{"id":57027,"date":"2025-10-09T09:31:11","date_gmt":"2025-10-09T09:31:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57027\/"},"modified":"2025-10-09T09:31:11","modified_gmt":"2025-10-09T09:31:11","slug":"matalin-kolesterolitaso-keski-iassa-ennustaa-pisinta-elamaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57027\/","title":{"rendered":"Matalin kolesterolitaso keski-i\u00e4ss\u00e4 ennustaa pisint\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6kohdat<\/strong> \u00a0 Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten kolesterolitaso varhaisessa keski-i\u00e4ss\u00e4 ennustaa pitk\u00e4ik\u00e4isyytt\u00e4 ja kuolleisuutta.\u00a0\n<\/p>\n

Menetelm\u00e4t<\/strong> \u00a0 Tutkimuksessa vuosina 1919\u20131934 syntyneiden kliinisesti terveiden miesten seerumin kolesterolipitoisuus mitattiin ensimm\u00e4isen kerran vuosina 1964\u20131973 (n = 3\u00a0277, i\u00e4n mediaani 42 vuotta) ja toistuvasti my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Alkuvaiheen kolesterolitaso jaettiin seuraavasti: 1) 6\u20137 (n = 1\u00a0170), 4) > 7 mmol\/l (n = 1\u00a0080). Kuolleisuus ja pitk\u00e4ik\u00e4isyys selvitettiin vuoteen 2025.\n<\/p>\n

Tulokset<\/strong> \u00a0Seurannassa kolesterolitaso s\u00e4ilyi varsin vakaana ensimm\u00e4isess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 mutta laski muissa ryhmiss\u00e4 selv\u00e4sti i\u00e4n karttuessa. Samalla statiinien k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi. Seurannan aikana kuoli 3\u00a0068 miest\u00e4 (93,6 %). Kokonaisseuranta-aika oli ensimm\u00e4isess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 40,1 ja sit\u00e4 seuraavissa 38,9 (SE 0,5), 37,5 (0,4) ja 36,8 (0,4) vuotta (ryhmien eron p\n<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/strong> \u00a0L\u00e4hes kaikkien tutkittavien el\u00e4m\u00e4n loppuun saakka ulottuneessa seurannassa terveess\u00e4 keski-i\u00e4ss\u00e4 mitattu matalin kolesterolitaso oli yhteydess\u00e4 pisimp\u00e4\u00e4n elinik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Suomessa v\u00e4est\u00f6n yleinen kolesterolitavoite on alle 5 mmol\/l (vastaa LDL-kolesterolipitoisuutta 1). Tavoite juontuu muun muassa suuresta amerikkalaisesta MRFIT-seurantatutkimuksesta, jossa suositeltavaksi pitoisuudeksi m\u00e4\u00e4riteltiin alle 5,2, kohtalaisesti kohonneeksi 5,2\u20136,2 ja kohonneeksi yli 6,2 mmol\/l (2<\/a>).<\/p>\n

Tavoitetta on vuosikymmenien aikana kritisoitu liian tiukaksi. On vedottu havainnoiviin tutkimuksiin, joissa on usein havaittu niin sanottu U- tai J-k\u00e4yr\u00e4 \u2013 eli my\u00f6s pieneen kolesterolipitoisuuteen liittyv\u00e4 suurentunut kuolemanvaara (3<\/a>,4<\/a>,5<\/a>).<\/p>\n

Esimerkiksi tuoreessa noin 180\u00a0000 keskim\u00e4\u00e4rin 61-vuotiasta henkil\u00f6\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 rekisteritutkimuksessa paras kymmenen vuoden ennuste n\u00e4ytti olevan niill\u00e4, joiden LDL-kolesterolipitoisuus oli 2,6\u20134,9 mmol\/l (6<\/a>). Se siis haastoi yleisen hoitosuosituksen ja kolesterolitasoa koskevan ajatuksen \u201dmit\u00e4 matalampi ja mit\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 parempi\u201d. K\u00e4sitys on syntynyt kolesterolil\u00e4\u00e4ketutkimusten mutta my\u00f6s etnisten ja geneettisten tutkimusten perusteella (7<\/a>).<\/p>\n

Kolesterolipitoisuuden ja kuolemanvaaran suhdetta mutkistaa se, ett\u00e4 useisiin tekij\u00f6ihin liittyy sek\u00e4 pienempi kolesterolipitoisuus ett\u00e4 suurentunut kuolemanvaara ilman, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 olisi keskin\u00e4ist\u00e4 syy-seuraussuhdetta. T\u00e4llaisia tekij\u00f6it\u00e4 voivat olla vajaaravitsemus, krooninen tulehdustila, piilev\u00e4 krooninen sairaus tai gerastenia (8<\/a>,9<\/a>,10<\/a>,11<\/a>,12<\/a>,13<\/a>,14<\/a>).<\/p>\n

On esimerkiksi jo pitk\u00e4\u00e4n tiedetty, ett\u00e4 kolesterolipitoisuus voi pienenty\u00e4 vuosia ennen sy\u00f6v\u00e4n diagnosointia (8<\/a>). T\u00e4m\u00e4n on arvioitu johtuvan sairauden vaikutuksesta kolesterolitasoon \u2013 ei kolesterolin vaikutuksesta sairastumisriskiin. Luotettava kolesterolin ja kuolemanvaaran suhdetta selvitt\u00e4v\u00e4 havainnoiva tutkimus edellytt\u00e4\u00e4kin sekoittavien tekij\u00f6iden hallintaa ja riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 seuranta-aikaa.<\/p>\n

Johtajatutkimuksessa on seurattu vuosina 1919\u20131934 syntyneit\u00e4 johtavassa asemassa olleita miehi\u00e4 varhaisesta keski-i\u00e4st\u00e4 (keskim\u00e4\u00e4rin 42 vuotta) kuolemaan saakka, enimmill\u00e4\u00e4n 61 vuoden ajan (15<\/a>). Ensimm\u00e4isen kolesterolimittauksen aikaan tutkittavat olivat kliinisesti terveit\u00e4. Mittauksia on jatkettu yli 80 vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka. Tutkimuskysymyksemme oli, liittyyk\u00f6 alle 5 mmol\/l:n kolesterolipitoisuuteen viiv\u00e4stynyt kuolemanvaara ja siten pitempi el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/p>\n

Johtavissa asemissa olevat miehet k\u00e4viv\u00e4t Ty\u00f6terveyslaitoksen toteuttamissa johtajatarkastuksissa vuosina 1964\u20131973. Heit\u00e4 oli alun perin 3 490 eri puolilta Suomea, noin puolet p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta (15<\/a>,16<\/a>,17<\/a>). T\u00e4h\u00e4n analyysiin oli saatavissa tiedot 3\u00a0277 miehest\u00e4 (94 %).<\/p>\n

Seurannan alkuvaiheen (1964\u20131980) mittaukset perustuvat kliinisiin tutkimuksiin, vuosina 2000\u20132011 tehtyihin kirjekyselyihin (mukana l\u00e4\u00e4kityskysely) sek\u00e4 satunnaisotoksien kliinisiin tutkimuksiin vuosina 2002\u20132003 (n = 650) ja 2010\u20132011 (n = 502). Kuolleisuus 31.1.2025 saakka on saatu Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietovirastosta henkil\u00f6tunnuksen perusteella.<\/p>\n

Seurannalle ja siihen liittyville kliinisille tutkimuksille on Hyksin sis\u00e4tautien klinikan eettisen toimikunnan luvat. 39 vuoden seurantatulokset on julkaistu aiemmin (17<\/a>).<\/p>\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4 vuosina 1964\u20131973 miehet olivat keskim\u00e4\u00e4rin 42-vuotiaita ja kliinisesti terveist\u00e4. K\u00e4ynnill\u00e4 ker\u00e4ttiin seuraavat riskitekij\u00e4tiedot: pituus, paino, tupakointihistoria, verenpaine, seerumin kolesteroliarvot sek\u00e4 1 tunnin glukoosirasituskokeen tulos. Alkuvaiheessa kysyttiin my\u00f6s omaa arviota terveydentilasta 5-portaisella asteikolla (n = 2\u00a0698); kolesteroliryhmien v\u00e4lill\u00e4 ei ollut merkitsev\u00e4\u00e4 eroa (p = 0,61).<\/p>\n

Kolesterolimittaukseen k\u00e4ytettiin eri metodia 1960\u20131970-luvulla kuin nykyisin. Tulokset on korjattu nykymittausten mukaisiksi (18<\/a>).<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6vaiheen lis\u00e4ksi kolesterolimittaus tehtiin osalle miehist\u00e4 vuosina 1974\u20131975, 1979\u20131980, 1986, 2000, 2003, 2007 ja 2011. Seurantatulokset ovat satunnaisia sik\u00e4li, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6vaiheen kolesteroli ei ohjannut uusintamittauksia. Osa tiedoista on kirjekyselyiss\u00e4 itse ilmoitettuja.<\/p>\n

My\u00f6hemm\u00e4n i\u00e4n kolesterolitason ja l\u00e4ht\u00f6vaiheen j\u00e4lkeisen muutoksen yhteytt\u00e4 kuolleisuuteen tutkittiin erikseen niill\u00e4, jotka vastasivat vuoden 2000 kyselyyn ja joiden sen aikainen kolesteroliarvo oli tiedossa (n = 1\u00a0302). Heist\u00e4 244 (18,7 %) ilmoitti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 statiinil\u00e4\u00e4kityst\u00e4.<\/p>\n

Tilastolliset analyysit tehtiin NCSS-tilasto-ohjelmalla (ncss.com). Kolesterolitason luokittelun l\u00e4ht\u00f6kohtana oli v\u00e4est\u00f6tason suositus 1) ja sen j\u00e4lkeen 1 mmol\/l portaittain: 1) 6\u20137 mmol\/l (n = 1\u00a0170), 4) > 7 mmol\/l (n = 1\u00a0080). Lis\u00e4ksi katsottiin erikseen ne, joiden kolesterolitaso oli alle 4 mmol\/l (n = 22).<\/p>\n

Vuoden 2000 kolesterolitaso jaettiin kvartiileihin: 4\u20135 (n = 323), > 5\u20136 (n = 323) ja >\u00a06 mmol\/l (n = 323). My\u00f6s l\u00e4ht\u00f6vaiheen kolesterolitason pienenem\u00e4 vuoteen 2000 jaettiin kvartiileihin: 2,2.<\/p>\n

Ryhmi\u00e4 vertailtiin Mann-Whitneyn U-, Ancova- ja khiin neli\u00f6 -testeill\u00e4. Kuolleisuutta vertailtiin Kaplan-Meierin eloonj\u00e4\u00e4misk\u00e4yrill\u00e4 (Logrank-testi) ja Coxin regressioanalyysilla (soveltuvuus varmistettiin). Riskisuhteet (5\u20136 mmol\/l vertailuryhm\u00e4n\u00e4 = 1,0) ja 95 %:n luottamusv\u00e4lit (LV) vakioitiin i\u00e4n lis\u00e4ksi l\u00e4ht\u00f6vaiheen painoindeksill\u00e4, tupakoinnilla, systolisella verenpaineella ja glukoosirasituksen tuloksella. L\u00e4ht\u00f6vaiheen kolesterolitason vaikutus analysoitiin my\u00f6s jatkuvana muuttujana (per 1 keskihajonta [SD]). P-arvo\n<\/p>\n

Tulokset<\/p>\n

Aineiston l\u00e4ht\u00f6vaiheen tietoja on taulukossa 1. Ensimm\u00e4isen k\u00e4ynnin mediaanivuosi oli 1968 (vaihteluv\u00e4li 1964\u20131973). Ensimm\u00e4isess\u00e4 mittauksessa i\u00e4n mediaani oli 42 vuotta (interkvartaaliv\u00e4li 38\u201345), sen osalta kolesteroliryhm\u00e4t olivat verrannolliset. Kolesterolin lis\u00e4ksi riskitekij\u00f6iss\u00e4 todettiin merkitsev\u00e4t ik\u00e4vakioidut erot ryhmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Kolesterolipitoisuuden kehitys seurannan aikana on kuviossa 1. Kun matalimman kolesterolitason ryhm\u00e4n keskiarvo pysytteli 5 mmol\/l:ssa, muissa ryhmiss\u00e4 keskiarvo pieneni selv\u00e4sti vuoden 2000 j\u00e4lkeen. T\u00e4h\u00e4n vaikuttivat kuolemien aiheuttama valikoituminen ja yleinen v\u00e4est\u00f6tason muutos (19<\/a>). Taustalla oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s statiinil\u00e4\u00e4kityksen yleistyminen 2000-luvulla, etenkin ryhmiss\u00e4, joissa l\u00e4ht\u00f6vaiheen kolesterolitaso oli korkea (kuvio 2<\/a>).<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Seuranta-ajan (kuolemaan tai 31.1.2025 saakka) mediaani oli 40 vuotta (vaihtelu 1\u201361 vuotta). Koko seuranta-aikana miehist\u00e4 kuoli 93,6 % (n = 3\u00a0068), alkuvaiheen ryhmiss\u00e4 pienimm\u00e4st\u00e4 kolesterolipitoisuudesta suurimpaan 88,4 %, 92,7 %, 93,9 % ja 95,1 % (p = 0,001).<\/p>\n

Vakioimattomat kuolleisuusk\u00e4yr\u00e4t seurannan aikana ovat kuviossa 3. Siin\u00e4 n\u00e4kyy, miten pienimm\u00e4ss\u00e4 kolesteroliryhm\u00e4ss\u00e4 kuolleisuus on johdonmukaisesti v\u00e4h\u00e4isint\u00e4. Ik\u00e4vakioitu kokonaisseuranta-aika oli alle 5 mmol\/l ryhm\u00e4ss\u00e4 40,1 vuotta (SE 0,9), ja sit\u00e4 seuraavissa ryhmiss\u00e4 38,9 (0,5<\/a>), 37,5 (0,4<\/a>) ja 36,8 (0,4<\/a>) vuotta (p <\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Kolesteroliryhmien kuolleisuutta koko seuranta-aikana vertailtiin Coxin regressioanalyysilla (taulukko 2). Kun alkuvaiheen kolesteroliryhm\u00e4n 5\u20136 mmol\/l riskisuhde oli 1,0, alle 5 mmol\/l:n ryhm\u00e4ll\u00e4 oli muilla riskitekij\u00f6ill\u00e4 vakioituna 17 % (riskisuhde 0,83, 95 %:n LV 0,69\u20130,99) pienempi kuolemanvaara. Jatkuvana muuttujana alkuvaiheen kolesterolin riskisuhde (per 1 SD ja riskitekij\u00f6ill\u00e4 vakioituna) oli 1,04 (95 %:n LV 1,003\u20131,08; p = 0,037).<\/p>\n

Vuonna 2000 mitattu kolesterolitaso (ilman statiinil\u00e4\u00e4kityst\u00e4) ei merkitsev\u00e4sti ennustanut kuolleisuutta vuoteen 2025. Sen sijaan ryhm\u00e4ll\u00e4, jonka kolesteroli oli ilman l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 pienentynyt eniten (> 2,2 mmol\/l) alkuvaiheesta vuoteen 2000, oli 28 % suurempi kuolemanvaara (riskisuhde 1,28, 95 %:n LV 1,08\u20131,52) pienimp\u00e4\u00e4n muutokseen (<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 enimmill\u00e4\u00e4n 61 vuotta seuratussa miesjoukossa ei kuoleman ja kolesterolitason v\u00e4lill\u00e4 todettu U- tai J-k\u00e4yr\u00e4\u00e4, kun alimman kolesterolipitoisuuden rajana oli alle 5 mmol\/l.<\/p>\n

L\u00e4hes koko joukon kuolemaan johtaneen seurannan aikana parhaiten selvisi ryhm\u00e4, jonka kokonaiskolesterolitaso varhaisesta keski-i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien oli matalin. T\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 oli my\u00f6s eniten 90 vuoden ik\u00e4\u00e4n el\u00e4neit\u00e4. Tulokset s\u00e4ilyiv\u00e4t muilla tavanomaisilla riskitekij\u00f6ill\u00e4 vakioituina. Korkeimpaan kolesterolitasoon verrattuna elinaikahy\u00f6ty oli 3,3 vuotta, mik\u00e4 on varsin merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 korkeamman kolesterolitason ryhmiss\u00e4 voimakkaasti yleistyneen statiinihoidon voi olettaa parantaneen ryhmien ennustetta.<\/p>\n

Poikkeuksellisen pitk\u00e4n seurantatutkimuksemme tulokset ovat sopusoinnussa useiden aiempien tutkimusten kanssa. PCSK9-proteiinin geenin loss-of-function-mutaatioon liittyy syntym\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 matalampi kolesterolitaso ja ateroskleroottisen valtimotaudin tehokas estyminen (20<\/a>). Luonnonkansoilla on elintapojen vuoksi matala LDL-kolesterolitaso, ja heill\u00e4 valtimotauti on harvinainen. Riski kuitenkin kasvaa, jos elintavat muuttuvat ja kolesterolitaso kohoaa (21<\/a>).<\/p>\n

Satunnaistetuissa l\u00e4\u00e4ketutkimuksissa, joissa LDL-kolesterolipitoisuutta on yleens\u00e4 my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 keski-i\u00e4ss\u00e4 pienennetty eri menetelmin, my\u00f6s seuranta-ajan kokonaiskuolleisuus on pienentynyt (22<\/a>,23<\/a>). Seuranta on kest\u00e4nyt tyypillisesti alle 20 vuotta.<\/p>\n

Toisaalta tulokset ovat n\u00e4enn\u00e4isess\u00e4 ristiriidassa viime vuosikymmenten havainnoivien tutkimusten kanssa, joissa matalampaan kolesterolitasoon on liittynyt huonompi ennuste (3<\/a>,4<\/a>,5<\/a>,6<\/a>). N\u00e4m\u00e4 tutkimukset on yleens\u00e4 tehty keski-ik\u00e4isill\u00e4 tai sit\u00e4 vanhemmilla valikoimattomissa v\u00e4est\u00f6kohorteissa. Vaikka analyyseja on pyritty vakioimaan eri tekij\u00f6ill\u00e4, tuloksia kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti selitt\u00e4\u00e4 piilev\u00e4 sairaus tai gerastenian tyyppinen tilanne k\u00e4\u00e4nteisen kausaliteetin kautta: eri tilat, kuten sy\u00f6v\u00e4n oireeton vaihe, voivat sek\u00e4 alentaa kolesterolitasoa ett\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 kuolemanvaaraa ilman keskin\u00e4ist\u00e4 syy-yhteytt\u00e4 (8<\/a>,9<\/a>,10<\/a>,11<\/a>,12<\/a>,13<\/a>,14<\/a>,24<\/a>). Ensimm\u00e4isten vuosien tapahtumien j\u00e4tt\u00e4minen pois analyysista ei riit\u00e4 poistamaan harhaa.<\/p>\n

Sen sijaan terveill\u00e4 keski-ik\u00e4isill\u00e4 aloitetussa, vuosikymmenien mittaisessa seurannassa k\u00e4\u00e4nnetyn kausaliteetin vaikutus j\u00e4\u00e4 minimaaliseksi.<\/p>\n

Kolesterolitasoon vaikuttavia mekanismeja tutkittiin aikoinaan tarkemmin Helsingin vanhustutkimuksessa (25<\/a>). Osoittautui, ett\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 matala kolesterolitaso \u2013 ilman l\u00e4\u00e4kehoitoa \u2013 liittyi kolesterolin heikentyneeseen synteesiin ja imeytymiseen. Molemmat puolestaan olivat yhteydess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneeseen kuolemanvaaran.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 voi selitt\u00e4\u00e4 nyt havaitun suurentuneen kuolemanvaaran niill\u00e4, joiden kolesterolitaso oli ilman l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 laskenut eniten vuonna 2000 l\u00e4ht\u00f6tasoon verrattuna. Johtajatutkimuksen julkaisemattomien havaintojen mukaan kolesterolin ei-l\u00e4\u00e4kkeellinen pienentyminen vuoteen 2000 menness\u00e4 oli my\u00f6s merkitsev\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kuolemanvaaraa lis\u00e4\u00e4v\u00e4n gerastenian fenotyypin esiintymiseen.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n tutkimukseen liittyy useita tekij\u00f6it\u00e4, jotka pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon. Tutkittavat olivat l\u00e4ht\u00f6vaiheessa kliinisesti terveit\u00e4 miehi\u00e4, joilla on korkea sosioekonominen asema. T\u00e4m\u00e4 voi rajoittaa yleistett\u00e4vyytt\u00e4. Toisaalta se saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sekoittavia tekij\u00f6it\u00e4 kolesterolin ja kuolemanvaaran yhteydest\u00e4.<\/p>\n

Osa seurannan kolesteroliarvoista perustui tutkittavien omaan ilmoitukseen ja mittauksiin eri paikoissa. Useat mittauskohdat kuitenkin v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t mahdollista harhaa.<\/p>\n

Kuolemansyit\u00e4 ei ole selvitetty seurannan loppuun saakka. Ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 kuolema kuitenkin on usein monen tekij\u00e4n summa ja kokonaiskuolleisuus selkein p\u00e4\u00e4tetapahtuma.<\/p>\n

Analyysi perustui kokonaiskolesteroliin \u2013 LDL-kolesterolia ei 1960-luvulla mitattu rutiininomaisesti. Kokonaiskolesterolin taso oli 1960-luvulla keskim\u00e4\u00e4rin varsin korkea, ja alle 4 mmol\/l:n arvoja oli vain alle yhdell\u00e4 prosentilla. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuloksia ei siis voi suoraan soveltaa eritt\u00e4in pieniin kolesteroliarvoihin (7<\/a>,26<\/a>,27<\/a>).<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa l\u00e4ht\u00f6vaiheen matala kolesterolitaso ei johtunut l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4. L\u00e4\u00e4ketutkimuksista kertyneen tiedon perusteella ei silti ole syyt\u00e4 olettaa, etteik\u00f6 samanlainen tulos voida saavuttaa riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4kestoisella ja turvallisella l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 kysymys on lis\u00e4ksi, ovatko lis\u00e4tyt elinvuodet laadultaan hyvi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 selvitettiin jo aikoinaan Johtajatutkimuksen 39 vuoden seurannassa (17<\/a>,28<\/a>). Matalin kolesterolitaso keski-i\u00e4ss\u00e4 ennusti hyv\u00e4\u00e4 fyysisiin tekij\u00f6ihin, kuten liikuntakykyyn, liittyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua el\u00e4kei\u00e4ss\u00e4. Sen sijaan psyykkisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadussa ei havaittu eroja eri kolesteroliryhmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Lopuksi<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes koko kohortin kuolemaan asti seuratussa miesjoukossa keski-i\u00e4n matalimpaan kolesterolitasoon liittyi pitempi el\u00e4m\u00e4. Vanhalla i\u00e4ll\u00e4 kolesterolitason ei-l\u00e4\u00e4kkeelliseen laskuun kuitenkin liittyi lis\u00e4\u00e4ntynyt kuolemanvaara.<\/p>\n

Tulokset sopivat kertyneeseen tutkimustietoon kolesterolista, tukevat nykyisi\u00e4 kolesterolisuosituksia ja kannustavat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kolesterolitason matalana mahdollisimman varhain.<\/p>\n

Sen sijaan etenkin ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 spontaanisti alentunut kolesterolitaso voi olla vaaran merkki ja antaa aiheen syyn selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Kiitokset kaikille Johtajatutkimukseen vuosikymmenten aikana osallistuneille. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4ht\u00f6kohdat \u00a0 Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten kolesterolitaso varhaisessa keski-i\u00e4ss\u00e4 ennustaa pitk\u00e4ik\u00e4isyytt\u00e4 ja kuolleisuutta.\u00a0 Menetelm\u00e4t \u00a0 Tutkimuksessa vuosina 1919\u20131934…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":57028,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-57027","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57027","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57027"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57027\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57028"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57027"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57027"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57027"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}