Nyky-ymm\u00e4rryksen mukaan nuori universumi kylpi paksussa neutraalin vedyn valoa absorboivassa sumussa. Webb-avaruusteleskoopin spektrihavainnot varhaisesta galaksista yll\u00e4ttiv\u00e4t tutkijat. <\/p>\n
Tutkittu galaksi JADES-GS-z13-1 on mitatun punasiirtym\u00e4ns\u00e4 perusteella yksi kaukaisimmista galakseista niin matkassa kuin ajassakin mitattuna.\u00a0\n<\/p>\n
\u201cGS-z13-1 n\u00e4kyy sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 330 miljoonan vuoden ik\u00e4inen, mutta siin\u00e4 erottuu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4 Lyman-alfa-spektriviivan s\u00e4teily”, kertoo Roberto Maiolino<\/strong> Cambridgen yliopistosta ja UCL:sta. Kyseinen s\u00e4teily voi n\u00e4ky\u00e4 vain, mik\u00e4li sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 sumu on kokonaan h\u00e4lventynyt. \u00a0\n<\/p>\n \u201cTulos oli t\u00e4ysin odottamaton varhaisten galaksien muodostumisen teorioihin verrattuna ja on yll\u00e4tt\u00e4nyt t\u00e4htitieteilij\u00e4t”, Maiolino sanoo.\u00a0\n<\/p>\n Tutkijat spekuloivat, ett\u00e4 kyseist\u00e4 galaksia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 ionisoituneen vedyn kupla on saattanut synty\u00e4 eritt\u00e4in massiivisten ja kuumien t\u00e4htien vaikutuksen ansiosta. Toinen hypoteesi on, ett\u00e4 galaksissa oli poikkeuksellisen aktiivinen supermassiivinen musta aukko, joka voisi olla vastuussa vedyn ionisoitumisesta sen ymp\u00e4rill\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n Havaintoja varhaiselta ajalta, jolloin valo ei viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt etenem\u00e4\u00e4n universumissa, on ehdotettu teht\u00e4v\u00e4ksi pitk\u00e4aaltoisilla radioaalloilla. N\u00e4in kyett\u00e4isiin saamaan tietoa kaikkeuden varhaisimpien rakenteiden muodostumisesta.\n<\/p>\n