{"id":58723,"date":"2025-10-11T03:07:07","date_gmt":"2025-10-11T03:07:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/58723\/"},"modified":"2025-10-11T03:07:07","modified_gmt":"2025-10-11T03:07:07","slug":"arvio-samuli-knuutin-mammuttiromaanissa-lukemisen-loppu-on-maailmanloppu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/58723\/","title":{"rendered":"Arvio: Samuli Knuutin mammuttiromaanissa lukemisen loppu on maailmanloppu"},"content":{"rendered":"

Kustannustoimittajana<\/strong> ja musiikkikirjoittajana tunnetun Samuli Knuutin <\/strong>tuore romaani Kuviot, joita kadut eiv\u00e4t tied\u00e4 tekev\u00e4ns\u00e4 on poikkeuksellinen julkaisu. Liki parin vuosikymmenen mittaisella kriitikon urallani en aiemmin ole t\u00f6rm\u00e4nnyt yli 800-sivuiseen esikoisteokseen.<\/p>\n

Imageen tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n esseess\u00e4 Knuuti kertoo halunneensa kirjoittaa niin hyv\u00e4n kirjan<\/a>, ett\u00e4 se \u201dolisi kuin tuomarin pillinvihellys pelin p\u00e4\u00e4ttymisen merkiksi\u201d.<\/p>\n

Knuutin esikoista kohtaan on odotuksia takuulla muillakin kuin tekij\u00e4ll\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n. Erityisesti 1990\u20132000-luvuilla h\u00e4n oli suomalaisen popkirjoittamisen ter\u00e4vin kyn\u00e4, joka osasi pist\u00e4\u00e4 tarkasti kohteeseen mutta my\u00f6s venytt\u00e4\u00e4 vertauskuvansa taivaankannen mittakaavaan.<\/p>\n

Nyt kun j\u00f6tk\u00e4le on laskeutunut keskuuteemme, onko kirjallinen peli siis kerrasta poikki? Sen selvitt\u00e4minen vie el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni tunteja yhden vuorokauden verran. Niit\u00e4 en en\u00e4\u00e4 saa takaisin.<\/p>\n

Romaani<\/strong> sijoittuu l\u00e4hitulevaisuuteen, noin 2030\u20132040-luvulle. Ihmisp\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat menestyskirjailija Klaus Pettymys ja kustannustoimittaja Niku Nuutti. Jo Nuutin nimi vihjaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n saattaa olla et\u00e4ist\u00e4 sukua tekij\u00e4lle.<\/p>\n

Rokkarin n\u00e4k\u00f6inen, alkoholisoitunut ja varsin itseriittoinen Pettymys puolestaan jakaa osan dna:staan edesmenneen Miki Liukkosen <\/strong>kanssa. Pitk\u00e4 kohtaus, jossa Nuutti kantaa Pettymyksen arkkua, tuo mieleen uutiskuvat Knuutista kantamassa Liukkosen arkkua. Kirja on Liukkoselle monessa velkaa.<\/p>\n

Knuutin kehitt\u00e4m\u00e4 kirjallinen muuntohuume cranium vaikuttaa \u201dkuin olisi heitt\u00e4nyt geligniitilll\u00e4 t\u00e4ytettyj\u00e4 arpakuutioita. Lopputulosta ei tiennyt kukaan.\u201d Koko kirja on kuin t\u00e4m\u00e4n craniumin vaikutuksen alaisena kirjoitettu, sattumanvaraisten aihelmien kudos. <\/p>\n

Liukkonen osasi yhdist\u00e4\u00e4 romaaniksi vaikka Wikipedian random-nappia painamalla esiin tulleet artikkelit. Knuutin yritys on j\u00e4ykempi ja ilottomampi. Kolumnistin kirjoittama mammuttiromaani on kooltaan suuri l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ett\u00e4 kerronta pys\u00e4htelee jokaisen puheenaiheeksi kelpaavan asian kohdalla.<\/p>\n

Kirjassa tapahtuu paljon, mutta kaikki tuntuu olevan kaukaisuudessa, jahkailevan kertojan takana, joka jumittuu koko ajan sulkulauseisiin pohtimaan yksitt\u00e4isten sanojen merkityksi\u00e4 tai vaikka s\u00e4hk\u00f6potkulautoja, joita ei vain saada kielletyksi.<\/p>\n

Knuuti on kertonut sijoittaneensa teoksen tulevaisuuteen v\u00e4ist\u00e4\u00e4kseen nykyhetken \u201dkulttuurillisen tauhkan\u201d. Juuri sit\u00e4 teos\u00ad kuitenkin pursuaa, vaikka \u00e4\u00e4nikirjoista valitetaan tulevaisuudesta k\u00e4sin.<\/p>\n

Kolmas p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on rattaista ja v\u00e4kipy\u00f6rist\u00e4 koostuva koneisto, jonka salaisuutta varjelee sille vuosituhansien aikana vihitty veljeskunta. Koneiston orjia ovat t\u00e4m\u00e4n maailman kirjailijat.<\/p>\n

Ilman koneistoa meill\u00e4 ei olisi tarinoita, mutta se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pysy k\u00e4ynniss\u00e4 ilman niit\u00e4. Ja nyt, kirjan tapahtumahetkill\u00e4, se on alkanut yski\u00e4, lopetella toimintaansa. <\/p>\n

Lukemisen loppu tarkoittaa maailmanloppua, jonka salainen veljeskunta haluaa keinoja kaihtamatta est\u00e4\u00e4. On siis murhia, myrkytyksi\u00e4, katoamisia, uusia huumeita ja kidutusta\u2009\u2013\u2009kaikki t\u00e4m\u00e4 suuremman hyv\u00e4n vuoksi, ett\u00e4 kerrottu maailma ei loppuisi.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/strong> jaksossa Klaus Pettymys vied\u00e4\u00e4n kuvitteelliseen Afrikan valtioon, jota kiinalaiset hallitsevat. Imagen esseess\u00e4\u00e4n Knuuti kauhisteli, miten onnistuisi kirjoittamaan Afrikasta, jota ei tunne: \u201dJos p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ni joutuisi alkuper\u00e4isasukkaiden hoidettavaksi, joutuisin tekem\u00e4\u00e4n paljon taustaty\u00f6t\u00e4 heimokulttuureista ja ties mist\u00e4.\u201d <\/p>\n

Olisi kannattanut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjoittamatta tai ottaa asioista selv\u00e4\u00e4. Ihmisten mustuutta eksotisoidaan, kurjuutta kauhistellaan. <\/p>\n

Jo 40 vuotta sitten postmoderni romaani osasi puhua aiheesta huomattavasti tarkemmin. Matti Pulkkisen<\/strong> Romaanihenkil\u00f6n kuolema her\u00e4tti kohua Tansaniaan sijoittuvilla jaksoillaan ja kehitysavun kritiikill\u00e4\u00e4n. Pulkkinen tiesi mist\u00e4 kirjoitti ja oli tehnyt valtavan taustaty\u00f6n. <\/p>\n

Ennen oli kunnollista, jopa postmodernismi.<\/p>\n

Kirjan idea, kertomusteollisuuden ylistys ja kritiikki romaanimuodossa, on oivallinen. Harmi vain, ett\u00e4 toteutus est\u00e4\u00e4 nauttimisen.\u2009<\/p>\n

Samuli Knuuti: Kuviot, joita kadut eiv\u00e4t tied\u00e4 tekev\u00e4ns\u00e4. 857 sivua. WSOY, 2025.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kustannustoimittajana ja musiikkikirjoittajana tunnetun Samuli Knuutin tuore romaani Kuviot, joita kadut eiv\u00e4t tied\u00e4 tekev\u00e4ns\u00e4 on poikkeuksellinen julkaisu. Liki…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":58724,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,8923,383,379,378,108,386,32,109],"class_list":{"0":"post-58723","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-juttu-3","14":"tag-kirja-arvostelut","15":"tag-kirjallisuus","16":"tag-kirjat","17":"tag-kulttuuri","18":"tag-romaani","19":"tag-suomi","20":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58723","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58723"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58723\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58723"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58723"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58723"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}