{"id":55814,"date":"2025-10-08T05:53:19","date_gmt":"2025-10-08T05:53:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/55814\/"},"modified":"2025-10-08T05:53:19","modified_gmt":"2025-10-08T05:53:19","slug":"luontodirektiivin-luontotyypit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/55814\/","title":{"rendered":"Luontodirektiivin luontotyypit"},"content":{"rendered":"

\n Luontodirektiivi suojelee yli 230 Euroopan unionin t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4 luontotyyppi\u00e4. Ne ovat luontotyyppej\u00e4, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni tai jotka ovat vaarassa h\u00e4vit\u00e4 unionin alueelta. Toisaalta ne voivat olla hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 unionin yhdeks\u00e4st\u00e4 luonnonmaantieteellisest\u00e4 alueesta. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivin luontotyyppi\u00e4, joista 22 on ensisijaisesti suojeltavia.\n <\/p>\n

Luontodirektiivi<\/a> velvoittaa j\u00e4senmaat osoittamaan suojelukohteita luontotyyppien suotuisan suojelutason turvaamiseksi. N\u00e4m\u00e4 luontotyypit on lueteltu luontodirektiivin liitteess\u00e4 I. Natura 2000 -alueiden valinta perustuu osaltaan luontotyyppeihin. Alueiden valintaperusteet ovat liitteess\u00e4 III. Luontodirektiivin nojalla perustetulla EU:n yhteisell\u00e4 Natura 2000 -verkostolla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6t\u00e4vaikuttaa suotuisan suojelutason saavuttamiseen direktiivin tarkoittamille luontotyypeille ja lajeille. Natura-verkosto ei kuitenkaan yksin riit\u00e4 tavoitteen saavuttamiseen, koska merkitt\u00e4v\u00e4 osa direktiivilaji- ja -luontotyyppiesiintymist\u00e4 on verkoston ulkopuolella.\u00a0<\/p>\n

Suomessa esiintyv\u00e4t luontodirektiivin luontotyypit; koodit ja nimet suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi:<\/p>\n

<\/p>\n

Luontodirektiivin luontotyypit Suomessa, ei saavutettava <\/p>\n

(pdf, 151 kt)<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Natura 2000 -luontotyyppiopas<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

Natura 2000 -luontotyyppien inventointiohje <\/p>\n

(pdf, 1 Mt)<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Luontodirektiivin luontotyyppiraportit<\/p>\n

Euroopan unionin j\u00e4senmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden v\u00e4lein luontodirektiivin toimeenpanosta ja luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Direktiiviraportoinnin tulokset ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa EU:n luonnonsuojelupolitiikassa, esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamisessa ja erityisesti EU:n luonnon ennallistamisasetuksessa, joka astui voimaan vuonna 2024. T\u00e4m\u00e4n asetuksen my\u00f6t\u00e4 luontotyyppien suojelutasoarvioinnin tulosten merkitys on kasvanut ja luontodirektiivin suotuisan suojelun tavoite korostuu entist\u00e4 vahvemmin.\u00a0<\/p>\n

Komissiolle l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi raportointikaudelta 2001\u20132006 tehtiin vuonna 2007, kaudelta 2007\u20132012 vuonna 2013, kaudelta 2013\u20132018 vuonna 2019 ja kaudelta 2019-2024 vuonna 2025. Suojelutason kehityksest\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Jokaisen luontotyypin suojelutaso arvioidaan erikseen niill\u00e4 EU:n luonnonmaantieteellisill\u00e4 alueilla, joilla luontotyyppi\u00e4 esiintyy. Suomessa luonnonmaantieteellisi\u00e4 alueita on kaksi, boreaalinen ja alpiininen, sek\u00e4 lis\u00e4ksi yksi merialue eli It\u00e4meren alue. Yhdest\u00e4 luontotyypist\u00e4 voi t\u00e4ten olla tarvetta tehd\u00e4 kaksi raporttia.<\/p>\n

Raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kunkin luontotyypin osalta tiedot osatekij\u00f6ist\u00e4, joiden perusteella kokonaisarvio suojelutasosta on laadittu. Osatekij\u00f6it\u00e4 on nelj\u00e4 ja ne ovat levinneisyysalue, esiintymisalue, rakenne ja toiminta (miss\u00e4 tilassa luontotyyppi on) sek\u00e4 tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t. P\u00e4\u00e4asialliset uhkat ja paineet ja tarvittavat toimenpiteet ovat t\u00e4rke\u00e4 osa arviointia ja ne my\u00f6s raportoidaan. Vuodesta 2013 l\u00e4htien on raportoitu my\u00f6s luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla, jolla saadaan tietoa Natura 2000 -verkoston merkityksest\u00e4 luontotyyppien suojelussa. Jokaisesta luontotyypist\u00e4 tuotetaan my\u00f6s esiintymisaluekartta osana raportointia.<\/p>\n

Suojelutaso on luokiteltu nelj\u00e4\u00e4n luokkaan<\/strong><\/p>\n

Lis\u00e4ksi on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kehityssuuntaa kuvaava m\u00e4\u00e4rite heikkenev\u00e4 (\u2013), vakaa (=), paraneva (+) tai tilanne ei tiedossa (x). Kehityssuunta antaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 viesti\u00e4, mihin suuntaan suojelutaso on menossa. Esimerkiksi U1+ tarkoittaa, ett\u00e4 luontotyypin suojelutaso on ep\u00e4suotuisa-riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta positiivista kehityst\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kahden viimeisimm\u00e4n raportointikauden ajalta.<\/p>\n

Lukuisat asiantuntijat osallistuvat ty\u00f6h\u00f6n<\/p>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus koordinoi arviointi- ja raportointity\u00f6t\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ohjauksessa. Arviointity\u00f6h\u00f6n on osallistunut laaja asiantuntijajoukko. Syken lis\u00e4ksi keskeisimm\u00e4t vastuutahot ovat olleet Mets\u00e4hallitus-Luontopalvelut sek\u00e4 elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukset ja Ahvenanmaan maakuntahallitus.<\/p>\n

T\u00e4rkeit\u00e4 yhteisty\u00f6tahoja aineistojen kokoamisessa, tuottamisessa ja arvioinnissa ovat olleet\u00a0 my\u00f6s Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus.<\/p>\n

Luontotyyppien suojelutasoarvioinnin tulokset on julkaistu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Syken raporttina<\/p>\n

Syken raportissa esitell\u00e4\u00e4n suojelutasoarvioinnin menetelm\u00e4 luontotyypeille ja avataan arviointiin liittyv\u00e4\u00e4 taustaa ja k\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi esitell\u00e4\u00e4n luontotyyppien arvioinnissa k\u00e4ytettyj\u00e4 aineistoja ja menetelmi\u00e4. Raportissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi arvioinnin tuloksia luontodirektiivin mukaisissa luontotyyppiryhmiss\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Suojelutasoarvioinnin tulokset ovat kasvattaneet merkityst\u00e4\u00e4n my\u00f6s EU:n ennallistamisasetuksen vuoksi. Luontotyyppien pinta-alat toimivat pohjatietona tavoitteiden asettamisessa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa. Tuloksiin sis\u00e4ltyv\u00e4t mm. ekologisin perustein laaditut asiantuntija-arviot luontotyyppien suotuisista viitealoista. Suotuisalla viitealalla tarkoitetaan luontotyypin ekologisesti riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4himm\u00e4ispinta-alaa. My\u00f6s luontotyypin hyv\u00e4ss\u00e4 ja huonossa tilassa olevaa pinta-alaosuutta arvioidaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti osana suojelutasoarviointia. Molemmat ovat ennallistamissuunnitelman laadinnan kannalta keskeist\u00e4 tietopohjaa.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/p>\n

Erikoissuunnittelija Marita Arvela<\/strong>,<\/a> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, marita.arvela@syke.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luontodirektiivi suojelee yli 230 Euroopan unionin t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4 luontotyyppi\u00e4. Ne ovat luontotyyppej\u00e4, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":55815,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-55814","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55814"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55814\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55815"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}