Aivotutkijan mukaan naiserityinen stressi todella on olemassa. Omien toimintamallien tiedostaminen voi auttaa, kun on aika p\u00e4\u00e4st\u00e4 huonosta stressist\u00e4 eroon.<\/p>\n
Stressi ei ole fiilisasia. Ainakin t\u00e4m\u00e4n aivotutkija Katri Saarikivi haluaa ihmisten muistavan stressist\u00e4.<\/p>\n
Tutkimukset ovat todistaneet, ett\u00e4 vuosikausia kest\u00e4neell\u00e4 liiallisella ty\u00f6stressill\u00e4 on selvi\u00e4 fyysisi\u00e4 vaikutuksia: krooninen ty\u00f6stressi johtaa kudostuhoon etuaivolohkossa, Saarikivi kertoo.<\/p>\n
\u2013 Tutkimuksissa n\u00e4htiin, ett\u00e4 vuosia liiallisesta kuormituksesta k\u00e4rsineill\u00e4 oli v\u00e4hemm\u00e4n harmaata ainetta tarkkaavuudenhallinnan ja toiminnanohjauksen kannalta t\u00e4rkeill\u00e4 alueilla. Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut, pahanlaatuinen stressi kasvattaa kaikenlaista sairastavuutta, Saarikivi selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pitkittyneen\u00e4 stressi aiheuttaa mielenterveysongelmia sek\u00e4 romahduttaa elimist\u00f6n puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. My\u00f6s syd\u00e4n- ja verisuonitaudeilla sek\u00e4 diabeteksella on todettu olevan yhteys stressiin.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
Stressi\u00e4 ja uupumusta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n terveyden\u00adhuollossa oireina.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Lukuja siit\u00e4, kuinka moni sairaus on stressist\u00e4 per\u00e4isin, on mahdotonta saada. Stressi\u00e4 ja uupumusta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n terveydenhuollossa oireina. Kelan mukaan niist\u00e4 johtuvat sairauslomat merkit\u00e4\u00e4n sairausp\u00e4iv\u00e4raha\u00adhakemuksiin mielenterveyden ja kehityksen h\u00e4iri\u00f6ihin.<\/p>\n
Jonkinlaista osviittaa stressin sairastuttamista antavatkin Kelan sairausp\u00e4iv\u00e4rahatilastot: vuonna 2023 mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot olivat suurin syy pitkille poissaoloille. Kaikkein yleisimmin mielenterveysperusteista sairausp\u00e4iv\u00e4rahaa saivat 25\u201344-vuotiaat naiset.<\/p>\n
Vakuutusyhti\u00f6 Ifin vuonna 2022 teett\u00e4m\u00e4n pohjoismaisen terveystutkimuksen mukaan naiset ovat miehi\u00e4 stressaantuneempia kaikissa pohjoismaissa.<\/p>\n
Suomalaisista naisista 43 prosenttia koki arjessaan pitkittynytt\u00e4 stressi\u00e4, miehist\u00e4 34 prosenttia. Pitkittyneell\u00e4 stressill\u00e4 tarkoitetaan yli puoli vuotta kest\u00e4nytt\u00e4 liiallista kuormitusta.<\/p>\n
Stressi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis olevan erityisesti naisten juttu. Miksi?<\/p>\n
Kivikautinen koneisto<\/p>\n
Katri Saarikivi allekirjoittaa, ett\u00e4 naiserityist\u00e4 stressi\u00e4 todella on. Kuormituksen painottuminen naisille ei johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 naisilla olisi arjessaan vetovastuu tai enemm\u00e4n metat\u00f6it\u00e4 \u2013 suurin syy on se, ett\u00e4 naisten ja miesten mieli on rakennettu eri tavalla, sanoo Saarikivi.<\/p>\n
Tieteellinen tutkimus jakaa ihmismielen viiteen p\u00e4\u00e4persoonallisuuspiirteeseen (big five). Ne ovat avoimuus, tunnollisuus, ekstroversio, sovinnollisuus ja neuroottisuus.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
Kanssaihmisten tunteet vaikuttavat naisiin enemm\u00e4n kuin miehiin.<\/p>\n<\/blockquote>\n
\u2013 Naisten persoonallisuuspiirteiss\u00e4 korostuvat neuroottisuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus. N\u00e4iden piirteiden ansiosta stressi lis\u00e4\u00e4ntyy luontaisesti.<\/p>\n
Esimerkiksi sovinnollisuuteen taipuvaisella on tapana mietti\u00e4 ja stressata, miten oma k\u00e4yt\u00f6s vaikuttaa muihin ihmisiin.<\/p>\n
\u2013 Naisilla on my\u00f6s melkein kaikilla mittareilla mitattuna miehi\u00e4 parempi empatiakyky. Eli kanssaihmisten tunteet vaikuttavat naisiin enemm\u00e4n kuin miehiin.<\/p>\n
Yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja luonnollisesti on, mutta ison vitosen persoonallisuuspiirteet on Saarikiven mukaan ohjelmoitu meihin jo luolamiesaikoina. Piirteet eiv\u00e4t h\u00e4vi\u00e4, vaikka maailma muuttuu.<\/p>\n
\u2013 Sis\u00e4ll\u00e4mme oleva koneisto on edelleen kivikautinen \u2013 aivot eiv\u00e4t ole rakenteellisesti muuttuneet mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomen kokoinen ongelma<\/p>\n
Pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin stressi on hyv\u00e4ksi. Stressireaktiossa lihakset saavat verta ja syke nousee. Reaktio her\u00e4tt\u00e4\u00e4 aivomme olemaan valppaita. Ongelmanratkaisua vaativissa tilanteissa se on hyv\u00e4 juttu, sill\u00e4 maltillinen stressireaktio auttaa meit\u00e4 olemaan tarkempia.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4ll\u00f6in ajatus kulkee kirkkaasti. Mutta jos kuormitus menee yli, ajatus puuroutuu ja ajattelu kapenee.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
Stressaantuneena on vaikeaa oppia uutta.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Stressaantuneena on vaikeaa oppia uutta tai n\u00e4hd\u00e4 nykyhetke\u00e4 pidemm\u00e4lle. Jos sellaista tapahtuisi vain silloin t\u00e4ll\u00f6in jollekin yksil\u00f6lle, se tuskin vaikuttaisi yhteiskuntaan. Tutkimukset ovat kuitenkin todistaneet, ett\u00e4 liiallinen stressi koskettaa suurta osaa suomalaisista.<\/p>\n
Stressin aiheuttama ajattelun h\u00e4m\u00e4rtyminen on yhteiskunnassamme kytev\u00e4 ongelma, johon t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme Saarikiven mukaan tulevaisuudessa.<\/p>\n
\u2013 Teko\u00e4ly\u00e4 kyll\u00e4 on, mutta ei tekoj\u00e4rke\u00e4: ajattelun laadun heikkeneminen on todella huono juttu ihan koko Suomen kannalta. Jos olemme jatkuvasti stressaantuneessa, reaktiivisessa moodissa, toivo katoaa. Stressi kaventaa sit\u00e4, mihin ihmismieli kykenee.<\/p>\n
Reaktiivisessa mielentilassa ihminen ei itse pysty ohjaamaan toimintaansa, vaan reagoi toisten tuottamiin yllykkeisiin, Saarikivi selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Se juuri on huonon stressin alkul\u00e4hde.<\/p>\n
\u2013 Jos kokee, ett\u00e4 arjessa ei ole hallinnan tunnetta, ja ett\u00e4 ei voi vaikuttaa ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuviin asioihin, silloin stressi on pahanlaatuista, ja sille on teht\u00e4v\u00e4 jotain, Saarikivi sanoo.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
On hyv\u00e4, jos osaa asennoitua stressiin ohimenev\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Tutkimusten mukaan se, ett\u00e4 lopettaa stressist\u00e4 stressaamisen, auttaa jonkin verran. On hyv\u00e4, jos ei pid\u00e4 stressi\u00e4 kalvavana ja rapauttavana asiana vaan osaa asennoitua siihen ohimenev\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4 uutinen on, ett\u00e4 aivot oppivat uusia toimintamalleja ja my\u00f6s korjaavat itse\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 varten palautuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Saarikiven mukaan palautumisen voi aloittaa sill\u00e4, ett\u00e4 on p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 viisi minuuttia tekem\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n \u2013 ilman ruutua tai muuta mielt\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 asiaa.<\/p>\n
\u2013 K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 itsens\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tietoisesti vieroittaa digikarkista. Kun aivoihin ei ruudun v\u00e4lityksell\u00e4 kantaudu muiden ajatuksia, tulee tilaa omille ideoille ja mietteille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Aivotutkijan mukaan naiserityinen stressi todella on olemassa. Omien toimintamallien tiedostaminen voi auttaa, kun on aika p\u00e4\u00e4st\u00e4 huonosta stressist\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":56392,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,34,32,167],"class_list":{"0":"post-56391","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56391"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56391\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56392"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}