Kive\u00e4 ei suotta kutsuta suomalaisen kirjallisuuden is\u00e4ksi, sill\u00e4 h\u00e4n oli tiett\u00e4v\u00e4sti Suomen ensimm\u00e4inen ammattikirjailija<\/a>. H\u00e4nen teoksensa ovat j\u00e4tt\u00e4neet erityiset j\u00e4lkens\u00e4 suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Tunnettuja teoksia on ainakin kaksikymment\u00e4.<\/p>\n Kiven ty\u00f6t\u00e4 ei aluksi arvostettu<\/p>\n Esimerkiksi vuonna 1870 julkaistu, miehen kuuluisin teos Seitsem\u00e4n veljest\u00e4 on l\u00e4hes jokaiselle suomalaiselle v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin \u00e4idinkielen tunneilta tuttu.<\/p>\n Romaanin vastaanotto ei kuitenkaan aluksi ollut suopea. Heti julkaisunsa j\u00e4lkeen se kirvoitti kritiikki\u00e4 muun muassa ronskin ja koruttoman kieliasunsa vuoksi. Seitsem\u00e4ss\u00e4 veljeksess\u00e4 mainitaan <\/a>esimerkiksi kirosana helvetti 48 kertaa, perkele 34 kertaa ja saatana 19 kertaa.<\/p>\n Jukolan veljesten v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 kertova Seitsem\u00e4n veljest\u00e4 edusti siis jotakin, mit\u00e4 suomalaisessa kirjallisuudessa ei ollut aiemmin n\u00e4hty, ja se alkoi saada arvostusta vasta kirjailijan kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Seitsem\u00e4n veljest\u00e4 -romaanista on tehty lukuisia versiointeja ja n\u00e4ytelmi\u00e4 \u2013 kuten my\u00f6s vuonna 1939 ensi-iltansa saanut, Wilho Ilmarin<\/a> ohjaama elokuva<\/a> sek\u00e4 80-luvulla kuvattu, kohua her\u00e4tt\u00e4nyt Jouko Turkan<\/a> ohjaama televisiosarja<\/a>.<\/p>\n My\u00f6s Kiven muutkin teokset ovat nousseet klassikoiksi. Esimerkiksi h\u00e4nen kuuluisa n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 Nummisuutarit sai vuonna 1865 valtionpalkinnon.<\/p>\n Aleksis Kivi on saanut oman patsaansa Helsingin rautatientorille Kansallisteatterin eteen. Kuva:\u00a0Roni Rekomaa \/ Lehtikuva<\/p>\n Kivinen tie ja aikainen kuolema<\/p>\n Kivi, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Alexis Stenvall<\/a>, syntyi 10. lokakuuta 1834 Nurmij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n Kiven lapsuus oli tiett\u00e4v\u00e4sti onnellinen, kansalliskirjailijamme el\u00e4m\u00e4\u00e4n perehtynyt historioitsija ja nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja<\/a> on kertonut<\/a>. Vaikka perhe oli k\u00f6yh\u00e4, kotona ei n\u00e4hty n\u00e4lk\u00e4\u00e4, v\u00e4lit vanhempiin ja veljiin olivat hyv\u00e4t, ja nuorena miehen\u00e4 Kivest\u00e4 valmistui kyl\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4inen ylioppilas.<\/p>\n Ongelmat alkoivat kasautua kuitenkin aikuisena, ja kansalliskirjailijan el\u00e4m\u00e4 j\u00e4ikin lyhyeksi. Kivi kuoli vain 38-vuotiaana.<\/p>\n Kiven el\u00e4m\u00e4\u00e4 horjuttivat muun muassa taloushuolet, alkoholin liiallinen k\u00e4ytt\u00f6, sairastelu ja mielenterveyden haasteet. Keskisarjan mukaan Kivi oli kroonisesti masentunut.<\/p>\n Huonovointinen mies joutuikin lopulta Helsingiss\u00e4 Lapinlahden mielisairaalaan, jossa h\u00e4n sai vahvoja l\u00e4\u00e4kityksi\u00e4 eik\u00e4 pystynyt puhumaan tai ottamaan lainkaan kontaktia ihmisiin.<\/p>\n Kivi vapautettiin jo samana vuonna Lapinlahdesta parantumattomana, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4nen veljens\u00e4 Albert Stenvall<\/a> ja t\u00e4m\u00e4n vaimo Karoliina <\/a>ottivat Kiven huomaansa. Sairas ja k\u00f6yh\u00e4 mies vietti viimeiset hetkens\u00e4 veljens\u00e4 ja veljen vaimon m\u00f6kiss\u00e4.<\/p>\n Kiven kuoleman lopullinen syy on j\u00e4\u00e4nyt toistaiseksi hieman ep\u00e4selv\u00e4ksi. H\u00e4nen viimeiset sanansa ovat kuitenkin j\u00e4\u00e4neet historiaan, sill\u00e4 Kiven on kerrottu sanoneen kuolinvuoteellaan \u201dmin\u00e4 el\u00e4n\u201d. Kivi haudattiin kuolemansa j\u00e4lkeen Tuusulaan.<\/p>\n Uutista korjattu 13.50: korvattu sana romaani sanalla teos. Kiven tuotannosta valtaosa oli muita teoksia kuin romaaneja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Liput liehuvat saloissa kansalliskirjailijamme syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi. T\u00e4llainen oli suomalaisen kirjallisuuden is\u00e4n el\u00e4m\u00e4. 10.10. 8:52 | P\u00e4ivitetty 10.10. 13:49…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":58890,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,34,378,32,109],"class_list":{"0":"post-58889","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilta-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58889","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58889"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58889\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58890"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58889"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58889"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58889"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Aleksis](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1760166069_83_468.jpg\")
<\/p>\n