{"id":58281,"date":"2025-10-10T15:08:08","date_gmt":"2025-10-10T15:08:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/58281\/"},"modified":"2025-10-10T15:08:08","modified_gmt":"2025-10-10T15:08:08","slug":"venajan-ja-euroopan-valilla-on-ohjuskuilu-heikentaa-naton-pelotetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/58281\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n ja Euroopan v\u00e4lill\u00e4 on ohjuskuilu \u2013 heikent\u00e4\u00e4 Naton pelotetta"},"content":{"rendered":"

Naton eurooppalaiset j\u00e4senmaat tarvitsevat paremman kyvyn tehd\u00e4 syv\u00e4iskuja erilaisilla pitk\u00e4n kantaman asej\u00e4rjestelmill\u00e4, toteaa Etel\u00e4-Tanskan yliopiston sotatieteen professori Sten Rynning<\/strong>.<\/p>\n

Osa puolustus- ja sotilasasiantuntijoista on varoittanut Ven\u00e4j\u00e4n ja Euroopan v\u00e4lill\u00e4 vallitsevasta \u201dohjuskuilusta\u201d (engl. missile gap). Kyse on nimenomaan pitk\u00e4n kantaman aseista.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n arvioidaan valmistavan jatkuvasti suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ohjuksia ja lennokkeja varastoon sen sijaan, ett\u00e4 kaikkia aseita k\u00e4ytett\u00e4isiin Ukrainassa. Eurooppa j\u00e4\u00e4 n\u00e4iden tuotannossa selv\u00e4sti j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4tasapaino heikent\u00e4\u00e4 Naton sotilaallista pelotetta (hy\u00f6kk\u00e4yssotaa Ukrainassa k\u00e4yv\u00e4\u00e4) Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, Rynning sanoo Verkkouutisille.<\/p>\n

\u2013 Nato-maiden haasteena on pitk\u00e4n kantaman aseiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattaminen. Ja t\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti eurooppalaisia. Suomi on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni toiminut t\u00e4m\u00e4n suhteen aika hyvin. Mutta monet Euroopan maat eiv\u00e4t ole ajatelleet n\u00e4in kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Nyt n\u00e4in on teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Naton yhteinen puolustus k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 j\u00e4senmaiden alueen puolustamisen.<\/p>\n

\u2013 Pelotteeseen liittyy kyky iske\u00e4 syv\u00e4lle vastustajan alueelle, kuten n\u00e4emme Ukrainan taistelukent\u00e4ll\u00e4, Rynning sanoo.<\/p>\n

\u2013 (Eurooppalaisilla) Nato-mailla ei ole tarpeeksi t\u00e4llaisia kykyj\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 asia t\u00e4ytyy saada liikkeelle, jotta se vastaa Ven\u00e4j\u00e4n kykyj\u00e4.<\/p>\n

Julkisuudessa liikkuvien arvioiden mukaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valmistuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 1 200 pitk\u00e4n kantaman risteilyohjusta, 400 lyhyen ja keskimatkan ballistista ohjusta ja monta tuhatta Shahed-pohjaista pommilennokkia vuodessa. Moskovan on varoitettu my\u00f6s pyrkiv\u00e4n tuottamaan jatkossa vuosittain jopa 10 000 vastustajan ilmapuolustuksen ylikuormittamiseen suunniteltua h\u00e4m\u00e4ysmaalilennokkia.<\/p>\n

Euroopassa valmistuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti noin 100 risteilyohjusta vuodessa. Lyhyen matkan ballistisia ohjuksia meill\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tai valmistuksessa lainkaan.<\/p>\n

Euroopassa on puutteita my\u00f6s ilma- ja ohjuspuolustuksessa sek\u00e4 asej\u00e4rjestelmien ett\u00e4 ampumatarvikkeiden kohdalla.<\/p>\n

\u2013 (Eurooppalaiset) Nato-maat ovat ilma- ja ohjuspuolustuksen sek\u00e4 pitk\u00e4n kantaman iskukykyjen osalta melko kaukana (Ven\u00e4j\u00e4n) j\u00e4ljess\u00e4. Nato-maiden pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 paljon investointeja, Rynning sanoo.<\/p>\n

\u00a0Sten Rynning on kirjoittanut kirjan Naton historiasta: NATO From Cold War to Ukraine, a History of the World\u2019s Most Powerful Alliance<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Naton eurooppalaiset j\u00e4senmaat tarvitsevat paremman kyvyn tehd\u00e4 syv\u00e4iskuja erilaisilla pitk\u00e4n kantaman asej\u00e4rjestelmill\u00e4, toteaa Etel\u00e4-Tanskan yliopiston sotatieteen professori Sten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":58282,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,2579,15,18,21,32,19,20,56,16,547,59,60,61],"class_list":{"0":"post-58281","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-nato","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-venaja","30":"tag-world","31":"tag-world-news","32":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58281","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58281"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58281\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58282"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58281"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58281"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58281"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}