Vuonna 2018 julkaistu VIEWS-j\u00e4rjestelm\u00e4 on ker\u00e4nnyt palkintoja teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 rauhanedist\u00e4miseen.<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4 tuottaa kuukausitasolla ennusteita kuolonuhreista v\u00e4kivaltaisissa konflikteissa ymp\u00e4ri maailmaa. Ennustukset ylt\u00e4v\u00e4t jopa kolmen vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Ja ne huonot uutiset. Sota tulee jatkumaan jollain tasolla viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Yh\u00e4 elokuussa 2028 Ukrainassa kuolee v\u00e4kivaltaisen konfliktin takia 155 ihmist\u00e4 (luvut t\u00e4t\u00e4 juttua varten on katsottu lokakuun 6. p\u00e4iv\u00e4).<\/p>\n
VIEWS:n kehitt\u00e4misess\u00e4 alusta asti mukana ollut H\u00e5vard Hegre<\/a> sanoo, ett\u00e4 Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota on ollut j\u00e4rjestelm\u00e4lle vaikea.<\/p>\n Syyn\u00e4 on Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan poikkeuksellisuus. 2000-luvulla valtioiden v\u00e4lisi\u00e4 sotia ei ole juurikaan n\u00e4hty. Lis\u00e4ksi konfliktin taustalla olevat syyt ovat varsin erityiset.<\/p>\n H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 ennen t\u00e4ysimittaista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4, VIEWS pystyi melko hyvin tuottamaan oikeansuuntaisia lukuja Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n konfliktista. Ven\u00e4j\u00e4n tankkien vy\u00f6ryminen Ukrainan rajan yli oli kuitenkin j\u00e4rjestelm\u00e4llekin liikaa.<\/p>\n VIEWS perustuu teko\u00e4lymenetelmiin, joissa valtavista m\u00e4\u00e4rist\u00e4 dataa havaitaan erilaisia kaavoja.<\/p>\n Data sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tilastoja poliittisesta v\u00e4kivallasta ymp\u00e4ri maailman viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on sy\u00f6tetty tietoa niin rakenteellisista tekij\u00f6ist\u00e4 kuin maantieteellisist\u00e4 seikoista, joiden tiedet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4n konfliktien todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi VIEWS k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 datanaan lukuisia uutisl\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n Hegren mukaan siirtym\u00e4kohtia on vaikea ennustaa, mutta sodan intensiteetin jatkuvuus on tilastollisesti helpommin arvioitavissa.<\/p>\n H\u00e4n pit\u00e4\u00e4kin ennustetta Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 noin kolmen vuoden kuluessa uskottavana.<\/p>\n \u201dIsot valtioiden v\u00e4liset sodat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t yleens\u00e4 muutamassa vuodessa.\u201d<\/p>\n Hegren mukaan j\u00e4rjestelm\u00e4lle helpoimpia kohteita ovat pitk\u00e4\u00e4n jatkuneet konfliktit. Niiss\u00e4 tapahtuvaa v\u00e4kivallan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja jatkuvuutta se arvioi melko hyvin.<\/p>\n J\u00e4rjestelm\u00e4 on ollut varsin tarkka esimerkiksi Pohjois-Nigerian konfliktin suhteen.<\/p>\n Seuraavaksi Hegren ty\u00f6ryhm\u00e4 pohtii mekanismia, jolla humanit\u00e4\u00e4rist\u00e4 apua voitaisiin teko\u00e4lyn avulla suunnata n\u00e4ihin paikkoihin tehokkaammin ja ajallisesti t\u00e4sm\u00e4llisemmin.<\/p>\n Elokuussa Donbasin rintamalla ukrainalaisten droonia operoi viel\u00e4 ihminen. Kuva:\u00a0Jana Cavojska \/ Zuma<\/p>\n Teko\u00e4lyn uskotaan muuttavan kaiken jopa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 ihmisen on sit\u00e4 viel\u00e4 mahdoton hahmottaa.<\/p>\n Ukrainan sotatoimissa teko\u00e4lyll\u00e4 on jo ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli.<\/p>\n Ukrainan on kerrottu onnistuneen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jossain m\u00e4\u00e4rin autonomisesti toimivia drooneja. Teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilannekuvan nopeampaan ja tarkempaan hahmottamiseen. Siit\u00e4 on apua niin miinanraivauksessa kuin sotilaiden kouluttamisessakin.<\/p>\n Hegren mukaan viel\u00e4 ollaan kuitenkin kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 teko\u00e4ly olisi muuttanut itse sodank\u00e4ynnin.<\/p>\n \u201dUkrainassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 varsin perinteist\u00e4 sotaa\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Jos teko\u00e4lyn kaikki kapasiteetti olisi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, maailmamme ei olisi en\u00e4\u00e4 sama.<\/p>\n Hegre vertaa teko\u00e4lyn tuhoamiskapasiteettia ydinpommiin.<\/p>\n Teko\u00e4lymalleilla on helppoa paikantaa esimerkiksi siviilien sijainteja ja varmistaa, ett\u00e4 r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mahdollisimman tehokkaasti.<\/p>\n \u201dJos siis tarkoituksena on tappaa mahdollisimman monta, se on eritt\u00e4in pelottava ty\u00f6kalu, aivan kuten ydinaseetkin”, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Huolestuttavimpana Hegre kuitenkin pit\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn kyky\u00e4 levitt\u00e4\u00e4 disinformaatiota. Lis\u00e4ksi se keskitt\u00e4\u00e4 vaurautta ja valtaa harvojen k\u00e4siin.<\/p>\n N\u00e4ill\u00e4 voi olla demokratialle varsin kitker\u00e4t vaikutukset.<\/p>\n VIEWS:n tilastoista huolimatta rauha Ukrainassa vaikuttaa kaukaiselta. Olemme n\u00e4hneet l\u00e4hinn\u00e4 mahtimiesten pullisteluja, eik\u00e4 todellisia pyrkimyksi\u00e4 rauhaan.<\/p>\n Voisiko teko\u00e4lyst\u00e4 olla jotain hy\u00f6ty\u00e4? Voisiko se edesauttaa neuvotteluita?<\/p>\n Virallisissa neuvotteluissa sit\u00e4 ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole suoraan k\u00e4ytetty, tutkija Kateryna Bondar<\/a> sanoo.<\/p>\n H\u00e4n ty\u00f6skentelee yhdysvaltalaisessa Center for Strategic and International Studies -ajatushautomossa ja on ollut mukana rakentamassa rauhansopimussimulaattoria Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 sotaa varten.<\/p>\n Simulaattorin avulla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat luonnostella sopimuksia. Simulaattori arvioi sopimusten kest\u00e4vyytt\u00e4 ja pisteytt\u00e4\u00e4 ne sen mukaan, kuinka hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 tai neuvoteltavissa olevia sopimukset saattaisivat olla Ven\u00e4j\u00e4lle, Ukrainalle, Yhdysvalloille ja Euroopalle.<\/p>\n Bondarin mukaan teko\u00e4ly\u00e4 voitaisiin neuvotteluissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti asioiden valmisteluun.<\/p>\n Laajemmin ulkopolitiikassa teko\u00e4ly mahdollistaa nopeammat prosessit ja se auttaa hahmottamaan erilaisten toimijoiden erilaiset perspektiivit, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n \u201dSe voi kannustaa neuvottelijoita ajattelemaan perinteisten l\u00e4hestymistapojen ulkopuolelle.\u201d<\/p>\n Samalla Bondar muistuttaa, ett\u00e4 liiallisella luottamuksella teko\u00e4lyyn voi olla merkitt\u00e4v\u00e4t riskit. Inhimillinen harkinta unohtuu ja olemme alttiimpia manipulaatiolle.<\/p>\n Rauhasta Ukrainassa ollaan edelleen kaukana. Ven\u00e4j\u00e4 on ollut sit\u00e4 haluton edist\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ihminen viel\u00e4 puuttuu teko\u00e4lyn ontuviin n\u00e4k\u00f6kulmiin ja ratkaisuihin. Sen sijaan Ven\u00e4j\u00e4n presidentin Vladimir Putinin<\/a> huonoa harkintaa teko\u00e4ly ei valitettavasti kykene korjaamaan.<\/p>\n Teko\u00e4ly ei korvaa ihmist\u00e4 esimerkiksi droonien huollossa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa Kuva:\u00a0Aleksandr Polegenko \/ Tass<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teko\u00e4ly|Ukrainan sotatoimissa teko\u00e4lyll\u00e4 on jo merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Tulevaisuudessa sit\u00e4 voitaneen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rauhanrakennuksessa. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":55839,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[432,431,33,31,30,46,32,91,92,433],"class_list":{"0":"post-55838","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tekoaly","8":"tag-ai","9":"tag-artificial-intelligence","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-technology","16":"tag-teknologia","17":"tag-tekoaly"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55838"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55838\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/55839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55838"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Elokuussa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1759904708_851_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Teko\u00e4ly](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1759904708_527_468.jpg\")
<\/p>\n