Unohditko, mit\u00e4 sinun pitik\u00e4\u00e4n tehd\u00e4? Herpaantuuko keskittymisesi pienest\u00e4kin h\u00e4iri\u00f6st\u00e4? Onko sinulla vaikeuksia tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Hidastuuko ty\u00f6nteko?<\/p>\n
Neurologian professori Kaisa Hartikainen<\/strong> Helsingin yliopistosta toteaa, ett\u00e4 aivojesi toiminnanohjaustoiminnot saattavat olla ylikuormittuneet.<\/p>\n \u2013 Aivojen toiminnanohjaus on ik\u00e4\u00e4n kuin kapellimestari, joka ohjaa aivojen muita toimintoja, kuten tiedonk\u00e4sittely\u00e4, tunteita ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Se mahdollistaa, ett\u00e4 pystymme tekem\u00e4\u00e4n onnistuneesti yhteisty\u00f6t\u00e4 tai kulkemaan kohti tavoitteita. My\u00f6s uusissa, haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa tarvitsemme toiminnanohjausta.<\/p>\n Hartikaisen mukaan aivojen toiminnanohjausta tarvitaan jo l\u00e4hes kaikessa ty\u00f6ss\u00e4. Ohimenev\u00e4 stressi voi jopa buustata sen toimintaa, mutta krooninen stressi on sille myrkky\u00e4.<\/p>\n \u2013 Nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kuormittaa aivojamme entist\u00e4 enemm\u00e4n. Ty\u00f6t\u00e4 tulisi tehd\u00e4 koko ajan nopeammin ja tehokkaammin. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 aivomme uupuvat ja ty\u00f6tahti itse asiassa hidastuu.<\/p>\n Hartikaisen mukaan aivoterveys ja -taidot ovat t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4omamme, jota kannattaa suojella. Vain siten voimme saavuttaa potentiaalimme, menesty\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ja kehitty\u00e4 yhteiskuntana.<\/p>\n \u2013 Aivop\u00e4\u00e4oma on yhteiskunnan ja jokaisen ty\u00f6paikan t\u00e4rkein resurssi. Kun oivallamme t\u00e4m\u00e4n, olemme ehk\u00e4 valmiimpia tekem\u00e4\u00e4n muutoksia, jotta aivomme voisivat ty\u00f6paikoilla hyvin, h\u00e4n pohtii.<\/p>\n Masters\u2019 Conference kokosi tutkijat ja opiskelijat yhteen<\/p>\n Kaisa Hartikainen toimi p\u00e4\u00e4puhujana Tampereen ammattikorkeakoulun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Masters\u2019 Conference -tapahtumassa, jonka aiheena oli t\u00e4n\u00e4 vuonna aivoterveys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Hartikaisen lis\u00e4ksi esityksen tapahtumassa pitiv\u00e4t aivotutkija Harris A. Eyre<\/strong> Ricen yliopistosta Yhdysvalloista, lehtori Pipsa Tuominen<\/strong> TAMKista sek\u00e4 professori Agust\u00edn Ib\u00e1\u00f1ez<\/strong> BrainLat-instituutista Chilest\u00e4. Tapahtuman avasi TAMKin rehtori Mika Hannula<\/strong>.<\/p>\n Masters\u2019 Conference j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n TAMKissa vuosittain, ja se on tarkoitettu erityisesti maisterivaiheen opiskelijoille, alumneille, TAMKin henkil\u00f6kunnalle ja kumppaneille. T\u00e4n\u00e4 vuonna osallistujia oli vajaat 200 verkossa ja paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja lis\u00e4ksi tapahtuman tallennetta on katsottu Yle Areenassa jo satoja kertoja.<\/p>\n Konferenssin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja houstaamisesta vastasivat kolme TAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijaa osana opintojaan.<\/p>\n \u2013 Meille TAMKissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osallistaa my\u00f6s opiskelijoita opintojen j\u00e4rjest\u00e4miseen, tutkintovastaava Minna T\u00f6rn\u00e4v\u00e4<\/strong> korostaa.<\/p>\n Tapahtuma polkaisi samalla k\u00e4yntiin TAMKin ja chilel\u00e4isen BrainLat-instituutin yhteisen BraHEdu-hankkeen (Brain Health Education and Training Program between Finnish and Latin American Higher Education Institutions), joka on saanut rahoituksen Team Finland Knowledge -ohjelmasta.<\/p>\n \u2013 L\u00e4hdemme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hankkeessa yhteist\u00e4 opetusta Brain Health -aiheesta sek\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia kansainv\u00e4lisi\u00e4 ideoita ja yhteishankkeita. Yhteisty\u00f6n mahdollisuudet ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon kansainv\u00e4list\u00e4 kiinnostusta, kertoo sosiaali- ja terveysalan lehtori Mirva Kolonen<\/strong> TAMKista.<\/p>\n Hankkeeseen kuuluu my\u00f6s opettaja- ja opiskelijavaihto, jonka tarkoituksena on yhdess\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 oppimateriaalia. T\u00e4m\u00e4kin tukee opiskelijoiden osallisuutta.<\/p>\n Liike on l\u00e4\u00e4ke \u2013 my\u00f6s aivoille<\/p>\n Pipsa Tuominen toi puheenvuorossaan esiin liikkumisen hy\u00f6tyj\u00e4 aivoterveydelle.<\/p>\n Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta voi parantaa muistia, aivojen tiedonk\u00e4sittely\u00e4 ja toiminnanohjaustaitoja. Lis\u00e4ksi se voi helpottaa masennusoireita, ahdistusta ja stressi\u00e4.<\/p>\n \u2013 Lihasten toiminnan seurauksena erittyy aineenvaihduntatuotteita, jotka vaikuttavat aivojen neurokemiallisiin prosesseihin. Lis\u00e4ksi liikunta vaikuttaa hermostomme joustavuuteen, muovautuvuuteen ja resilienssiin. Yksikin harjoituskerta tuo hy\u00f6tyj\u00e4, mutta kun harjoittelu toistuu, hy\u00f6dyt kumuloituvat.<\/p>\n Kaikesta liikunnasta on hy\u00f6ty\u00e4 aivoille, mutta erityisen hy\u00f6dyllisi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan liikuntalajit, joissa k\u00e4yt\u00e4mme monipuolisesti kaikkia aistejamme, tasapainoa ja koordinaatiota. Sellainen on esimerkiksi tanssi, jossa harjoitteluun yhdistyy my\u00f6s aivoille hy\u00f6dyllist\u00e4 sosiaalisuutta.<\/p>\n Tuominen muistuttaa, ett\u00e4 pitkittynytt\u00e4 paikallaanoloa ja istumista olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 katkaista, jotta kehomme aineenvaihdunta vilkaistuisi ja aivomme virkistyisiv\u00e4t.<\/p>\n \u2013 Kannattaa nousta edes silloin t\u00e4ll\u00f6in yl\u00f6s ja jaloitella v\u00e4h\u00e4n. Pienetkin muutokset vaikuttavat aivojen muovautuvuuteen ja toiminnanohjaukseen, h\u00e4n rohkaisee.<\/p>\n Brain Health in Working Life -konferenssi j\u00e4rjestettiin TAMKissa 2.10.2025. J\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasi TAMKin Sosiaali- ja terveysalan osaamisyksikk\u00f6.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Unohditko, mit\u00e4 sinun pitik\u00e4\u00e4n tehd\u00e4? Herpaantuuko keskittymisesi pienest\u00e4kin h\u00e4iri\u00f6st\u00e4? Onko sinulla vaikeuksia tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Hidastuuko ty\u00f6nteko? Neurologian professori…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":56906,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-56905","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56905"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56905\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56906"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}