{"id":57180,"date":"2025-10-09T13:08:09","date_gmt":"2025-10-09T13:08:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57180\/"},"modified":"2025-10-09T13:08:09","modified_gmt":"2025-10-09T13:08:09","slug":"bioblitz-tapahtumaan-osallistuneet-loysivat-yhdessa-vuorokaudessa-yli-1500-eliolajia-tiilikkajarven-kansallispuistosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57180\/","title":{"rendered":"Bioblitz-tapahtumaan osallistuneet l\u00f6ysiv\u00e4t yhdess\u00e4 vuorokaudessa yli 1500 eli\u00f6lajia Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuistosta"},"content":{"rendered":"<p><strong>Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuistossa 15.\u201316.8.2025 j\u00e4rjestetyn Bioblitz-tapahtuman tulokset ovat valmistuneet. Tapahtuman tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kansallispuiston alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta eli\u00f6lajia. Lajijahtiin osallistuneet l\u00e4hes 50 asiantuntijaa ja harrastajaa l\u00f6ysiv\u00e4t yhteens\u00e4 1567 eli\u00f6lajia. Niist\u00e4 aikaisempaa havaintoa alueelta ei ollut 944 lajista. Punaisen listan uhanalaisia ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4 lajeja havaittiin kaikkiaan 98.<\/strong><\/p>\n<p>Bioblitz-tapahtumaan osallistui monien eri eli\u00f6ryhmien huippuasiantuntijoita. Osaamista oli muun muassa putkilokasveista, sammalista, sienist\u00e4, j\u00e4k\u00e4list\u00e4, linnuista, kovakuoriaisista, k\u00e4rp\u00e4sist\u00e4, s\u00e4\u00e4skist\u00e4, vesiperhosista, perhosista, nivelk\u00e4rs\u00e4isist\u00e4, nilvi\u00e4isist\u00e4 ja monista muistakin ryhmist\u00e4.<\/p>\n<p>Heti 24 tunnin lajijahdin p\u00e4\u00e4tteeksi alustavat tulokset laskettiin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tiilikkaj\u00e4rvell\u00e4. Jo silloin lajeja todettiin l\u00f6ytyneen noin 1052. Asiantuntijat veiv\u00e4t osan lajin\u00e4ytteist\u00e4 mukanaan my\u00f6hemmin tunnistettavaksi, ja lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi lopulta <strong>1567 lajiin<\/strong>. Eniten lajeja saatiin putkilokasveista, yhteens\u00e4 254 lajia. Kaksisataa (200) lajia ylittyi my\u00f6s sammalissa, kaksisiipisiss\u00e4 eli k\u00e4rp\u00e4siss\u00e4 ja s\u00e4\u00e4skiss\u00e4 sek\u00e4 kovakuoriaisissa ja miltei sieniss\u00e4kin.<\/p>\n<p>Kokonaislajim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 j\u00e4rjestettyjen Bioblitz-tapahtumien toiseksi korkein.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 oli taas todella onnistunut Bioblitz. Kaikkien aikojen korkein osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 alueen luonnon monipuolisuus n\u00e4kyv\u00e4t todella hyv\u00e4n\u00e4 tuloksena, ja uutta tietoa alueen lajistosta kertyi mahtavasti\u201d, iloitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Sampsa Malmberg <\/strong>Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluista.<\/p>\n<p><strong>Tiet\u00e4mys Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuiston lajistosta parani kertarys\u00e4yksell\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Ennen Bioblitzia Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuiston alueelta oli tietoja 1122 lajista. Tapahtuman my\u00f6t\u00e4 alueelta tunnettujen lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 saatiin nostettua yhteens\u00e4 yli 2000 lajiin.<\/p>\n<p>\u201dTiet\u00e4mys alueen lajistosta oli aiemmin todella v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Tiedot paranivat nyt huomattavasti yhdell\u00e4 iskulla &#8211; eniten sammalien, j\u00e4k\u00e4lien, sienien, kaksisiipisten ja kovakuoriaisten osalta, vaikka tokihan siell\u00e4 riitt\u00e4isi yh\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4\u00e4, etenkin hy\u00f6nteisiss\u00e4\u201d, sanoo Sampsa Malmberg.<\/p>\n<p>Uhanalaisia ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4 lajeja havaittiin yhteens\u00e4 98 lajia, joista 51:st\u00e4 ei ollut tiedossa alueelta yht\u00e4k\u00e4\u00e4n aiempaa havaintoa. Eniten uhanalaisia ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4 lajeja havaittiin j\u00e4k\u00e4list\u00e4 (39 lajia), sammalista (17 lajia), linnuista (14 lajia), sienist\u00e4 (13 lajia), mink\u00e4 lis\u00e4ksi niit\u00e4 oli putkilokasveissa ja hy\u00f6nteisiss\u00e4kin.<\/p>\n<p>Havaituissa uhanalaisissa lajeissa oli eniten vanhojen metsien lajeja, kuten lahopuilla ja vanhoilla puilla el\u00e4vi\u00e4 j\u00e4k\u00e4li\u00e4, sammalia ja k\u00e4\u00e4pi\u00e4. Lis\u00e4ksi havaittiin erilaisten suoluontotyyppien, kuten lettojen, korpien ja nevojen uhanalaisia lajeja, sek\u00e4 erilaisiin vesiin, kuten puroihin, noroihin, jokiin, j\u00e4rviin ja l\u00e4hteisiin sek\u00e4 niiden rantoihin sitoutuneita uhanalaisia lajeja.<\/p>\n<p>\u201dTiilikkaj\u00e4rven alueen luontoarvot ovat ennen kaikkea mets\u00e4-, suo- ja vesielinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy uhanalaislajistossa\u201d, sanoo Sampsa Malmberg.<\/p>\n<p><strong>Harvinaisuuksia ja yll\u00e4tyksi\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Mukaan mahtui jopa eli\u00f6maantieteellisesti uusia maakuntahavaintoja ja muita yll\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dSammalissa hienoin l\u00f6yt\u00f6 oli vaarantuneeksi luokiteltu vesisiiransammal (Nardia compressa), joka l\u00f6ytyi Tiilikkajoesta pohjaan kiinnittyneen\u00e4. Havainto on paitsi Tiilikkaj\u00e4rvelle, my\u00f6s Pohjois-Karjalan eli\u00f6maakunnalle uusi, ja Suomesta aiemmin tunnettuja esiintymi\u00e4 on ainoastaan kolme\u201d, kommentoi sammalkartoitukseen osallistunut erikoistutkija <strong>Kati Pihlaja<\/strong> Turun yliopistosta.<\/p>\n<p>Hy\u00f6nteisiss\u00e4kin tuli lukuisia uusia maakuntahavaintoja.<\/p>\n<p>\u201dHarmaalepp\u00e4korven kuivuneista allikoista l\u00f6ytyi silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi luokiteltu Oxypoda lentula -kovakuoriainen, joka on aiemmin havaittu vain viidest\u00e4 paikasta Suomessa\u201d, sanoo hy\u00f6nteiskartoitukseen osallistunut Sampsa Malmberg.<\/p>\n<p>J\u00e4k\u00e4list\u00e4 l\u00f6ytyi paljon uhanalaista ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 lajistoa. Yksi harvinaisimmista oli eritt\u00e4in uhanalaiseksi luokiteltu kuusenpiikkij\u00e4k\u00e4l\u00e4 (Gyalideopsis piceicola), josta on toistaiseksi tehty Suomessa vain muutama havainto.<\/p>\n<p>\u201dLaji on Suomessa huonosti tunnettu ja siit\u00e4 olisi hyv\u00e4 saada lis\u00e4\u00e4 havaintoja. Kuusenpiikkij\u00e4k\u00e4l\u00e4 suosii jatkuvasti korkean ilmankosteuden omaavia kasvupaikkoja. Bioblitzin aikana sit\u00e4 l\u00f6ytyi yksi pieni esiintym\u00e4 Pumpulikirkon hiidenkirnusta, joka on pienilmastollisesti monille vaateliaille epifyyttij\u00e4k\u00e4lille erinomaisen hyv\u00e4 paikka\u201d, kommentoi j\u00e4k\u00e4l\u00e4kartoitukseen osallistunut lajistoasiantuntija <strong>Pyry Veteli<\/strong> Mets\u00e4hallituksen Mets\u00e4talous Oy:st\u00e4.<\/p>\n<p>Sieni\u00e4 oli normaalia vaikeampaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuivan loppukes\u00e4n takia, mutta silti useita kiinnostavia lajeja l\u00f6ytyi, ainakin k\u00e4\u00e4pien joukosta.<\/p>\n<p>\u201dUhanalaisen v\u00e4lkkyludek\u00e4\u00e4v\u00e4n iti\u00f6em\u00e4t ovat monivuotisia, joten kuivuus ei ole sille yht\u00e4 kriittist\u00e4 kuin lakkisienille. Laji l\u00f6ytyi ison, kaatuneen kuusenrungon alapinnalta ahkeran konttaamisen tuloksena\u201d, riemuitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Kaisa Junninen <\/strong>Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluista.<\/p>\n<p><strong>Bioblitz-tapahtumien tarkoitus ja historia<\/strong><\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen Bioblitz j\u00e4rjestettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa, mist\u00e4 idea on levinnyt ymp\u00e4ri maailmaa. Bioblitz-tapahtuman tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lis\u00e4ksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n<p>Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita ja harrastajia my\u00f6s Mets\u00e4hallituksen ulkopuolelta. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 lajeja on kartoitettu Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuiston lis\u00e4ksi Naantalin P\u00e4hkin\u00e4isten saarella sek\u00e4 Saaristomeren, Pallas\u2013Yll\u00e4stunturin, Hossan, Kolin, Pyh\u00e4\u2013Luoston, Liesj\u00e4rven, Riisitunturin, Nuuksion ja Sallan kansallispuistoissa. Seuraava tapahtuma j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti Sy\u00f6tteen kansallispuistossa.<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4tietoja<\/strong><\/p>\n<p>Luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Sampsa Malmberg<\/strong>, sampsa.malmberg(at)metsa.fi, puh. 040 583 9648, Mets\u00e4hallitus, Luontopalvelut<\/p>\n<p>Luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Kaisa Junninen<\/strong>, kaisa.junninen(at)metsa.fi, puh. 040 593 0308, Mets\u00e4hallitus, Luontopalvelut<\/p>\n<p><strong>Verkossa<\/strong><\/p>\n<p>Bioblitz Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuisto 15.\u201316.8.2025 lajilista (julkaisut.metsa.fi) <a href=\"https:\/\/julkaisut.metsa.fi\/julkaisu\/bioblitz-tiilikkajarven-kansallispuisto-15-16-8-2025-lajilista\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Bioblitz Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuisto 15.\u201316.8.2025 lajilista &#8211; julkaisut.metsa.fi<\/a><\/p>\n<p>Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuisto Luontoon.fi-sivustolla <a href=\"https:\/\/www.luontoon.fi\/fi\/kohteet\/tiilikkajarven-kansallispuisto\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">https:\/\/www.luontoon.fi\/fi\/kohteet\/tiilikkajarven-kansallispuisto<\/a><\/p>\n<p>Julkaistuja somevideoita Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuiston Bioblitz-tapahtumasta:<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tiilikkaj\u00e4rven kansallispuistossa 15.\u201316.8.2025 j\u00e4rjestetyn Bioblitz-tapahtuman tulokset ovat valmistuneet. Tapahtuman tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kansallispuiston alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":57181,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-57180","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57180","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57180"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57180\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57181"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57180"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57180"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}