El\u00e4inten ja ihmisten v\u00e4lill\u00e4 tarttuvat taudit eli zoonoosit uhkaavat ihmisten terveytt\u00e4 maailmanlaajuisesti. Kun ihmiset vaikuttavat luontoon esimerkiksi ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n el\u00e4inten elinalueita, he saattavat altistua sairauksia levitt\u00e4ville el\u00e4imille, mik\u00e4 kasvattaa tartuntojen riski\u00e4.<\/p>\n
Samaan aikaan eri puolilla maailmaa pyrit\u00e4\u00e4n ennallistamaan vaurioituneita ekosysteemej\u00e4 ja palauttamaan luontoalueita entiseen tilaansa monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. Nature Ecology & Evolution \u2011lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kokosivat ja analysoivat tietoa ennallistamiseen liittyvist\u00e4 vaaroista tilanteissa, joissa zoonoosien mahdollisuutta ei ole otettu huomioon. T\u00e4h\u00e4n asti on ollut ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miten ennallistaminen voi johtaa tartuntatautien levi\u00e4miseen.<\/p>\n
\u2013 Ennallistamisen tueksi tarvitaan runsaasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeita siit\u00e4, miten toimet voidaan toteuttaa niin, ett\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n monimuotoisuutta mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla pidet\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isten tartuntatautien levi\u00e4misriski mahdollisimman pienen\u00e4, sanoo tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston professori Frauke Ecke<\/strong>.<\/p>\n Tilap\u00e4inen tautiriskin kasvu mahdollinen<\/strong><\/p>\n Ecke huomauttaa, ett\u00e4 toivotut lajit eiv\u00e4t aina palaa alueelle heti ennallistamistoimien j\u00e4lkeen. Tartuntatauteja levitt\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet voivat sill\u00e4 v\u00e4lin levit\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4nty\u00e4, mik\u00e4 kasvattaa sairastumisriski\u00e4.\u00a0<\/p>\n Ecken mukaan n\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4 esimerkiksi vanhoissa metsiss\u00e4.<\/p>\n \u2013 T\u00e4llaisten ekosysteemien pienten, monilajisten nis\u00e4k\u00e4syhdyskuntien tasapaino voi horjua mets\u00e4n hakkuun seurauksena siten, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain muutamia lajeja. Jos vanhaa mets\u00e4\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ennallistamaan, joidenkin lajien paluu voi vied\u00e4 jopa sata vuotta. T\u00e4n\u00e4 aikana alueen saattavat vallata mets\u00e4myyr\u00e4t, joiden kantama myyr\u00e4kuumevirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavankin taudin, Ecke huomauttaa.<\/p>\n Yhten\u00e4 toimenpiteen\u00e4 mets\u00e4\u00e4n voidaan ripustaa p\u00f6ntt\u00f6j\u00e4 p\u00f6ll\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n \u2013 Saalistajia houkuttelevilla rakenteilla voimme hillit\u00e4 mets\u00e4myyr\u00e4n ja muiden tartuntoja levitt\u00e4vien lajien runsastumista, kunnes luonnollinen tasapaino palautuu, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Neuvoja viranomaisille<\/strong><\/p>\n Tutkimuksessa painotetaan, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ottaa ilmastonmuutos huomioon ennallistamishankkeita suunniteltaessa. Ennallistettujen elinymp\u00e4rist\u00f6jen olosuhteet voivat olla t\u00e4ysin erilaiset 50 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/p>\n Tutkijat kehottavatkin viranomaisia ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 eri puolilla maailmaa perehtym\u00e4\u00e4n politiikkasuositukseen<\/a> koottuun uuteen tietoon. (Politiikkasuositus on vain englanniksi).<\/p>\n \u2013 Sen t\u00e4rkein viesti on, ett\u00e4 mahdolliset tautiriskit tulisi huomioida jo ennallistamistoimia suunniteltaessa. N\u00e4in voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 toimiin liittyv\u00e4\u00e4 tautiriski\u00e4, Ecke toteaa.<\/p>\n