T\u00e4m\u00e4 on toimittajan tarkastama, teko\u00e4lyn tuottama tiivistelm\u00e4. Pid\u00e4tk\u00f6 tiivistelmist\u00e4? Anna palautetta<\/a>.<\/p>\n Teknologiayhti\u00f6 Google esitteli viime kuussa<\/a> kvanttisirun, joka kykenee ratkaisemaan perinteiselle tietokoneelle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdottoman laskutoimituksen. Googlen siru julistettiin heti teknologiseksi l\u00e4pimurroksi.<\/p>\n Kvanttilaskennassa n\u00e4it\u00e4 l\u00e4pimurtoja on tapahtunut viime vuosina useita. Vauhti tuntuu kiihtyv\u00e4n.<\/p>\n Mutta kuinka monta l\u00e4pimurtoa kvanttilaskenta viel\u00e4 vaatii?<\/p>\n \u2013 Googlen prosessorista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 saada mit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hy\u00f6ty\u00e4 puristettua ulos, mutta se alkaa olla tosi l\u00e4hell\u00e4, sanoo Aalto-yliopiston ja VTT:n kvanttiteknologian professori Mikko M\u00f6tt\u00f6nen<\/strong>.<\/p>\n Matka on ollut pitk\u00e4. Vuonna 1981 fyysikko Richard Feynman<\/strong> esitti idean tietokoneesta, joka laskisi kvanttien avulla. Ensimm\u00e4inen kvanttibitti eli kubitti rakennettiin vuonna 1998. Se synnytti buumin kvanttilaskennassa. Kesti kuitenkin viel\u00e4 toiset parikymment\u00e4 vuotta ennen kuin kvanttitietokoneista alkoi olla mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u2013 Luulin, ettei minun elinaikanani n\u00e4ist\u00e4 tule kalua. Mutta eksponentiaalinen kehitys on aika uskomatonta, M\u00f6tt\u00f6nen naurahtaa.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen kubitti pysyi vakaana alle nanosekunnin. M\u00f6tt\u00f6sen tutkijaryhm\u00e4 sai kes\u00e4ll\u00e4 kasvatettua kubitin koherenssiajan millisekuntiin. Se on miljoonakertainen kasvu.<\/p>\n Kvanttilaskennassa valtavatkin harppaukset ovat pieni\u00e4.<\/p>\n Kvanttitietokoneen kehityksen l\u00e4hivuodet selke\u00e4t<\/p>\n Kvanttilaskennassa kehitys tapahtuu nyt kahdella rintamalla: laitteistossa ja ohjelmistossa.<\/p>\n M\u00f6tt\u00f6sen mukaan laitteiston puolella l\u00e4hitulevaisuuden kehityskaari on selke\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ei ole n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 rautakehitys t\u00f6rm\u00e4isi sein\u00e4\u00e4n, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Googlen Willow-siru on yksi virstanpylv\u00e4s t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4. Se osoitti, ett\u00e4 kvanttilaskennassa syntyv\u00e4 kohina voidaan saada kuriin. T\u00e4t\u00e4 osattiin odottaa, mutta todiste asiasta oli mukava saada.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kohtaa pit\u00e4\u00e4 hieman avata kvanttitietokoneen toimintaperiaatetta.<\/p>\n Kvanttitietokone tekee laskutoimituksen kubiteilla. Siin\u00e4 miss\u00e4 perinteisess\u00e4 tietokoneessa oleva bitti voi olla joko ykk\u00f6nen tai nolla, kubitti voi olla mit\u00e4 tahansa t\u00e4lt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n Kubitti on fyysisesti informaation pienin yksikk\u00f6. Pienikin h\u00e4iri\u00f6 muuttaa sen tilaa. T\u00e4m\u00e4 tekee kvanttilaskennasta virheherkk\u00e4\u00e4. Yksi ratkaisu t\u00e4h\u00e4n ongelmaan on virheenkorjaukseksi kutsuttu tekniikka.<\/p>\n \u2013 Ihmiset ovat luottaneet virheenkorjauksen teoriaan kuin kivi sein\u00e4\u00e4n. Minulla on ollut pieni\u00e4 ep\u00e4ilyksi\u00e4, ett\u00e4 onkohan se n\u00e4in helppoa, mutta niin vain Google n\u00e4ytti, ettei siell\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 estett\u00e4, M\u00f6tt\u00f6nen sanoo.<\/p>\n Teknologiayhti\u00f6 Google sanoo luoneensa uuden sukupolven tietokonesirun, jonka avulla sel\u00e4tet\u00e4\u00e4n kvanttitietokoneita piinaava alttius virheille. Algoritmi voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4n kvanttikoneen eloon<\/p>\n Googlen kvanttisiru toimii siten, ett\u00e4 se luo useilla fyysisill\u00e4 kubiteilla yhden loogisen kubitin. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, ett\u00e4 ep\u00e4luotettavilla ja h\u00e4iri\u00f6herkill\u00e4 fyysisill\u00e4 kubiteilla luodaan yksi luotettava looginen kubitti. Googlen l\u00e4pimurto on siin\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 looginen kubitti muuttuu sit\u00e4 vakaammaksi, mit\u00e4 enemm\u00e4n fyysisi\u00e4 kubitteja siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Willow-siru k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 105 fyysist\u00e4 kubittia yhden loogisen kubitin luomiseen. Eri arvioiden mukaan hy\u00f6dyllinen kvanttitietokone vaatisi loogisia kubitteja joitakin satoja. Monimutkaisemmat laskut, kuten esimerkiksi salausalgoritmien murtaminen, vaatisivat jo tuhansia loogisia kubitteja.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa satojatuhansia tai per\u00e4ti miljoonia fyysisi\u00e4 kubitteja.<\/p>\n Nykyiset kvanttitietokoneet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t joitakin kymmeni\u00e4 kubitteja<\/a>. Vuosi sitten tietokoneyhti\u00f6 IBM rikkoi enn\u00e4tyksen, kun se esitteli 1\u00a0125 kubitin kvanttikoneen. Siit\u00e4 saisi Googlen teknologialla kourallisen loogisia kubitteja.<\/p>\n Mutta laadun voi kenties korvata m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Jos kvanttikoneella py\u00f6riv\u00e4 algoritmi saadaan siet\u00e4m\u00e4\u00e4n kohinaa, v\u00e4hempi kubittim\u00e4\u00e4r\u00e4 voisi riitt\u00e4\u00e4 kvanttihy\u00f6dyn saavuttamiseen, sanoo suomalaisen kvanttistartupin QMillin algoritmijohtaja Toni Annala<\/strong>.<\/p>\n \u2013 Jos me haluamme lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 algoritmeihin, jotka eiv\u00e4t tarvitse ollenkaan tai tarvitsevat hyvin v\u00e4h\u00e4n virheenkorjausta, Annala sanoo.<\/p>\n Ajatuksena on siis suorittaa laskutoimitus kohinaisilla kubitella sen sijaan, ett\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin vakaiden loogisten kubittien luomiseen. QMill etsii t\u00e4llaista kohinaa siet\u00e4v\u00e4\u00e4 algoritmia, joka kykenee suorittamaan laskun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevalla kubittim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ei ole mit\u00e4\u00e4n teoreettista estett\u00e4, etteik\u00f6 n\u00e4ille nykyisille koneille voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyllisen algoritmin, toteaa QMillin teknologiajohtaja Ville Kotovirta<\/strong>.<\/p>\n Algoritmipuolella yksi l\u00e4pimurto voi kerrasta tehd\u00e4 kvanttitietokoneesta hy\u00f6dyllisen.<\/p>\n \u2013 Nyt ollaan aikaikkunassa, jossa voi keksi\u00e4 jonkun jymyjutun ja siten tehd\u00e4 tavallaan hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4st\u00e4 koneesta yht\u00e4kki\u00e4 hy\u00f6dyllisen, sanoo M\u00f6tt\u00f6nen, joka on my\u00f6s yksi QMillin perustajista Annalan ja Kotovirran kanssa.<\/p>\n Muutama l\u00e4pimurto viel\u00e4<\/p>\n Googlen Willow-siru onnistui ajamaan algoritmin, jonka suorittamiseen kuluisi maailman nopeimmalta supertietokoneelta 10\u00a0000\u00a0000\u00a0000\u00a0000\u00a0000\u00a0000\u00a0000\u00a0000 vuotta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta mist\u00e4\u00e4n algoritmisesta l\u00e4pimurrosta ei voida puhua.<\/p>\n \u2013 Siin\u00e4 oli valittu hyvin harkiten ongelma, ett\u00e4 siin\u00e4 saatiin maksimaalinen ero n\u00e4iden kahden laskentatavan v\u00e4lill\u00e4, huomauttaa Suomen kvanttilippulaivan johtaja Peter Liljeroth<\/strong>.<\/p>\n Hy\u00f6dyllisen ongelman l\u00f6yt\u00e4minen on yksi kvanttilaskennan haasteista.<\/p>\n Klassiseen laskentaan verrattuna kvanttitietokone loistaa ongelmissa, jotka monimutkaistuvat eksponentiaalisesti. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on kauppamatkustajan ongelma. Siin\u00e4 kauppamatkustajan on suunniteltava itselleen mahdollisimman lyhyt reitti usean kaupungin kautta. Jokainen reitille lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 uusi kaupunki kasvattaa mahdollisten reittivaihtoehtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ekspotentiaalisesti.<\/p>\n Esimerkiksi fysiikan tutkimus on t\u00e4ynn\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltaisia ongelmia. T\u00e4ytyy vain l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oikea ongelma ratkaistavaksi.<\/p>\n Vuosi sitten maaliskuussa Google k\u00e4ynnisti kilpailun<\/a>, jossa etsit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia kvanttitietokoneelle. Finalistien on esitett\u00e4v\u00e4 tarkat tekniset tiedot ja todistettava, ett\u00e4 kvanttitietokone olisi nopeampi tai tarkempi teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuin perinteinen tietokone. Jaossa on viisi miljoonaa dollaria.<\/p>\n Viime viikolla kvanttilaskentaa kehitt\u00e4v\u00e4t yhti\u00f6t saivat markkinoilta kylm\u00e4\u00e4 kyyti\u00e4, kun puolijohdevalmistaja Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang<\/strong> totesi, ett\u00e4 kvanttitietokoneiden hy\u00f6ty on viel\u00e4 yli 15 vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Isojen kvanttitietokoneyhti\u00f6iden osakekurssit sukelsivat keskim\u00e4\u00e4rin 40 prosenttia<\/a>.<\/p>\n Liljeroth huomauttaa, ett\u00e4 kvanttihy\u00f6ty on veteenpiirretty viiva.<\/p>\n Jensenin aikajana pit\u00e4\u00e4 paikkansa tunnettujen kvanttialgoritmien suorittamiseen. Esimerkiksi nykyaikaiset salaukset murtava Shorin algoritmin ajaminen on nykyisell\u00e4 rautakehityksell\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 ensi vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n Mutta sopivaan ongelmaan kehitetyll\u00e4 oikealla algoritmilla voi l\u00f6yty\u00e4 oikopolku.<\/p>\n Liljeroth uskoo, ett\u00e4 kvanttilaskennan hy\u00f6tyihin ei ole en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4 aika, ehk\u00e4 noin viitisen vuotta.<\/p>\n \u2013 Puhutaan ennemmin suuruusluokassa muutama l\u00e4pimurto kuin muutama kymmenen l\u00e4pimurtoa, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Kvanttilaskenta \u2013 n\u00e4in se tapahtuu ja n\u00e4in se saattaa mullistaa el\u00e4m\u00e4mme<\/strong><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755054501_719_13-1-1403833-1635400033845.jpeg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Google esitteli kvanttisirun, joka kykenee suorittamaan laskun, joka on perinteisille tietokoneille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton, merkiten teknologista l\u00e4pimurtoa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":56001,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[84],"tags":[33,31,30,716,4746,4745,32,91,92,119],"class_list":{"0":"post-56000","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-teknologia","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-google","12":"tag-kvanttilaskenta","13":"tag-kvanttitietokone","14":"tag-suomi","15":"tag-technology","16":"tag-teknologia","17":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56000","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56000"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56000\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56000"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56000"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56000"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}