Kvanttimaailmassa aika saattaa kulkea kumpaankin suuntaan. Ajatus ei ole uusi, mutta nyt tutkijat ovat onnistuneet laajentamaan matemaattista tarkastelua rajatusta tilanteesta kohti yleisemp\u00e4\u00e4. <\/p>\n
\u201dTiesimme ennest\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 suljettuja systeemej\u00e4 kuvaavat yht\u00e4l\u00f6t ovat ajan kulun suhteen symmetrisi\u00e4\u201d, kertoo Andrea Rocco<\/strong> Surreyn yliopistosta torstaina ilmestyneess\u00e4 T\u00e4hdet ja avaruus -lehdess\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n Yleinen oletus on silti ollut, ett\u00e4 reaalimaailmassa n\u00e4m\u00e4 kvanttimekaaniset tilat purkautuvat, sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole t\u00e4ysin suljettu. Nyt Rocco kollegoineen on onnistunut laajentamaan matemaattista tarkastelua rajatusta tilanteesta kohti yleisemp\u00e4\u00e4.\n<\/p>\n \u201dOsoitimme, ett\u00e4 ajan kulun symmetria s\u00e4ilyy my\u00f6s silloin, kun mukana on ymp\u00e4rist\u00f6\u201d, Rocco paljastaa.\n<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 avoimiin kvanttimekaanisiin j\u00e4rjestelmiin saattaisi spontaanisti synty\u00e4 kaksi eri suuntaista ajan nuolta yhden sijaan.\u00a0\n<\/p>\n \u201dTuloksemme saattaisivat olla laajennettavissa maailmankaikkeuden alkuun asti. Ajan nollapisteess\u00e4 olisi ilmestynyt kaksi ajan nuolta, ja sattuisimme el\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen niist\u00e4 mukaan\u201d, Rocco maalailee.\n<\/p>\n Jos n\u00e4in olisi k\u00e4ynyt, alkur\u00e4j\u00e4hdys muodostaisi yhtym\u00e4pisteen omamme ja rinnakkaisen universumin kanssa, jossa aika kulkee vastakkaiseen suuntaan.\n<\/p>\n Aiheesta lis\u00e4\u00e4 uusimmassa T\u00e4hdet ja avaruus -lehdess\u00e4 3\/2025.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kvanttimaailmassa aika saattaa kulkea kumpaankin suuntaan. Ajatus ei ole uusi, mutta nyt tutkijat ovat onnistuneet laajentamaan matemaattista tarkastelua…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":55541,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-55540","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55540"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55540\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}