{"id":59593,"date":"2025-10-12T02:57:09","date_gmt":"2025-10-12T02:57:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/59593\/"},"modified":"2025-10-12T02:57:09","modified_gmt":"2025-10-12T02:57:09","slug":"oulun-kirjamessuilla-vieraillut-mikael-niemi-pian-nahtavasta-disney-sarjasta-onhan-se-kuin-unelma-kun-tarinaa-tornionlaaksosta-naytetaan-ympari-maailmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/59593\/","title":{"rendered":"Oulun kirjamessuilla vieraillut Mikael Niemi pian n\u00e4ht\u00e4v\u00e4st\u00e4 Disney-sarjasta: ”Onhan se kuin unelma, kun tarinaa Tornionlaaksosta n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maailmaa”"},"content":{"rendered":"

\n Oulun lyseon juhlasali oli l\u00e4hes viimeist\u00e4 paikkaa my\u00f6ten t\u00e4ysi lauantaina, kun Tornionlaakson Pajalan kirjailijasuuruus Mikael Niemi, 66, vieraili Oulun kirjamessuilla.\n <\/p>\n

\n Lavalla n\u00e4htiin hyv\u00e4ntuulinen ja huumorintajuinen mies, joka selv\u00e4sti rakasti esiintymist\u00e4. H\u00e4n kehui V\u00e4in\u00f6 Linnaa ja innostui esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa p\u00e4tk\u00e4n J\u00e4\u00e4k\u00e4rimarssista.\n <\/p>\n

\n Toisaalta Niemi ei arkaillut puhua vaikeistakaan aiheista, kuten vaikkapa mielenterveysongelmista, joista h\u00e4nen my\u00f6s kirjallisesti lahjakas, nyt jo edesmennyt veljens\u00e4 k\u00e4rsi.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fH\u00e4nell\u00e4 oli liikaa mielikuvitusta, joten meit\u00e4 olisi voinut olla kaksi lahjakasta kirjailijaa Pajalasta, Niemi sanoi viitaten skitsofreniaa sairastaneeseen veljeens\u00e4.\n <\/p>\n

\n Esiintymisens\u00e4 j\u00e4lkeen Niemi kertoo, ett\u00e4 h\u00e4n nauttii kirjamessuista ja suorastaan innostuu kirjoja rakastavasta yleis\u00f6st\u00e4 ja kollegoiden tapaamisesta.\n <\/p>\n

\n Mik\u00e4 olisikaan parempaa vastapainoa kirjailijan usein yksin\u00e4iselle ty\u00f6lle.\n <\/p>\n

\n Ouluun Mikael Niemi ajeli s\u00e4hk\u00f6autollaan jo perjantaina Haaparannan kautta, pitkin reitti\u00e4, joka mukailee Tornionjokivartta \u2013 h\u00e4nen kirjoistaankin tuttua maisemaa.\n <\/p>\n

\"Popul\u00e4\u00e4rimusiikkia<\/p>\n

\n Popul\u00e4\u00e4rimusiikkia Vittulaj\u00e4nk\u00e4lt\u00e4 -romaanin saama suosio muutti Mikael Niemen el\u00e4m\u00e4n.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tiina Wallin\n <\/p>\n

\n H\u00e4nen juurensa ovat Suomen rajan tuntumassa pieness\u00e4 Pajalan kyl\u00e4ss\u00e4, jonne h\u00e4nen esivanhempansa muuttivat aikoinaan Suomen puolelta.\n <\/p>\n

\n Niemi palasi kotiseudulleen 1990-luvun lopulla parinkymmenen Luulaja-vuoden j\u00e4lkeen tavattuaan hollantilaisen vaimonsa ja perustettuaan perheen.\n <\/p>\n

\n Moni tuntee Niemen parhaiten h\u00e4nen vuonna 2000 julkaistusta Popul\u00e4\u00e4rimusiikkia Vittulaj\u00e4nk\u00e4lt\u00e4 -romaanistaan, joka voitti arvostetun ruotsalaisen August-kirjallisuuspalkinnon.\n <\/p>\n

\n Kirja myi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Ruotsissa 800\u202f000 kappaletta, Euroopan laajuisesti pari miljoonaa. Teosta on k\u00e4\u00e4nnetty useille kymmenille eri kielille. Kirjasta on tehty my\u00f6s elokuva ja n\u00e4ytelmi\u00e4.\n <\/p>\n

\n Romaani teki Niemest\u00e4 kertaheitolla kuuluisan mutta my\u00f6s muutti el\u00e4m\u00e4n totaalisesti.\n <\/p>\n

\n \u2013 Olen iloinen, ett\u00e4 en ollut liian nuori tuolloin vaan nelikymppinen. Tiesin jo, kuinka vaikeaa on tulla toimeen kirjailijana ja saada menestyst\u00e4. Yht\u00e4kki\u00e4 minulla oli varaa ostaa talo, auto ja el\u00e4tt\u00e4\u00e4 perhe. Minulla oli tuolloin kaksi poikaa ja my\u00f6hemmin syntyi viel\u00e4 yksi tyt\u00e4r, Niemi kertoo.\n <\/p>\n

\n Uusien k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten my\u00f6t\u00e4 Niemi sai kutsuja eri maihin aina Yhdysvaltoja my\u00f6ten.\n <\/p>\n

Fakta<\/p>\n

Mikael Niemi<\/p>\n

\n Kirjailija.\n <\/p>\n

\n Asuu Pajalassa, Vittulaj\u00e4nk\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 Suomen rajaa.\n <\/p>\n

\n Perheess\u00e4 vaimo ja kolme jo aikuista lasta.\n <\/p>\n

\n Sai vuonna 2000 ilmestyneest\u00e4 Popul\u00e4\u00e4rimusiikkia Vittulaj\u00e4nk\u00e4lt\u00e4 -romaanistaan Ruotsin August-palkinnostaan. Kirjaa on k\u00e4\u00e4nnetty yli 26 kielelle ja siit\u00e4 tehty my\u00f6s elokuva.\n <\/p>\n

\n Muita teoksia Nahkakolo, Mies joka kuoli kuin lohi, Veden viem\u00e4\u00e4 ja Karhun keitto. Silkkiin k\u00e4\u00e4ritty kivi -romaani ilmestyi suomeksi tammikuussa 2025.\n <\/p>\n

\n Karhun keitto -romaaniin pohjautuva tv-sarja julkaistaan 15. lokakuuta Disney+ -suoratoistopalvelussa. Rikosdraamasarja on kanavan ensimm\u00e4inen ruotsinkielinen tv-sarja.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fPid\u00e4n matkustamisesta, mutta yht\u00e4 mukavaa on aina ollut tulla kotiin ja istua kirjoittamaan. Isot kaupungit ja hiljaisuus luonnon keskell\u00e4 kotona \u2013 onhan se aikamoinen kontrasti.\n <\/p>\n

\n My\u00f6s Niemen uusin, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 suomeksi julkaistu teos Silkkiin k\u00e4\u00e4ritty kivi (Like) on her\u00e4tt\u00e4nyt kiinnostusta maailmalla: se on k\u00e4\u00e4nnetty suomen ohella ranskaksi, italiaksi, tanskaksi ja norjaksi.\n <\/p>\n

\n Niemi on tyytyv\u00e4inen kirjan saamista my\u00f6nteisist\u00e4 kritiikeist\u00e4 ja laajasta kiinnostuksesta.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fOlen ylpe\u00e4 kaikista kirjoistani, enk\u00e4 koe mink\u00e4\u00e4nlaista painetta ulkopuolelta, sis\u00e4isesti kyll\u00e4kin. Kirjoitan hitaasti, sill\u00e4 haluan tuntea yritt\u00e4neeni parhaani ja olla huolellinen. Kirjan kirjoittaminen teett\u00e4\u00e4 my\u00f6s paljon t\u00f6it\u00e4, mutta haluan sen olevankin niin.\n <\/p>\n

\"Mikael<\/p>\n

\n Mikael Niemen esiintyminen veti Oulun lyseon juhlasalin t\u00e4yteen v\u00e4ke\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tiina Wallin\n <\/p>\n

\n Silkkiin k\u00e4\u00e4ritty kivi on historiallinen sukutarina fiktiivisist\u00e4 Vanhakosken veljeksist\u00e4, torppari Einosta ja saarnamies Wilhelmist\u00e4. Kirja kertoo, kuinka ty\u00f6v\u00e4enaate rantautui 1900-luvun alussa Pajalaan ja kuinka k\u00f6yh\u00e4t ty\u00f6l\u00e4iset ryhtyiv\u00e4t vaatimaan oikeuksiaan.\n <\/p>\n

\n Luokkaristiriidat nousevat esiin ja erilaiset aatteet t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fHalusin kirjoittaa siit\u00e4, koska se on t\u00e4rke\u00e4 ajanjakso Pajalan historiassa. Siit\u00e4 on julkaistu joitakin historiakirjoja, mutta ei ainuttakaan romaania. Kaipasin sellaista, joten kirjoitin kirjan, jollaisen halusin lukea itse.\n <\/p>\n

\n Romaanissakin oikealla esiintyv\u00e4, me\u00e4nkielinen Gottfried Harju perusti Pajalaan ensimm\u00e4isen ammattiyhdistysliikkeen vuonna 1930, mutta se ei syntynyt ilman taistelua. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n oli taisteltava oikeuksistaan konservatiivisia ja uskonnollisia ryhmittymi\u00e4 vastaan.\n <\/p>\n

\n Lopulta\u202fPajalassa alkoi kommunistiliikkeen aikakausi, jolloin my\u00f6s sosiaalidemokraatit j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n.\n <\/p>\n

\n \u2013 Seutumme oli Ruotsin punaisin paikkakunta tuolloin. Muistan, ett\u00e4 kommunisteja oli joka paikassa ollessani nuori 1970-luvulla. Kaikki ymp\u00e4rist\u00f6kunnista Pajalaan kouluun tulleet tyt\u00f6tkin olivat kommunisteja.\n <\/p>\n

\n Yhteis\u00f6 ja sen ristiriidat ovat Niemelle on tuttu aihepiiri, jota h\u00e4n on hy\u00f6dynt\u00e4nyt muissakin teoksissaan. Silkkiin k\u00e4\u00e4rityn kiven tapaan ristiriitoja aiheuttavat esimerkiksi uskonnolliset ja sekulaarit suuntaukset. Lis\u00e4h\u00f6ysteen\u00e4 ovat yliluonnolliset n\u00e4yt.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fLestadiolaiset saarnasivat ty\u00f6l\u00e4isille, ett\u00e4 jos liityt ammattiliittoon, joudut helvettiin.\n <\/p>\n

\n Niemi ei ymm\u00e4rr\u00e4, kuinka lestadiolaisista tuli niin konservatiivisia Tornionlaaksossa ja Pajalassa, sill\u00e4 n\u00e4in ei k\u00e4ynyt esimerkiksi Norjassa, jossa lestadiolaisista tuli sosiaalidemokraatteja. Pajalassa he olivat konservatiivista oikeistoa ja my\u00f6hemmin kristillisdemokraatteja.\n <\/p>\n

\"Mikael<\/p>\n

\n Mikael Nieme\u00e4 Oulun kirjamessuilla haastatteli Kalevan julkaisuvastaava Juho Maijala.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tiina Wallin\n <\/p>\n

\n \u2013 On kiinnostavaa, kuinka historia voi muuttaa meid\u00e4t niin erilaisiksi.\n <\/p>\n

\n Niemi sanoo 500-sivuisen teoksen olevan h\u00e4nen ty\u00f6l\u00e4in ja t\u00e4rkein teoksensa. Ty\u00f6l\u00e4in siksi, ett\u00e4 oli teht\u00e4v\u00e4 paljon taustatutkimusta ja perehdytt\u00e4v\u00e4 historiaan. Kirjan kirjoittaminen vei viisi vuotta.\n <\/p>\n

\n Voisiko Niemen romaaneja luonnehtia yhteiskunnallisiksi, jopa poliittisiksi? Kirjailijalle ajatus ei ole vieras, mutta se ei suinkaan koske koko h\u00e4nen tuotantoaan.\n <\/p>\n

\n Yhteiskunnallisena voisi pit\u00e4\u00e4 vaikkapa h\u00e4nen l\u00e4pimurtoteostaan Populaarimusiikkia Vittulaj\u00e4nk\u00e4lt\u00e4, jossa nousee esiin ruotsalaistaminen.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202f Ruotsalaiset halusivat meid\u00e4n unohtavan suomalaisjuuremme. Sen vuoksi moni muutti h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n jopa suomalaisen sukunimens\u00e4. Itse en koskaan h\u00e4vennyt suomalaisjuuriani. Ajattelin, ett\u00e4 olen yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin muutkin.\n <\/p>\n

\n Veden viem\u00e4\u00e4 -kirjassa (2013) puolestaan nousee esiin ilmastonmuutos ja ajatus luonnosta ihmist\u00e4 vahvempana. Sen voi Niemen mielest\u00e4 tulkita poliittiseksi.\n <\/p>\n

\n Viel\u00e4 on puhuttava tovi Niemen edellisest\u00e4 romaanista, vuonna 2018 julkaistusta Karhun keitosta, josta on tulossa kuusiosainen tv-sarja.\n <\/p>\n

\n Ruotsalainen tuotantoyhti\u00f6 Anagram (muun muassa Ohuella langalla) osti kirjan julkaisuoikeudet ja p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 siit\u00e4 sarjan, joka julkaistaan Disney+ -suoratoistopalvelussa 15. lokakuuta.\n <\/p>\n

\n 1800-luvun Tornionlaaksoon sijoittuvaa rikosdraamaa on kuvattu Suomessa.\n <\/p>\n

\n Niemi on jo n\u00e4hnyt sarjan kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 ja on n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n vaikuttunut.\n <\/p>\n

\n \u2013 Liikutuin ja pelk\u00e4sin, vaikka tied\u00e4n, mit\u00e4 tulee tapahtumaan. Mukana on taitavia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 Ruotsista, Suomesta ja Norjasta.\n <\/p>\n

\n H\u00e4nen mukaansa kansainv\u00e4lisen sarjan toteutuminen on paljon isompi juttu kuin esimerkiksi Populaarimusiikkia Vittulaj\u00e4nk\u00e4lt\u00e4 -filmatisointi.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fOnhan se kuin unelma, kun tarina Tornionlaaksosta n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maailmaa Euroopasta aina Australiaan, Japaniin ja Kanadaan saakka.\n <\/p>\n

\n Kolmen kielen ja kahden kulttuurin vaikutuspiiriss\u00e4 kasvanut Mikael Niemi pit\u00e4\u00e4 kasvuymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n rikkautena, joka on ruokkinut my\u00f6s luovuutta. H\u00e4nen poliisi-is\u00e4ns\u00e4 puhui me\u00e4nkielt\u00e4, opettaja\u00e4iti ruotsia ja mummo saamea.\n <\/p>\n

\n Niemen oma \u00e4idinkieli on ruotsi ja h\u00e4n puhuu hieman my\u00f6s me\u00e4nkielt\u00e4 ja suomea.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fMinusta se on vain kiehtovaa. Olemme mets\u00e4kansaa, ruotsalaiset ja suomalaiset. Tunnen oloni kotoisaksi mets\u00e4ss\u00e4, jota my\u00f6s omistan. Olen ostanut sukuni mets\u00e4\u00e4, ja hoidan sit\u00e4. Odotan aina silloin t\u00e4ll\u00f6in n\u00e4kev\u00e4ni hirven.\n <\/p>\n

\"Mikael<\/p>\n

\n Mikael Niemen \u00e4idinkieli on ruotsi, mutta h\u00e4n on opetellut my\u00f6s me\u00e4nkielt\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tiina Wallin\n <\/p>\n

\n Asiat ovat muuttuneet Pajalan 2000 asukkaan kyl\u00e4ss\u00e4 sitten Niemen lapsuuden, jolloin kyl\u00e4n talousn\u00e4kym\u00e4t olivat heikot. Asukkaat, jotka aiemmin olivat saaneet elantonsa maanviljelyksest\u00e4 ja mets\u00e4t\u00f6ist\u00e4, joutuivat 1960-luvulla keskelle suurta rakennemuutosta.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fRuotsin hallitus lopetti maatalouden tukemisen vuonna 1968. Serkkunikin joutuivat myym\u00e4\u00e4n kaikki lehm\u00e4ns\u00e4 ja hevosensa. Ty\u00f6tt\u00f6myys oli 15\u201320 prosentin luokkaa, kun nyky\u00e4\u00e4n se on vain kahden prosentin luokkaa, koska meill\u00e4 on kaivos. Vaimoni johtaa vanhustenhoitolaitosta Pajalassa ja etsii koko ajan lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.\n <\/p>\n

\n Mikael Niemen suvun talo sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Tornionjokea. Siin\u00e4 asuvat h\u00e4nen serkkunsa, mutta l\u00e4hell\u00e4 on m\u00f6kki, jossa Niemi viett\u00e4\u00e4 kesi\u00e4\u00e4n.\n <\/p>\n

\n Side seutuun on vahva, ja Niemi toivookin, ett\u00e4 h\u00e4nen muualle muuttaneet lapsensa palaavat sinne joskus.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Oulun lyseon juhlasali oli l\u00e4hes viimeist\u00e4 paikkaa my\u00f6ten t\u00e4ysi lauantaina, kun Tornionlaakson Pajalan kirjailijasuuruus Mikael Niemi, 66, vieraili…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":59594,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-59593","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59593","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59593"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59593\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/59594"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59593"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59593"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59593"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}