8.8.202507:32<\/p>\n
<\/p>\n
Simo Sahla<\/p>\n
Siivet\u00f6nn\u00e4 en voi lent\u00e4\u00e4, lauletaan haikeasti Unto Monosen<\/strong> tangossa. Mutta juuri niin teki Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa vuosina 1963\u20131975 kehitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n testikoneilla. Siivett\u00f6m\u00e4t koneet tosin eiv\u00e4t nousseet ilmaan omin avuin, vaan ne hinattiin ilmaan tai kuskattiin yl\u00e4ilmoihin kuljetuskoneella.<\/p>\n Nasa oli kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 avaruusalusta, joka pystyisi laskeutumaan maan pinnalle kuin lentokone. Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n palattaessa laskeutumisaluksen pit\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4 ankaraa kuumuutta. siivet ja muut ulokkeet joutuvat siin\u00e4 koville. Yksi ratkaisu oli j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois kaikki tarpeettomat ulokkeet \u2013 kuten siivet.<\/p>\n Tilaa t\u00e4st\u00e4 T&T:n maksuton uutiskirje – Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit s\u00e4hk\u00f6postiisi joka p\u00e4iv\u00e4.\ufeff<\/a><\/p>\n \u201dNostaviksi rungoiksi\u201d kutsutut koneet oli muotoiltu niin, ett\u00e4 lent\u00e4miseen tarvittavan nostovoiman tuotti siipien sijasta koneen runko. Ne pystyiv\u00e4t liit\u00e4m\u00e4\u00e4n purjelentokoneen tapaan ilman moottoreita.<\/p>\n Pontiac ja kylpyamme<\/p>\n Siivett\u00f6mist\u00e4 ensimm\u00e4inen, M2-F1, oli moottoriton liitokone. Kuusi metri\u00e4 pitk\u00e4n ja nelj\u00e4 metri\u00e4 leve\u00e4n koneen runko oli tehty ter\u00e4sputkesta ja pinta vanerista.<\/p>\n Muodoltaan M2-F1 muistutti tasaper\u00e4ist\u00e4 venett\u00e4, jonka takaosasta t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4\u00e4 pystyss\u00e4 kaksi ev\u00e4\u00e4. Ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ansiosta alus tunnettiin my\u00f6s lempinimell\u00e4 \u201dlent\u00e4v\u00e4 kylpyamme\u201d.<\/p>\n Ensimm\u00e4isiss\u00e4 kokeissa M2-F1 hinattiin lentoon maasta. 500-kiloinen kone piti kiihdytt\u00e4\u00e4 160 kilometrin tuntinopeuteen, mihin Nasan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden ajoneuvojen rahkeet eiv\u00e4t riitt\u00e4neet. Tarkoitusta varten testaajat hankkivat viritetyn Pontiac Catalina -avoauton, joka maalattiin Nasan v\u00e4reihin ja varustettiin turvakaarella.<\/p>\n M2-F1:n testilennoista saadut tulokset olivat lupaavia. Kone lensi tasaisesti ja oli hallittavissa. Nasa p\u00e4\u00e4tti jatkaa hanketta.<\/p>\n Pari.<\/p>\n M2-F1 ja sen seuraaja M2-F2 Nasan Drydenin tutkimuskeskuksen kiitoradalla.<\/p>\n KUVA: Nasa<\/p>\n Raskassarjalaiset<\/p>\n Seuraavat nostavat rungot varustettiin rakettimoottoreilla. Hankkeen budjetti oli pieni, mutta insin\u00f6\u00f6rit olivat luovia: aiemmissa kokeellisissa lentokoneissa k\u00e4ytettyj\u00e4 XLR11-rakettimoottoreita haalittiin uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ilmailumuseoista. Koneiden pintamateriaali vaihtui vanerista alumiiniksi.<\/p>\n My\u00f6s Yhdysvaltain ilmavoimat oli tahollaan kehitellyt nostavia runkoja, ja se liittyi mukaan hankkeeseen. Kaikkiaan Nasa testasi viitt\u00e4 rakettik\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 mallia, jotka poikkesivat toisistaan muotoilultaan ja rakenneratkaisuiltaan.<\/p>\n Rakettikoneilla avaruudesta palaamista simuloitiin niin, ett\u00e4 B-52-kantoaluksesta lentoon laskettu kone nousi oman rakettimoottorinsa voimalla noin 20 kilometrin korkeuteen ja kiihdytti noin puolitoistakertaiseen \u00e4\u00e4nennopeuteen. Sen j\u00e4lkeen lent\u00e4j\u00e4 sammutti rakettimoottorin ja laskeutui liit\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Nostavilla rungoilla tehtiin yli 200 laskeutumista. Siivet\u00f6n kone on vaikea hallita, mutta taitavat koelent\u00e4j\u00e4t oppivat k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n koneita ja osoittivat, ett\u00e4 turvalliseen laskeutumiseen ei tarvita siipi\u00e4.<\/p>\n Siivett\u00f6mien perint\u00f6<\/p>\n Nostavat rungot eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet tositoimiin. Nasa keskeytti kehitysty\u00f6n vuonna 1975, ja vuoteen 1981 asti avaruuslennoilta palattiin Maapallolle ballistisesti \u2013 luodin tapaan. Turvallinen maahanp\u00e4\u00e4sy turvattiin laskuvarjoilla.<\/p>\n Siivill\u00e4.<\/p>\n Avaruussukkula Columbia laskeutuu Edwardsin lentotukikohtaan huhtikuussa 1981.<\/p>\n KUVA: Nasa<\/p>\n Sitten alkoi avaruussukkulan aika. Se perustui perinteisemp\u00e4\u00e4n deltasiipiratkaisuun. Ty\u00f6 siivett\u00f6mien koneiden parissa oli kuitenkin tarjonnut arvokasta tietoa avaruussukkulan kehitt\u00e4miseen. Se oli muun muassa todistanut, ett\u00e4 oli mahdollista laskeutua turvallisesti raskaalla koneella korkealta ilmakeh\u00e4st\u00e4 ilman moottoreiden apua.<\/p>\n Avaruussukkula j\u00e4i el\u00e4kkeelle vuonna 2011, ja sen j\u00e4lkeen avaruudesta on taas palattu ballistisesti. Uusia avaruusmatkailun tapoja kehitet\u00e4\u00e4n kuitenkin aktiivisesti, ja nostavan rungon aika voi olla viel\u00e4 edess\u00e4.<\/p>\n Nasan siivett\u00f6m\u00e4t koneet j\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 populaarikulttuuriin: 1970-luvulla videokatkelmat M2-F2-koneen ep\u00e4onnistuneesta laskeutumisesta tulivat tutuiksi miljoonille katselijoille Kuuden miljoonan dollarin mies -tv-sarjan tunnarista.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/p>\n Nasan kuuraketti sai vihdoin moottorinsa toimimaan \u2013 Yhden laukaisun kustannukset hirvitt\u00e4v\u00e4t, mik\u00e4 on SLS:n tulevaisuus?<\/a>Elon Musk kertoo lis\u00e4tietoja Starship-aluksen r\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4 \u2013 SpaceX julkaisi ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 videomateriaalia <\/a>Spacex laukaisi maanantaina aamuy\u00f6ll\u00e4 toisen miehitetyn lentonsa: 4 astronauttia matkaa avaruusasemalle juuri nyt<\/a>Nasan mukaan SpaceX:n miehist\u00f6 kuolee 0,36 % todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 \u2013 jos lentoliikenne olisi yht\u00e4 vaarallista, koneita tippuisi 140 000 ja matkustajia kuolisi 15 miljoonaa vuodessa<\/a>Avaruuslennoissa k\u00e4\u00e4ntyy historian sivu: SpaceX p\u00e4ihitti Boeingin ja laukaisee ensimm\u00e4iset astronautit avaruuteen Yhdysvaltojen maaper\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hes vuosikymmeneen <\/a>Yhdysvallat laukaisi salaper\u00e4isen miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n avaruussukkulansa taas kiertoradalle<\/a><\/p>\n Juttu on julkaistu alun perin Tekniikan Historiassa 1\/2016.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on maksuton n\u00e4yte T&T:n sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Tilaa Tekniikka&Talous, niin saat rajattoman lukuoikeuden kaikkeen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja arkistoon. Samalla tuet riippumatonta suomalaista teknologiajournalismia.Tilaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"8.8.202507:32 Simo Sahla Siivet\u00f6nn\u00e4 en voi lent\u00e4\u00e4, lauletaan haikeasti Unto Monosen tangossa. Mutta juuri niin teki Yhdysvaltain avaruushallinto…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5867,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-5866","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5866","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5866"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5866\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5867"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5866"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5866"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5866"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/p>\n
<\/p>\n