{"id":57473,"date":"2025-10-09T19:42:18","date_gmt":"2025-10-09T19:42:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57473\/"},"modified":"2025-10-09T19:42:18","modified_gmt":"2025-10-09T19:42:18","slug":"uusi-kaapioplaneettakandidaatti-loytyi-aarimmaisen-elliptiselta-radalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57473\/","title":{"rendered":"Uusi k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeettakandidaatti l\u00f6ytyi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen elliptiselt\u00e4 radalta"},"content":{"rendered":"<p>Uusi ehdokas k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetaksi k\u00e4y kauimmillaan per\u00e4ti 17 000 au:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta. Sen radalla ei Konstantin Batyginin mukaan ole vaikutusta hypoteettisen Planeetta 9:n olemassaololle. \u00a0&#13;<\/p>\n<p class=\"bodytext\">Koodilla 2017 OF201 nimetty kappale on arviolta 700 kilometrin kokoinen. \u00a0\u00a0\n<\/p>\n<p>Kappale kiert\u00e4\u00e4 Aurinkoa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen elliptisell\u00e4 radalla, jolla se k\u00e4y l\u00e4himmill\u00e4\u00e4n 45 ja kauimmillaan 17 000 Maa-Aurinko-et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta. Sen yksi ratakierros kest\u00e4\u00e4 25 000 vuotta.\u00a0\n<\/p>\n<p>Havainnot kappaleesta saatiin sen ollessa l\u00e4hell\u00e4 ratansa l\u00e4himp\u00e4\u00e4 pistett\u00e4, l\u00e4himmill\u00e4\u00e4n se k\u00e4vi vuonna 1930. Kohde l\u00f6ytyi alun perin vuonna 2017 Dark Energy Camera Legacy Survey -kartoituksen datasta, mutta siit\u00e4 on j\u00e4lkik\u00e4teen paljastunut my\u00f6s aikaisempia havaintoja.\n<\/p>\n<p>&#8221;Moni \u00e4\u00e4rimm\u00e4isist\u00e4 Neptunuksen takaisista kohteista on radoilla, jotka vaikuttavat ker\u00e4\u00e4ntyneen tiettyihin suuntiin, mutta 2017 Of201 eroaa t\u00e4st\u00e4&#8221;, toteaa tutkimukseen osallistuneista <strong>Jiaxuan Li<\/strong> Princetonin yliopistosta.\n<\/p>\n<p>Aurinkokunnan ulkolaidan kappaleiden erikoista ryhmittymist\u00e4 on selitetty viel\u00e4 tuntemattoman planeetan olemassaololla. Tutkimuksen kirjoittajat tulkitsevat, ett\u00e4 kappaleen rata muodostaa haasteen toistaiseksi hypoteettisen Planeetta 9:n olemassaololle.\u00a0\n<\/p>\n<p>Caltechin <strong>Konstantin Batyginin<\/strong> mukaan t\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys. \u201cKyseess\u00e4 on ep\u00e4vakaa kappale. Sen radan Aurinkoa l\u00e4hin piste on liian l\u00e4hell\u00e4, jotta se voisi ryhmitty\u00e4 pitk\u00e4periodisten Neptunuksen takaisten kohteiden joukkoon.&#8221;\u00a0\n<\/p>\n<p>Vastaavan ominaisuuden kappaleita on rutiinisti raportoitu aiemminkin. \u201cVaikka t\u00e4m\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 on vaikuttava data-analyysin yritys, se ei oikeasti kerro mit\u00e4\u00e4n Planeetta 9 -hypoteesista&#8221;, Batygin sanoo.\n<\/p>\n<p>Tuntematonta planeettaa on yritetty mets\u00e4st\u00e4\u00e4 aurinkokunnan ulkolaidoilta jo l\u00e4hes vuosikymmenen, mutta toistaiseksi tuloksetta.\u00a0\n<\/p>\n<p>Olennaista uutta aiheesta on odotettavissa, kun Vera Rubin -observatoriolta tulee ensimm\u00e4inen iso datajulkistus. Silloin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, lis\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 Planeetta 9:n olemassaoloa puoltavien erikoisesti ryhmittyneiden Neptunuksen takaisten kappaleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vai ei. \u00a0\n<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta on planeettaa pienempi kappale, joka on py\u00f6re\u00e4hk\u00f6 oman painovoimansa vaikutuksesta. Aihepiirin asiantuntija <strong>Mike Brown<\/strong> <a href=\"https:\/\/web.gps.caltech.edu\/~mbrown\/dps.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer nofollow noopener\">yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4virallista listausta<\/a> kandidaateista ja varmistetuista k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetoista.\n<\/p>\n<p>Tutkimuksen <a href=\"https:\/\/arxiv.org\/abs\/2505.15806\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer nofollow noopener\">luonnosversio on luettavissa<\/a> arXiv-palvelussa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uusi ehdokas k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetaksi k\u00e4y kauimmillaan per\u00e4ti 17 000 au:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Auringosta. Sen radalla ei Konstantin Batyginin mukaan ole&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":57474,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-57473","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57473","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57473"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57473\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57473"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57473"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57473"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}