{"id":56037,"date":"2025-10-08T10:01:10","date_gmt":"2025-10-08T10:01:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/56037\/"},"modified":"2025-10-08T10:01:10","modified_gmt":"2025-10-08T10:01:10","slug":"paasiaissaaren-moai-patsaat-kavelivat-paikoilleen-tutkijat-keksivat-oikean-tekniikan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/56037\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren moai-patsaat ”k\u00e4veliv\u00e4t” paikoilleen \u2013 tutkijat keksiv\u00e4t oikean tekniikan"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren eli Rapa Nuin muinaisten asukkaiden kyky siirt\u00e4\u00e4 massiivisia moai-patsaitaan on pitk\u00e4\u00e4n askarruttanut tutkijoita. Nyt tutkijat ovat selvitt\u00e4neet, ett\u00e4 patsaat todella \u201dk\u00e4veliv\u00e4t\u201d paikoilleen \u2013 k\u00f6ysien ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pienen ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4n avulla. Tutkimus on julkaistu Journal of Archaeological Science -lehdess\u00e4.<\/p>\n

Professori Carl Lipo<\/strong> Binghamtonin yliopistosta ja Terry Hunt<\/strong> Arizonan yliopistosta tutkivat l\u00e4hes tuhatta moai-patsasta ja havaitsivat, ett\u00e4 patsaita todenn\u00e4k\u00f6isesti \u201dk\u00e4velytettiin\u201d pitkill\u00e4 k\u00f6ysill\u00e4, joiden avulla ne saatiin tekem\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in viev\u00e4\u00e4 siksak-liikett\u00e4.<\/p>\n

Ajatus haastaa aiemman teorian, jonka mukaan patsaat olisi siirretty vaakatasossa puisten laitteiden avulla.<\/p>\n

\u201dKun patsas saadaan liikkeelle, se ei ole lainkaan vaikeaa\u201d, Lipo selitt\u00e4\u00e4 Binghamtonin yliopiston tiedotteessa<\/a>. \u201dVaikeinta on saada se keinumaan aluksi.\u201d Sen j\u00e4lkeen siirt\u00e4j\u00e4t voivat pit\u00e4\u00e4 k\u00f6ydest\u00e4 jopa yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4.<\/p>\n

Lipo kollegoineen teki moai-patsaista kolmiulotteisia malleja, mik\u00e4 auttoi tunnistamaan erityisi\u00e4 ominaisuuksia, jotka helpottavat patsaiden k\u00e4velytt\u00e4mist\u00e4. Niiden leve\u00e4 D-kirjaimen muotoinen pohja ja eteenp\u00e4in suuntautuva painopiste mahdollistavat patsaiden siksak-liikkeen, tutkijat sanovat.<\/p>\n

Teoriaa testattiin rakentamalla 4,35 tonnin painoinen kopio moai-patsaasta. Vain 18 ihmist\u00e4 onnistui k\u00e4velytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen 100 metrin matkan vain 40 minuutissa. Suoritusta kuvaillaan tiedotteessa huomattavaksi parannukseksi verrattuna aiemmin testattuihin siirtomenetelmiin pystyasennossa.<\/p>\n

\"\"Havainnekuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 patsaan k\u00e4velytekniikan. Patsas on etupainoinen, ja sit\u00e4 vedet\u00e4\u00e4n vuoron per\u00e4\u00e4n puolelta toiselle. Keinuessaan patsas liikkuu eteenp\u00e4in. Takak\u00f6ysi varmistaa, ettei patsas kaadu nen\u00e4lleen. Kuva: Carl Lipo<\/p>\n

\u201dFysiikka on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4\u201d, Lipo toteaa. \u201dKokeellisesti n\u00e4kem\u00e4mme todella toimii. Ja mit\u00e4 suuremmaksi patsaat tulevat, sit\u00e4 paremmin se toimii. Kaikki ominaisuudet, jotka liittyv\u00e4t j\u00e4ttim\u00e4isten patsaiden liikuttamiseen, vain vahvistuvat niiden koon kasvaessa, koska se on ainoa tapa, jolla niit\u00e4 voisi siirt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n

Tutkijat sanovat, ett\u00e4 P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren lukuisat riste\u00e4v\u00e4t polut ovat syntyneet patsaiden k\u00e4velytt\u00e4misest\u00e4. <\/p>\n

Lipo korostaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu teoria ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 selit\u00e4, miten moai-patsaat siirrettiin. \u201dHaasteena muille on todistaa meid\u00e4t v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. L\u00f6yt\u00e4k\u00e4\u00e4 todisteita, jotka osoittavat, ettei patsas voinut k\u00e4vell\u00e4. Koska mik\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4mme ei kumoa t\u00e4t\u00e4\u201d, Lipo sanoo.<\/p>\n

Tutkimusraportti on julkaistu<\/a> Journal of Archaeological Science -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren eli Rapa Nuin muinaisten asukkaiden kyky siirt\u00e4\u00e4 massiivisia moai-patsaitaan on pitk\u00e4\u00e4n askarruttanut tutkijoita. Nyt tutkijat ovat selvitt\u00e4neet,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":56038,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,13296,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-56037","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-ihmisen-historia","17":"tag-suomi","18":"tag-suunnittelu","19":"tag-taiteet","20":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","21":"tag-taiteetsuunnittelu","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56037","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56037"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56037\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56038"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}