Kuumien kaasuplaneettojen huippunopeat tuulet ja mineraalikiteet voivat tuottaa haloja. Maapallolla t\u00e4llaisia haloja ei synny. <\/p>\n
Talvella ilmassa leijuvat j\u00e4\u00e4kiteet voivat j\u00e4rjesty\u00e4 sopivasti synnytt\u00e4\u00e4kseen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n valoilmi\u00f6n eli halon.\n<\/p>\n
Uuden tutkimuksen perusteella samanlainen ilmi\u00f6 saattaa n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s kuumilla kaasuplaneetoilla. Esimerkiksi WASP 17b -planeetan huippunopeat tuulet pystyv\u00e4t saamaan silikaateista ja muista mineraaleista muodostuneet kiteet asemoitumaan sopivalla tavalla, jotta muodostuu haloja.\n<\/p>\n
”Aivan kuten j\u00e4\u00e4kiteiden j\u00e4rjest\u00e4ytyminen Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4 tuottaa havaittavia ilmi\u00f6it\u00e4, voimme huomata silikaattikiteiden j\u00e4rjestymist\u00e4 kuumissa Jupiterin kaltaisissa eksoplaneetoissa”, kertoo Elijah Mullens<\/strong> Cornellin yliopistosta.\n<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n kaltaista kiteiden mekaanista asemoitumista ehdotettiin jo vuonna 1952, mutta tuolloin sit\u00e4 yritettiin soveltaa t\u00e4htienv\u00e4lisiin kaasupilviin.\n<\/p>\n ”Nyt tied\u00e4mme, ett\u00e4 vuoden 1952 ehdotus ei toimi t\u00e4htienv\u00e4lisess\u00e4 avaruudessa, mutta se todenn\u00e4k\u00f6isesti toimii eritt\u00e4in kuuman planeetan ilmakeh\u00e4n ja nopeiden tuulien tapauksessa”, Mullens n\u00e4kee.\n<\/p>\n