piirustuksista, joissa yhdistyv\u00e4t groteski huumori ja el\u00e4m\u00e4n kipupisteet. H\u00e4n kuvaa oivaltavalla ja humoristisella tavalla ihmisen torjuttuja puolia, kuten vallanhalua, kateutta ja aggressiota.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Markku Piri muistetaan muun muassa Finlaysonin kuosien suunnittelijana. Kuvassa kuoseja vuodelta 1985. Finlayson<\/p>\n 14. Suomalaisen muotoilun vision\u00e4\u00e4rin juhlan\u00e4yttely<\/p>\n PIRINSININEN ja muita v\u00e4rej\u00e4<\/strong><\/p>\n Suomen k\u00e4sity\u00f6n museo, Jyv\u00e4skyl\u00e4 | 13.9.2025\u20137.12.2025<\/p>\n Tekstiilitaiteilija Markku Pirin<\/strong> k\u00e4denj\u00e4lkeen on voinut t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 Finlaysonin ja Marimekon tuotteissa, teatterilavoilla, urheilukisoissa ja lasitaidekokoelmissa. Suomalaisen muotoilun vision\u00e4\u00e4rin pitk\u00e4\u00e4 uraa juhlitaan n\u00e4yttelyll\u00e4, joka esittelee teoksia vuosikymmenten varrelta ja my\u00f6s t\u00e4ysin uutta tuotantoa.<\/p>\n N\u00e4yttely tarjoaa n\u00e4kym\u00e4n taiteilijan maailmaan ja suomalaiseen muotoiluun Pirin uran eri vaiheilta.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 ><\/a><\/p>\n Taidegraafikko Antti Holman el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 Oulussa. Teos: Kovat ajat (2000). Mika Friman<\/p>\n 15. Puupiirt\u00e4j\u00e4mestarin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 esill\u00e4 Oulussa<\/p>\n Antti Holma<\/strong><\/p>\n Oulun taidemuseo, Oulu | 6.9.2025\u201330.11.2025<\/p>\n Oululaisen puupiirt\u00e4j\u00e4mestarin n\u00e4yttely esittelee yli 40 vuoden matkan, jolla ihmisen\u00e4 olemisen koko kirjo \u2013 voima, hauraus, vietit ja yhteiskunnan kipupisteet \u2013 tallentuu kaiverretulle puulle. Antti Holma<\/strong> (s. 1942) tunnetaan ekspressiivisest\u00e4 ja fyysisest\u00e4 otteestaan. H\u00e4nen figuratiiviset, usein v\u00e4rikyll\u00e4iset puupiirroksensa huutavat ja kuiskaavat eleiden ja ilmeiden kautta.<\/p>\n
\n taltioi Lapin el\u00e4m\u00e4\u00e4 1900-luvun alussa. Hildur Larson<\/p>\n
\n Angus Fairhurst<\/p>\n