\u2013 Lasin muokkautuvuus tai plastisuus tapahtuu atomitasolla, ja siksi mallinnus supertietokoneella sopii hyvin tutkimukseemme. Suurteholaskennan avulla voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mekanismit, jotka mahdollistavat lasin muokkautuvuuden huoneenl\u00e4mp\u00f6tilassa, Frankberg sanoo.<\/p>\n
Tavoitteena p\u00e4\u00e4st\u00e4 valmistamaan tuotteita joustavasta lasista<\/p>\n
Erkka Frankberg uskoo, ett\u00e4 tutkimuksella on suuri potentiaali muuttaa maailmaa. Tulevaisuudessa huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 joustavaa ja rikkoontumatonta lasia voitaisiin valmistaa jopa teollisesti mit\u00e4 erilaisempiin tarkoituksiin. \u00a0<\/p>\n
\u2013 Tavoitteemme on tulla ulos labrasta ja valmistaa muovautuvaa lasia konkreettisesti. Tulevaisuuden visiona joustavan lasin avulla voi vaikka suojata aurinkopaneeleja meteoroidien t\u00f6rm\u00e4yksilt\u00e4 avaruudessa. Jo nyt plastista lasia voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 elektroniikkaa, jota on hankala rikkoa, Frankberg visioi. <\/p>\n
Niinp\u00e4, kuluttajaa ainakin kiinnostaisi esimerkiksi \u00e4lypuhelimen n\u00e4ytt\u00f6, jota ei saa rikki. Hankalasti hajoava plastinen lasi on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta. T\u00e4llainen lasi on ter\u00e4st\u00e4 lujempi ja kevyempi materiaali. Sill\u00e4 on lis\u00e4ksi merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia.<\/p>\n
\u2013 Vaikka laskenta Mahdilla on kovin teoreettista, kokeellinen puoli on aina l\u00e4sn\u00e4. Tulossa on aika h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 tuloksia, olemme mm. onnistuneet kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko ajan isompia, plastisia lasikappaleita. Materiaalinkehitys on pitk\u00e4 ja hankala prosessi, Erkka Frankberg hym\u00e4ht\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tutkimusaiheestaan innostunut Frankberg haluaa kannustaa nuoria tutkijoita tutustumaan suurteholaskennan maailmaan. <\/p>\n
\u2013 Suomi on suureteholaskennan k\u00e4rkimaita uusien infrojen ansiosta. Varsinkin materiaalitieteess\u00e4 kyse on huippututkimuksesta. T\u00e4ss\u00e4 on mahdollisuus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 oma j\u00e4lki, h\u00e4n painottaa.<\/p>\n
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/joustava-lasi-4.png\")
Joustavan lasin ominaisuuksia voidaan mallintaa my\u00f6s tavallisilla tietokoneilla kuten kuvassa. Vasta supertietokoneilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n muita isompiin ajoihin aina 700 laskentasolmuun asti.<\/p>\n
Vuosi aikaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 supertietokoneen tehoja<\/p>\n
Mahdin kapasiteetista noin viidennes on varattu valituille huippuhankkeille. Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Norjan teknisen yliopiston hankkeella on vuosi aikaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Mahtia. Rahaksi muutettuna se vastaa noin 700\u00a0000 euron rahoitusta.<\/p>\n
Tutkimustiimi osallistui jo viime vuonna 21 muun projektin kanssa Mahti-supertietokoneen pilottik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Koek\u00e4yt\u00f6st\u00e4 saadut merkitt\u00e4v\u00e4t tulokset rohkaisivat tutkijoita hakemaan jatkoa. <\/p>\n
CSC \u2013 Tieteen tietotekniikan keskus on suomalainen, valtion ja korkeakoulujen omistama tietotekniikan osaamiskeskus Kajaanissa. Kaupunkiin on lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4 rakennettu useita supertietokoneita: viime vuonna valmistuneen Mahti-supertietokoneen lis\u00e4ksi tieteentekij\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on vuonna 2019 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu Puhti sek\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 valmistuva, kansainv\u00e4lisesti noteerattu Lumi.<\/p>\n
Tutkimustiimiss\u00e4 ovat mukana Frankbergin lis\u00e4ksi akatemiatutkija Janne Kalikka<\/strong> ja professori Erkki Lev\u00e4nen<\/strong> Tampereen yliopistosta, yliopistonlehtori Antti Kuronen<\/strong> ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Jiahui Zhang<\/strong> Helsingin yliopistosta sek\u00e4 professori Jaakko Akola<\/strong> Norjan teknis-tieteellisest\u00e4 yliopistosta (NTNU, Norwegian university of science and technology).<\/p>\n