Taiteilijan n\u00e4kemys t\u00e4htienv\u00e4lisest\u00e4 Cha 1107-7626-planeetasta.<\/p>\n
Astronomit ovat havainneet valtavan kasvupyr\u00e4hdyksen niin sanotussa t\u00e4htienv\u00e4lisess\u00e4 planeetassa. N\u00e4m\u00e4 kohteet eiv\u00e4t kierr\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 vaan vaeltavat avaruudessa yksin\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n Uusien havaintojen perusteella Cha 1107-7626 -niminen planeetta ahmii kaasua ja p\u00f6ly\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevasta kiekosta kuuden miljardin tonnin sekuntivauhdilla. Kyseess\u00e4 on voimakkain kasvu, joka on koskaan havaittu mink\u00e4\u00e4nlaisessa planeetassa.<\/p>\n \u201dIhmiset saattavat ajatella planeettoja hiljaisina ja vakaina maailmoina, mutta t\u00e4m\u00e4n l\u00f6yd\u00f6n my\u00f6t\u00e4 n\u00e4emme, ett\u00e4 vapaasti avaruudessa kelluvat planeetanmassaiset kohteet voivat olla j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 paikkoja\u201d, sanoo tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja, italialaisen Kansallisen astrofysiikan instituutin Palermon observatorion t\u00e4htitieteilij\u00e4 V\u00edctor Almendros-Abad tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n Cha 1107-7626 sijaitsee noin 620 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kameleontin t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4. Sen massa on viidest\u00e4 kymmeneen kertaa Jupiterin massa, ja se on edelleen muodostumisvaiheessa.<\/p>\n Kohdetta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kaasu- ja p\u00f6lykiekko ruokkii sit\u00e4 jatkuvasti, mutta havaintojen mukaan nielemisvauhti ei ole tasaista. Elokuussa 2025 planeetta ker\u00e4si ainetta kahdeksan kertaa nopeammin kuin muutamaa kuukautta aiemmin.\u00a0Planeetan pinnan saavuttaessaan materiaali l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 sen pintaa, jolloin syntyy kirkas kuuma piste.<\/p>\n Havainto julkaistiin The Astrophysical Journal Letters -tiedelehdess\u00e4<\/a>. Tutkimusryhm\u00e4 k\u00e4ytti ESO:n VLT-teleskoopin X-shooter-spektrografia Chilen Atacaman autiomaassa sek\u00e4 James Webb -avaruusteleskoopin aineistoa. Arkistoaineistoa hy\u00f6dynnettiin my\u00f6s VLT:n SINFONI-instrumentista.<\/p>\n \u201dT\u00e4htienv\u00e4listen planeettojen alkuper\u00e4 on edelleen avoin kysymys: ovatko ne pienimassaisimpia kohteita, jotka muodostuvat kuin t\u00e4hdet, vai ovatko ne j\u00e4rjestelmist\u00e4\u00e4n sinkoutuneita j\u00e4ttil\u00e4isplaneettoja?\u201d kysyy tutkimuksen toinen kirjoittaja, St Andrewsin yliopiston t\u00e4htitieteilij\u00e4 Aleks Scholz tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n Tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 ainakin osa t\u00e4htienv\u00e4lisist\u00e4 planeetoista voi synty\u00e4 samalla tavalla kuin t\u00e4hdet, sill\u00e4 samankaltaisia kertymispurkauksia on havaittu nuorissa t\u00e4hdiss\u00e4.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 rajaa t\u00e4htien ja planeettojen v\u00e4lill\u00e4 ja tarjoaa meille kurkistusikkunan t\u00e4htienv\u00e4listen planeettojen varhaisimpaan muodostumisvaiheeseen\u201d, toteaa St Andrewsin yliopiston t\u00e4htitieteilij\u00e4 Belinda Damian tiedotteessa.<\/p>\n Spektrihavaintojen perusteella kertymisprosessia kiihdyttiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti voimakkaat magneettikent\u00e4t. Vastaavaa on aiemmin havaittu vain t\u00e4hdiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 my\u00f6s massaltaan pienill\u00e4 kohteilla voi olla vahva magneettikentt\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4ksi planeettaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kiekon kemia muuttui kasvupyr\u00e4hdyksen aikana. Sen aikana havaittiin vesih\u00f6yry\u00e4, mit\u00e4 ei ollut aikaisemmin havaittu. T\u00e4m\u00e4kin ilmi\u00f6 on n\u00e4hty aiemmin vain t\u00e4hdiss\u00e4, ei planeetoissa.<\/p>\n \u201dAjatus siit\u00e4, ett\u00e4 planetaarinen kohde voi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4hden tavoin, on kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja kutsuu meid\u00e4t pohtimaan, millaisia \u200b\u200boman aurinkokuntamme ulkopuoliset maailmat voisivat olla alkuvaiheessaan\u201d, sanoo tutkimuksen kirjoittajiin kuuluva t\u00e4htitieteilij\u00e4 Amelia Bayo tiedotteessa.<\/p>\n