{"id":57633,"date":"2025-10-10T00:01:16","date_gmt":"2025-10-10T00:01:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57633\/"},"modified":"2025-10-10T00:01:16","modified_gmt":"2025-10-10T00:01:16","slug":"tiesitko-eiffel-torni-kasvaa-korkeutta-kesan-kuumuudessa-tutkija-teki-tarkan-laskelman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/57633\/","title":{"rendered":"Tiesitk\u00f6? Eiffel-torni kasvaa korkeutta kes\u00e4n kuumuudessa \u2013 Tutkija teki tarkan laskelman"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Nyt t\u00e4m\u00e4kin on laskettu: kuinka paljon Eiffel-torni kasvaa korkeutta l\u00e4mp\u00f6laajenemisen seurauksena.<\/p>\n<p>The Conversation -sivulla julkaistussa <a href=\"https:\/\/theconversation.com\/the-eiffel-tower-gets-bigger-every-summer-heres-why-261904\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tekstiss\u00e4<\/a> professori <strong>Federico de Isidro Gordejuela<\/strong><\/p>\n<p>espanjalaisen San Pablon yliopistosta esittelee laskelmia siit\u00e4, millainen vaikutus l\u00e4mp\u00f6laajenemisella on Pariisin kuuluisaan Eiffelin torniin.<\/p>\n<p>Kun Eiffel-torni valmistui vuonna 1889, sen korkeus oli noin 300 metri\u00e4. Laskelman mukaan kes\u00e4isin rakennelma kasvaa jopa 15 senttimetri\u00e4 korkeammaksi.<\/p>\n<p>Eiffel-torni on r<a href=\"https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/tiesitko-eiffelin-torni-piti-purkaa-20-vuoden-jalkeen-ja-hitler-maarasi-sen-rajaytettavaksi-on-ihme-etta-se-on-edelleen-pystyssa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">akennettu takoraudasta<\/a>, jota tornin suunnittelija <strong>Gustave Eiffel<\/strong> k\u00e4ytti aiemmissakin projekteissaan. Rautarakenteen keveys on Gordejuelan mukaan vaikuttava: tornin massa, noin 7\u00a0300 tonnia, on l\u00e4hes sama kuin sen sis\u00e4ll\u00e4 olevan ilman massa. Rakenteen kolmiomainen ristikkogeometria tekee siit\u00e4 ilmavan mutta vahvan, erityisesti sivusuuntaisia tuulivoimia vastaan.<\/p>\n<p>Materiaalien l\u00e4mp\u00f6laajeneminen on hyvin tunnettu ilmi\u00f6, ja sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n teknisess\u00e4 suunnittelussa. Kiinte\u00e4 aine laajenee l\u00e4mp\u00f6tilan noustessa, koska atomien liike voimistuu ja niiden v\u00e4liset et\u00e4isyydet kasvavat. Eri materiaalit laajenevat eri tavoilla: keraamiset aineet ja lasit v\u00e4hiten, metallit keskinkertaisesti ja polymeerit eniten.<\/p>\n<p>Rautarakenteilla, kuten Eiffel-tornilla, on noin 12\u00d710\u207b\u2076 \u00b0C\u207b\u00b9:n l\u00e4mp\u00f6laajenemiskerroin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 yksi metrin mittainen rautatanko pitenee noin 12 mikrometri\u00e4 jokaisesta celsiuasteen l\u00e4mp\u00f6tilan noususta. T\u00e4m\u00e4 vastaa siis 0,000012 metri\u00e4.<\/p>\n<p>Pariisin alueella l\u00e4mp\u00f6tila on historiallisesti vaihdellut -20 asteesta aina +40 asteeseen, ja metallipintojen paikallinen l\u00e4mpeneminen suorassa auringonpaisteessa voi ylitt\u00e4\u00e4 jopa 70 astetta, Gordejula kirjoittaa. Jos otetaan huomioon t\u00e4llainen l\u00e4hes 100 asteen vaihteluv\u00e4li ja 300 metrin rakennekorkeus, voidaan arvioida, ett\u00e4 koko torni voi laajentua jopa 36 senttimetri\u00e4.<\/p>\n<p>Tosin rakenteen monimutkainen geometria ja ep\u00e4tasainen auringons\u00e4teilyn jakautuminen johtavat siit\u00e4 vain osittaiseen kasvuun. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Eiffel-torni kohoaa kes\u00e4isin noin 12\u201315 senttimetri\u00e4 ja kaartuu hieman poisp\u00e4in auringosta, koska sen aurinkoisempi puoli l\u00e4mpenee ja laajenee enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Tornista tulee siis er\u00e4\u00e4nlainen kolmessa ulottuvuudessa reagoiva l\u00e4mp\u00f6mittari, Gordejula kirjoittaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nyt t\u00e4m\u00e4kin on laskettu: kuinka paljon Eiffel-torni kasvaa korkeutta l\u00e4mp\u00f6laajenemisen seurauksena. The Conversation -sivulla julkaistussa tekstiss\u00e4 professori Federico&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":57634,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119,13587],"class_list":{"0":"post-57633","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-tiesitko"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57633"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57633\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}