![\"Aurora](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/r1NMNWGjmnNGVkdal7CWWmma5xgq3ZukjDD1-PBqlBLXRtCu4IDVUPH9IVd627iLSoRb3W_vfapDi4-yHI9XRSbxt2PmxAWZCKIp.jpeg\")
<\/p>\n\n \u201d\u00c4l\u00e4 ihmeess\u00e4 ainakaan kirjailijaksi ala, ei sill\u00e4 voi Suomessa p\u00e4rj\u00e4t\u00e4. Mene oikeisiin t\u00f6ihin.\u201d\n <\/p>\n
\n N\u00e4in neuvoi hyv\u00e4\u00e4 tarkoittava sukulainen Aurora Sainiota vajaat parikymment\u00e4 vuotta sitten, kun kirjallisuuspainotteista lukiota Helsingiss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4 Sainio p\u00e4hk\u00e4ili tulevaisuuden uravaihtoehtojaan. Sanat j\u00e4iv\u00e4t kummittelemaan lapsesta saakka kirjoittamista ja tarinoita rakastaneen Sainion alitajuntaan, ja kirjan kirjoittaminen j\u00e4i pitk\u00e4ksi aikaa haaveeksi.\n <\/p>\n
\n El\u00e4m\u00e4 kuljetti Sainion yritt\u00e4jyyden tielle. Esikoiskirjan tarina kuitenkin kypsyi mieless\u00e4 vuosien ajan, kunnes jouluna 2023 se oli lopulta p\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4 ulos. Vuotta aiemmin Vaasasta Kempeleeseen muuttanut Sainio ryhtyi kirjoittamaan Suomeen ja Japaniin sijoittuvaa dekkaria.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fJa viel\u00e4p\u00e4 valitsin sen ty\u00f6l\u00e4imm\u00e4n tien eli p\u00e4\u00e4tin julkaista kirjan omakustanteena. Halusin pit\u00e4\u00e4 kaikki langat omissa k\u00e4siss\u00e4ni, h\u00e4n kertoo.\n <\/p>\n
\n Sainion esikoiskirja \u00c4l\u00e4 anna syntej\u00e4ni anteeksi julkaistiin vuosi sitten Oulun kirjamessuilla. H\u00e4n muistelee omakustannekirjan kanssa esiin astumisen t\u00e4ysin \u201dnobodyn\u00e4 ummikkona\u201d olleen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin pelottava kokemus.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fPelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Vastaanotto ylitti kaikki odotukset ja sain vahvistuksen sille, ett\u00e4 olen oikealla tiell\u00e4. Lukiossa saamani neuvo lensi romukoppaan.\n <\/p>\n
Suomalaisesta ja japanilaisesta mielenmaisemasta l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon samankaltaisuuksia.<\/p>\n
\n Tulevana viikonloppuna Sainio osallistuu Oulun kirjamessuille j\u00e4lleen tuoreen kirjansa kanssa. T\u00e4ll\u00e4 viikolla julkaistava Ei koiriakaan ly\u00f6d\u00e4 on jatko-osa Sainion esikoiskirjalle, joka aloitti Kadotuksen hymni -nimisen dekkarisarjan.\n <\/p>\n
\n Kirjasarjan tarina saa alkunsa Oulusta. Merikosken kauneusaltaalta l\u00f6ytyy naisen ruumis, johon on viillelty sana n\u00e4kki. Samaan aikaan Japanin Kurumessa ryhdyt\u00e4\u00e4n tutkimaan vastaavaa tapausta \u2013 vedest\u00e4 l\u00f6ytyneen ruumiin iholta l\u00f6ytyy sana kappa. Kappa on japanilaisessa mytologiassa suomalaista n\u00e4kki\u00e4 vastaava taruolento, jolla varoitellaan lapsia veden vaaroista.\n <\/p>\n
\n Sainion kirjoissa pureudutaan murhamysteerien setvimisen lomassa suomalaisen rikostutkijan Liljan ja h\u00e4nen japanilaisen kollegan Okawan henkisiin taakkoihin ja ihmismielen haurauteen. Sainion kirjat tekev\u00e4t tutuksi pieniss\u00e4 palasissa my\u00f6s japanilaista kulttuuria, johon suomalaisen on helppoa samaistua.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fSuomalaisesta ja japanilaisesta mielenmaisemasta l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon samankaltaisuuksia. Olemme molemmat pid\u00e4ttyv\u00e4isi\u00e4 ja kohteliaita kansoja, jotka rakastavat s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja my\u00f6s noudattavat niit\u00e4. Yht\u00e4l\u00e4isyydet kahden kansan v\u00e4lill\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t liki 10\u202f000 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan, kiehtovat minua kovasti.\n <\/p>\n
<\/p>\n
\n Aurora Sainio kertoo kirjasarjansa ensimm\u00e4isen osan olevan synkk\u00e4 ja jatko-osan synkk\u00e4\u00e4kin synkempi.\n <\/p>\n
\n Kuva: Sanna Niemi\n <\/p>\n
\n Aurora Sainio innostui japanilaisesta kulttuurista jo pikkutytt\u00f6n\u00e4.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fOsittain se on \u00e4itini ansiota. H\u00e4nell\u00e4 oli japanilainen kirjekaveri ja sit\u00e4 kautta tulin tietoiseksi Japanista.\n <\/p>\n
\n Lapsena Sainio oli mangan (japanilainen sarjakuva) ja animen (japanilainen animaatio) suurkuluttaja. I\u00e4n karttuessa Japanin kieli ja kulttuuri alkoivat kiinnostaa laajemminkin ja veiv\u00e4t Sainion opiskelemaan japanologiaa Dalarnan yliopistoon. Japanologia eli Japanin tutkimus on Japaniin keskittyv\u00e4 ihmis- ja yhteiskuntatieteiden ala, joka tutkii Japanin kielt\u00e4, historiaa, kulttuuria, taidetta, kirjallisuutta ja tiedett\u00e4. Kandidaatin tutkielmansa Sainio teki Japanissa vallalla olevasta patahara-ilmi\u00f6st\u00e4 (paternal harrassment) eli isyysloman anomisen ja k\u00e4ytt\u00e4miseen liittyvist\u00e4 ep\u00e4kohdista.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fJapanissa on yksi maailman pisimmist\u00e4 isyysvapaaoikeuksista, mutta sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n todella v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 eritt\u00e4in ty\u00f6orientoituneessa kulttuurissa vanhempainvapaalla oloa ei katsota hyv\u00e4ll\u00e4. Usein se johtaa jopa ty\u00f6paikkakiusaamiseen eiv\u00e4tk\u00e4 ty\u00f6per\u00e4iset itsemurhatkaan ole Japanissa harvinaisia, Sainio kertoo.\n <\/p>\n
\n Kandiksi valmistuttuaan Sainio on jatkanut Japanin tutkimusta omaksi ilokseen.\n <\/p>\n
\n \u2013 Se on suurin inspiraation l\u00e4hteeni kirjailijana. Kirjoitusty\u00f6kin onnistuu parhaiten Japanissa. Siell\u00e4 p\u00e4\u00e4sen sellaiseen luovuuden kuplaan, jota ei ole mahdollista saavuttaa Suomessa.\n <\/p>\n
\n Uusinta kirjaansa Aurora Sainio kirjoitti vain hieman Oulua suuremmassa Kurumen kaupungissa.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fRakastan vain katsella ymp\u00e4rilleni, keskustella ihmisten kanssa ja ripotella pieni\u00e4 havaintojani mukaan kirjan tarinaan.\n <\/p>\n
\n Vaikka Aurora Sainio on Japanin-matkoillaan onnellisimmillaan, h\u00e4nen synnytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarinat eiv\u00e4t ole iloisia. Sainio kertoo kirjasarjansa ensimm\u00e4isen osan olevan synkk\u00e4 ja jatko-osan synkk\u00e4\u00e4kin synkempi.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fKaikenlainen mystisyys, yliluonnollisuus ja ihmismielen pime\u00e4t puolet ovat kiinnostaneet minua pienest\u00e4 pit\u00e4en. Jo ala-asteella kirjoitin kauhukirjan.\n <\/p>\n
\n Sainio suunnittelee seuraavaa kuukauden tai parin mittaista Japanin-matkaansa ensi kev\u00e4\u00e4lle. Reissusuunnitelmatkin ovat jo selvill\u00e4:\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fKadotuksen hymni -sarjan kolmas osa on itse asiassa jo ty\u00f6n alla, kirjailija paljastaa.\n <\/p>\n
\n H\u00e4n haaveilee saavansa kirjansa my\u00f6s japanilaisten luettavaksi.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fJapanissahan on ollut jo pidemm\u00e4n aikaa Suomi-buumi k\u00e4ynniss\u00e4, mutta suomalaista kirjallisuutta on tarjolla japaniksi viel\u00e4 todella v\u00e4h\u00e4n. Etsin t\u00e4h\u00e4n parhaillaan v\u00e4yli\u00e4.\n <\/p>\n
\n Juuri nyt katse on kuitenkin tiukasti tulevan viikonlopun kirjamessuissa.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fEn\u00e4\u00e4 en odota messuja pelonsekaisin tuntein, vaan suurella innolla!\n <\/p>\n
Fakta<\/p>\n
Oulun kirjamessut<\/p>\n
\n Oulun kirjailijaseura j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 toiset Oulun kirjamessut perjantaista sunnuntaihin 10.\u201312. lokakuuta 2025.\n <\/p>\n
\n Tapahtumapaikkoina ovat Oulun Lyseo sek\u00e4 Kulttuuritalo Valve.\n <\/p>\n
\n Messut tarjoaa yli kahdeksankymment\u00e4 ohjelmanumeroa kuudella lavalla.\n <\/p>\n
\n Kiinnostavia messuvieraita ovat muun muassa dekkaristi Max Seeck, Mielens\u00e4pahoittaja-kirjoistaan tuttu Tuomas Kyr\u00f6, Finlandia-palkittu Anni Kyt\u00f6m\u00e4ki, August-palkittu Mikael Niemi, Normaliusrodeo-kirjan julkaissut tv-persoona Topi Borg ja Amerikan siirtolaisten kohtaloista K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 -tietokirjan kirjoittanut toimittaja Maarit Tastula.\n <\/p>\n
\n Messujen teema on Kohtaamisia, ja se korostaa kirjallisuuden \u00e4\u00e4relle pys\u00e4htymist\u00e4 ja aitoa l\u00e4sn\u00e4oloa.\n <\/p>\n
\n Yhden p\u00e4iv\u00e4n liput 16\/13\/8 euroa, kahden p\u00e4iv\u00e4n liput 25\/20 \/14 euroa.\n <\/p>\n
\n L\u00e4hde: oulunkirjamessut.fi\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201d\u00c4l\u00e4 ihmeess\u00e4 ainakaan kirjailijaksi ala, ei sill\u00e4 voi Suomessa p\u00e4rj\u00e4t\u00e4. Mene oikeisiin t\u00f6ihin.\u201d N\u00e4in neuvoi hyv\u00e4\u00e4 tarkoittava sukulainen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":58738,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-58737","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58737","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58737"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58737\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58738"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58737"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58737"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58737"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}