Kaakkois-Aasian saaristossa el\u00e4v\u00e4 sama-bajaukansa on vesi\u00adel\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4vist\u00e4 kansoista tunnetuin. Heimoon kuuluu noin miljoona ihmist\u00e4 eri puolilla Malesiaa, Indonesiaa ja Filippiinej\u00e4, ja yhteis\u00f6n j\u00e4senet el\u00e4v\u00e4t aina toinen jalka vedess\u00e4. <\/p>\n
Satoja vuosia sitten sama-bajaut ovat ilmeisesti el\u00e4neet kokoaikaisesti merell\u00e4 itse rakentamissaan aluksissa ja vierailleet kuivalla maalla vain kun on ollut pakko. Viime vuosikymmenin\u00e4 monet heimon j\u00e4senist\u00e4 ovat kuitenkin asettuneet rantakyliin, mutta p\u00e4iv\u00e4t he viett\u00e4v\u00e4t edelleen vedess\u00e4. <\/p>\n
Henke\u00e4 pid\u00e4tellen<\/p>\n
Sama-bajaukansa hankkii proteiinin lautaselleen p\u00e4\u00e4asiassa merest\u00e4 ja viett\u00e4v\u00e4t vedess\u00e4 sukellellen noin viisi tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. He ovat sukeltamisen mestareita, vaikka \u00advahvistettuja tietoja heid\u00e4n kyvyist\u00e4\u00e4n ei olekaan paljon.<\/p>\n
Monissa l\u00e4hteiss\u00e4 mainitaan, ett\u00e4 sama-bajaun sukellusenn\u00e4tys on noin 60 metrin syvyys, mik\u00e4 on t\u00e4ysin tavallisten ihmisten ulottumattomissa. Jo kauan ennen n\u00e4it\u00e4 syvyyksi\u00e4 tavalliselle sukeltajalle voi kehitty\u00e4 hengenvaarallinen sukeltajantauti. <\/p>\n
Toinen usein siteerattu v\u00e4ite on, ett\u00e4 sama-bajaut voivat pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4 jopa kolmetoista minuuttia kerrallaan. T\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole voitu vahvistaa, mutta kolme minuuttia hengitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sujuu heilt\u00e4 rutiininomaisesti. Tavallisesti ihminen pystyy pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hengityst\u00e4\u00e4n vain 30\u201390 sekuntia kerrallaan. <\/p>\n
Kolmen minuutin aikana sama-bajaut ehtiv\u00e4t sukeltaa meren pohjaan ja ker\u00e4t\u00e4 sielt\u00e4 simpukoita, kotiloita, merisiilej\u00e4 ja mit\u00e4 tahansa ravintoa, mik\u00e4 on pit\u00e4nyt heid\u00e4t hengiss\u00e4 jo vuosisatoja. <\/p>\n
Hyljem\u00e4inen sis\u00e4elin<\/p>\n
Kun ihmiset el\u00e4v\u00e4t sukupolvien ajan erikoisissa olosuhteissa, he sopeutuvat elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 geneettisesti. Tiibetil\u00e4isilt\u00e4 tunnetaaan geenimutaatio, joka auttaa heit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n korkeassa ilmanalassa. Eskimoilla on geenimutaatio, jonka ansiosta he tulevat toimeen hyvin rasvaisella ruoalla. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s sama-bajauhin. <\/p>\n
Sama-bajauin kenties \u00e4llistytt\u00e4vin sopeuma on laajentunut perna, mist\u00e4 on sukeltamisessa paljon hy\u00f6ty\u00e4. Perna nimitt\u00e4in on elin, johon happea kuljettavat punasolut varastoidaan. Kun ihminen on hengitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, perna alkaa vapauttaa verenkiertoon punasoluja, jotta kudokset saavat happea.<\/p>\n
Mit\u00e4 suurempi perna, sit\u00e4 kauemmin ihminen voi olla hengitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sama p\u00e4tee muihinkin sukeltaviin nis\u00e4kk\u00e4isiin: esimerkiksi hylkeill\u00e4 on kokoonsa n\u00e4hden huomattavan kokoinen perna. <\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole sama-bajaukansan ainoa sukeltamiseen liittyv\u00e4 sopeuma. Er\u00e4s geenimuunnos vaikuttaa siihen, miten elimist\u00f6 reagoi sukelluksissa oloon.<\/p>\n
Muunnoksen ansiosta elimist\u00f6 ohjaa verta tehokkaasti pois raajoista ja vie sit\u00e4 aivoihin, syd\u00e4meen ja keuhkoihin, mik\u00e4 \u00advarmistaa t\u00e4rkeiden elinten hapensaantia. Toinen muunnos taas hidastaa hiilidioksidin muodostumista verisuoniin, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 elimist\u00f6n hapettuneena pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Evoluutio ei kuitenkaan ole tuonut vas\u00adtausta siihen, mit\u00e4 tehd\u00e4 sukeltajan t\u00e4rykalvolle. Syv\u00e4lle sukeltaessa t\u00e4rykalvo kipeytyy usein jo muutamassa metriss\u00e4, ja jos sukeltaja etenee tarpeeksi syv\u00e4lle, t\u00e4rykalvot repeytyv\u00e4t. Siksi sama-bajaut rikkovat t\u00e4rykalvonsa usein itse. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 monet heist\u00e4 ovat maalla huonokuuloisia. <\/p>\n
Sama-bajaukansa ei ole ainoa laatuaan<\/p>\n
Sama-bajaut eiv\u00e4t ole ainoita vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n sopeutuneita kansoja. Thaimaan l\u00e4nsirannalla el\u00e4\u00e4 mokeneita, jotka asuvat meren p\u00e4\u00e4lle tolppien varaan rakennetuissa taloissa. Lapset sukeltelevat merenel\u00e4vi\u00e4 syv\u00e4lt\u00e4 merenpohjasta, kun taas aikuiset kalastavat perinteisemmill\u00e4 tavoilla. <\/p>\n
Mokenheimon lapset ovat kuuluisia siit\u00e4, ett\u00e4 he n\u00e4kev\u00e4t veden alla yht\u00e4 ter\u00e4v\u00e4sti kuin maalla. Periaatteessa t\u00e4m\u00e4 kuulostaa mahdottomalta. Valo taittuu eri tavalla veden alla kuin maalla, ja siksi maahan \u00adsopeutunut silm\u00e4 ei voi tarkentaa veden alla. Ruotsalainen tutkija Anna Gisslen <\/strong>osoitti kuitenkin 1990-luvulla, ett\u00e4 mokenlapset ovat toista maata. <\/p>\n Gisslen asetti veden alle levyn, jossa oli silm\u00e4nrei\u00e4t. Kun silm\u00e4nrei\u2019ist\u00e4 katsoi, koehenkil\u00f6 n\u00e4ki joko pysty- tai vaakaviivoja. <\/p>\n Gisslen pyysi mokenlapsia sukeltamaan ja kertomaan, millaisia viivoja he n\u00e4kiv\u00e4t. Kokeen edetess\u00e4 viivat muuttuivat koko ajan ohuemmiksi, kunnes niit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voinut n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n Gisslen testasi sek\u00e4 mokenlapsia ett\u00e4 l\u00e4nsimaisia lapsia, ja tulokset olivat selv\u00e4t: mokenlapset todella n\u00e4kiv\u00e4t veden alla yht\u00e4 ter\u00e4v\u00e4sti, kuin jos he olisivat olleet maalla. <\/p>\n Salaisuus on lapsuudessa<\/p>\n Mik\u00e4 sitten selitt\u00e4\u00e4 mokenlasten kyvyn n\u00e4hd\u00e4 ter\u00e4v\u00e4sti veden alla? Gisslen jatkoi asian tutkimista ja p\u00e4\u00e4tyi siihen, ett\u00e4 lapset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kahta eri mekanismia. Ensimm\u00e4inen on pupillin pienent\u00e4minen. Gisslen havaitsi, ett\u00e4 mokenlasten pupillit supistuvat niin pieniksi kuin se inhimillisesti katsoen oli mahdollista. Lis\u00e4ksi lapset \u00adk\u00e4yttiv\u00e4t \u00adsilmien ymp\u00e4rill\u00e4 olevaa s\u00e4de\u00adlihasta muuttamaan myki\u00f6n muotoa. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi tekij\u00e4\u00e4 takasivat ter\u00e4v\u00e4n n\u00e4\u00f6n my\u00f6s veden alla. <\/p>\n Toinen mekanismeista selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen, miksi aikuiset eiv\u00e4t sukeltele ruokaa. Vanhemmiten myki\u00f6 nimitt\u00e4in muuttuu v\u00e4hemm\u00e4n joustavaksi, joten aikuiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saa sen muotoa muutettua. Siksi mokenitkin menett\u00e4v\u00e4t tarkan vedenalaisen n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n Ent\u00e4 miten mokenlapset ovat voineet saada t\u00e4m\u00e4n kyvyn? Vastaus taitaa olla yksinkertainen: kokeilemalla. Gisslen testasi edell\u00e4 mainittua viivatesti\u00e4 Thaimaassa lomailevilla ruotsalaislapsilla. Ensin he eiv\u00e4t n\u00e4hneet viivoja, mutta kun he yrittiv\u00e4t yh\u00e4 uudelleen, heid\u00e4n vedenalainen n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 alkoi parantua. Noin kuukaudessa ruotsalaislapset p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t testeiss\u00e4 yht\u00e4 hyvin kuin mokenit. <\/p>\n Ainoa ero oli siin\u00e4, ett\u00e4 ruotsalaislasten silm\u00e4t \u00e4rsyyntyiv\u00e4t suolaisesta merivedest\u00e4. Sen sijaan mokenheimon lapset voivat sukellella tuntikausia ilman mink\u00e4\u00e4nlaista silmien kirvely\u00e4 tai punoitusta.\u00a0<\/p>\n