Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vuoden 2025 fysiikan Nobelin palkinnon yhdysvaltalaisille John Clarkelle, Michel H. Devoretille ja John M. Martinisille makroskooppisen kvanttimekaanisen tunneloinnin ja energian kvantittumisen l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 piiriss\u00e4.<\/p>\n
Nobel palkintolautakunnan mukaan fysiikan Nobel-palkitut suorittivat vuonna 1984 ja 1985 sarjan kokeita elektronisella piirill\u00e4, joka oli rakennettu suprajohteista eli komponenteista, jotka johtavat s\u00e4hk\u00f6virtaa ilman s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 vastusta. <\/p>\n
Clarke on kotoisin Britanniasta, Devoret Ranskasta ja Martinis Yhdysvalloista.<\/p>\n
Piiriss\u00e4 suprajohdekomponentit oli erotettu ohuella, s\u00e4hk\u00f6\u00e4 johtamattomalla kerroksella, jota kutsutaan Josephson-liitokseksi. Hienos\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja mittaamalla piirins\u00e4 erilaisia ominaisuuksia tutkijat onnistuivat hallitsemaan ja tutkimaan ilmi\u00f6it\u00e4, joita syntyi s\u00e4hk\u00f6virran kulkiessa piirin l\u00e4pi. Yhdess\u00e4 suprajohteessa liikkuvat varatut hiukkaset muodostivat j\u00e4rjestelm\u00e4n, joka k\u00e4ytt\u00e4ytyi kuin se olisi yksi ainoa hiukkanen, joka t\u00e4ytti koko piirin.<\/p>\n
Kvanttimekaniikan mukaan hiukkanen voi liikkua suoraan esteen l\u00e4pi prosessissa, jota kutsutaan tunneloinniksi. Kun mukana on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiukkasia, kvanttimekaaniset ilmi\u00f6t tavallisesti menett\u00e4v\u00e4t merkityksens\u00e4. Palkittujen fyysikkojen kokeet osoittivat, ett\u00e4 kvanttien ominaisuudet voidaan konkretisoida my\u00f6s makroskooppisessa mittakaavassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vuoden 2025 fysiikan Nobelin palkinnon yhdysvaltalaisille John Clarkelle, Michel H. Devoretille ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":55042,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-55041","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55041","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55041"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55041\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55042"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55041"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55041"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55041"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}