Arjen perusrutiinit ovat monesti hankalia neuropsykologisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, kuten ADHD:ta tai autismin kirjoa, poteville lapsille. Siirtym\u00e4tilanteet, pukeminen, ruokailu, hygieniasta huolehtiminen ja monet sosiaaliset tilanteet ovat n\u00e4ille lapsille usein kuormittavia ja he k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t niiss\u00e4 tilanteissa toisin kuin ik\u00e4toverinsa.<\/p>\n
Lapsiperhearjessa edell\u00e4 mainittuja tilanteita riitt\u00e4\u00e4. Kun jokaisesta arkisesta toimenpiteest\u00e4 tulee hankalaa v\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4, kuormittuu lopulta aikuinenkin. Mieleen saattaa hiipi\u00e4 ajatus: onko toisissa perheiss\u00e4 samanlaista?<\/p>\n
Usein on. Silloin auttaa vertaistuki \u2013 se, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 muillakin olevan vaikeaa samojen asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. <\/p>\n
Kaksplussan toimitus kokosi lukijoidensa kokemuksista listan tilanteista, jotka ovat useimmille vanhemmille vieraita, mutta nepsy-perheiss\u00e4 usein tuiki tavallisia.<\/p>\n
\nLue my\u00f6s<\/strong>: 4 asiaa, joita ei kannata koskaan sanoa nepsy-lapsen vanhemmalle<\/a><\/p>\n<\/blockquote>\n
1. Piiiiiitk\u00e4 suihkuttelu<\/p>\n
L\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 suihkussa oleminen on ihanaa, sen tiet\u00e4v\u00e4t kaikki. Monessa perheess\u00e4 on kuitenkin tuttu tilanne se, ett\u00e4 nepsy-lapsi on ollut suihkussa tunnin, mutta tulee sielt\u00e4 ulos hielt\u00e4 haisevana ja tukka rasvaisena.<\/p>\n
H\u00e4n on saattanut unohtaa peseyty\u00e4, kun on keskittynyt laskemaan ihanaa l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 vett\u00e4 rinnuksilleen.<\/p>\n
2. Hammasharja, mik\u00e4 se on?<\/p>\n
Hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riliitto suosittelee<\/a>, ett\u00e4 vanhemmat huolehtivat lapsen hampaiden pesusta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kouluik\u00e4\u00e4n asti ja tarkistaisivat viel\u00e4 alakoululaistenkin kohdalla, ett\u00e4 lapsi on harjannut hampaansa.<\/p>\n
Nepsy-lasten vanhemmat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 hampaiden harjauksesta pit\u00e4\u00e4 muistuttaa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, teini-i\u00e4ss\u00e4kin. Muuten voi k\u00e4yd\u00e4 jossain vaiheessa ilmi, ettei hampaita ole harjattu viikkoihin.<\/p>\n
Kouluik\u00e4isen tai teinin vieress\u00e4 istuminen hampaidenpesun aikana voi tuntua turhauttavalta, mutta aikuinen voi tsempata itse\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 viel\u00e4 pahempaa on lapsen reik\u00e4isen purukaluston hoitaminen.<\/p>\n
3. Talvella sortsit, kes\u00e4ll\u00e4 toppatakki<\/p>\n
Monella neuropsykiatrisista h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 k\u00e4rsivill\u00e4 lapsilla on aistiyliherkkyytt\u00e4<\/a>, joka voi ilmet\u00e4 esimerkiksi siten, ett\u00e4 vaatteet tuntuvat inhottavilta iholla. Lapsella saattaakin olla muutamia lempivaatteita, joita h\u00e4n haluaa pit\u00e4\u00e4 jatkuvasti. Kun ne ovat pesussa, tilanne voi kriisiyty\u00e4.<\/p>\n
Jos olet nepsyn vanhempi, saatat tunnistaa my\u00f6s seuraavat tilanteet: kes\u00e4kuumalla lapsi haluaa pukeutua paksuihin pitk\u00e4hihaisiin vaatteisiin \u2013 koska ne tuntuvat hyv\u00e4lt\u00e4 tai ovat sill\u00e4 hetkell\u00e4 lempparivaatteita \u2013 ja talvipakkasella ulos ollaan l\u00e4htem\u00e4ss\u00e4 sortseilla.<\/p>\n
4. Peltorit p\u00e4\u00e4h\u00e4n<\/p>\n
Aistiyliherkkyyteen kuuluu my\u00f6s se, ett\u00e4 kovat \u00e4\u00e4net ja melu voivat ahdistaa lasta. Moni nepsy-perhe selvi\u00e4\u00e4kin tilanteista, joissa on melua mutta lapsen on pakko olla l\u00e4sn\u00e4 \u2013 vaikkapa sukujuhlissa \u2013 hankkimalla lapselle kuulosuojaimet.<\/p>\n
\u201dPeltorit\u201d auttavat lasta n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa rauhoittumaan. Teineill\u00e4 saman asian ajaa musiikin kuunteleminen kuulokkeista.<\/p>\n
\nLue my\u00f6s:<\/strong> Stimmaus purkaa kuormitusta ja auttaa keskittym\u00e4\u00e4n \u2013 eth\u00e4n est\u00e4 lapsen stimmaamista vain siksi, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hassulta?<\/a><\/p>\n<\/blockquote>\n
5. Kammottava joulu<\/p>\n
Neurotyypillisten lasten vanhempien voi olla vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 nepsy-perheiss\u00e4 asiat, jotka ovat muissa perheiss\u00e4 lapsista hauskoja ja odottamisen arvoisia erikoisjuttuja, voivat ollakin ahdistavia, kuormittavia ja jopa pelottavia.<\/p>\n
Elokuvissa k\u00e4ynti, lastenteatteriesitys, huvipuistop\u00e4iv\u00e4, sukujuhlat tai mik\u00e4 tahansa uusi tilanne, jossa on paljon ihmisi\u00e4, h\u00e4ly\u00e4 ja melua, voi olla nepsy-lapselle kauhistus, siin\u00e4 miss\u00e4 sisarus odottaa samaa asiaa innolla ja iloisena.<\/p>\n
Tai voi olla niinkin, ett\u00e4 erityislapsi odottaa tapahtumaa innolla ja haluaa osallistua \u2013 mutta kun itse hetki koittaa, h\u00e4n menee tilanteessa lukkoon tai ylikierroksille. Nepsy-lasten vanhemmat puhuvat t\u00e4ll\u00f6in \u201dmelttareista\u201d (engl. melt down) eli tunneromahduksesta. Se on usein seuraus tilanteesta, joka on lapsesta eritt\u00e4in kuormittava.\u00a0<\/p>\n
Melttareiden vaara vaanii my\u00f6s juhlapyhiss\u00e4. Esimerkiksi joulu voi olla monen nepsy-lapsen vanhemman jo etuk\u00e4teen kammoama juhla, sill\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t kokemuksesta, ett\u00e4 lapsi menee kaikesta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 j\u00e4nnityksest\u00e4 ja tohotuksesta aivan sekaisin.<\/p>\n
6. Joo-joo ja odota<\/p>\n
\u201dTule sy\u00f6m\u00e4\u00e4n!\u201d \u201dJoo-joo!\u201d Ja mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu.<\/p>\n
\u201dOletko tehnyt l\u00e4ksyt?\u201d \u201dJoo-joo!\u201d Ja kun menet tarkistamaan asian, teht\u00e4v\u00e4kirjan sivut ovat tyhjin\u00e4 ja lapsi leikkim\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
\u201dLopeta leikit ja tule pukemaan ulkovaatteet. Nyt pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4!\u201d \u201dJoo-joo!\u201d Seisot eteisess\u00e4 odottamassa, mutta lasta ei n\u00e4y.<\/p>\n
Siirtym\u00e4tilanteet ovat vaikeita erityisesti toiminnanohjauksen haasteista k\u00e4rsiville lapsille. Harvoin he kuitenkaan suoraan kielt\u00e4ytyv\u00e4t tulemasta ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, pukemasta tai lopettamasta leikki\u00e4. Helpompi on vastata aikuiselle \u201djoo-joo\u201d ja jatkaa kehotuksista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 oli tekem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s \u201dodota\u201d on monessa nepsy-perheess\u00e4 usein kuultu sana. Se, mit\u00e4 muu perhe joutuu siirtym\u00e4tilanteissa joka p\u00e4iv\u00e4 odottamaan, j\u00e4\u00e4 kuitenkin usein ep\u00e4selv\u00e4ksi\u2026<\/p>\n
+ Hervottomat jutut<\/p>\n
On tunnustettu tosiasia<\/a>, ett\u00e4 ADHD-piirteiset ovat usein kekseli\u00e4it\u00e4, luovia, empaattisia ja huumorintajuisia ihmisi\u00e4 ja moni kokee aikuisena n\u00e4ist\u00e4 piirteist\u00e4 olevan hy\u00f6ty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Autismin kirjoon taas kuuluu usein voimakas kiinnostuminen jostain spesifist\u00e4 asiasta.<\/p>\n
Niinp\u00e4 nepsy-lapsen vanhempi saakin nauttia lapsensa erikoisista mielikuvitusleikeist\u00e4 tai t\u00e4m\u00e4n perehtymisest\u00e4 perinpohjaisesti johonkin asiaan. Omakin ajattelu ja maailmankuva laajenee, kun yht\u00e4kki\u00e4 huomaa tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 todella paljon vaikkapa keppihevosista, t\u00e4htitieteest\u00e4 tai mursuista \u2013 tai mik\u00e4 se oman lapsukaisen \u201djuttu\u201d milloinkin on.<\/p>\n
Moni nepsy-lapsen vanhempi voi varmasti samastua my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n: kaiken kaikkiaan arki ei ole koskaan tyls\u00e4\u00e4 rakkaan nepsyn kanssa.<\/p>\n
L\u00e4hteet: Kaksplussan lukijoiden haastattelut, Autismiliitto<\/a>, ADHD-liitto<\/a><\/p>\n
\nHaluaisitko lis\u00e4t\u00e4 jotain listalle? Mit\u00e4 ajatuksia juttu her\u00e4tti?<\/strong> Jaa mielipiteesi ja osallistu keskusteluun kommenttikent\u00e4ss\u00e4!<\/p>\n<\/blockquote>\n
Artikkeliin liittyv\u00e4t aiheet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arjen perusrutiinit ovat monesti hankalia neuropsykologisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, kuten ADHD:ta tai autismin kirjoa, poteville lapsille. Siirtym\u00e4tilanteet, pukeminen, ruokailu, hygieniasta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":58814,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[598,11045,11604,33,31,30,166,11605,32,167],"class_list":{"0":"post-58813","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-adhd","9":"tag-autismi","10":"tag-erityislapset","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-health","15":"tag-neuropsykiatriset-hairiot","16":"tag-suomi","17":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58813"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58813\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}