Jyv\u00e4skyl\u00e4n seudulla toiminut vakoilurengas v\u00e4litti uutuuskirjan mukaan Neuvostoliittoon vuosien ajan sotilastietoja ja raportteja teollisuudesta.<\/p>\n
Suomen kenties suurimman vakoilurenkaan toiminnasta ei ole 1950-luvun j\u00e4lkeen kerrottu juurikaan mit\u00e4\u00e4n, ja laajasti julkisuudessa tuolloin olleiden oikeudenk\u00e4yntien asiakirjat julistettiin aikanaan ikuisesti salaisiksi, kerrotaan tiistaina julkaistussa uutuuskirjassa Suuri suomalainen vakoilutapaus (Docendo, 2025).<\/p>\n
Tapahtumia tarkasti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4n teoksen mukaan kyse oli Neuvostoliiton rahapalkkiolla v\u00e4rv\u00e4\u00e4mist\u00e4 suomalaisista, joista ensimm\u00e4iset koulutettiin toimintaan jo jatkosodan lopussa sotavangeiksi otetuista suomalaisista.<\/p>\n
Kahdeksan hengen vakoilurenkaan paljasti syksyll\u00e4 1953 ensimm\u00e4isi\u00e4 vuosiaan toiminut Suojelupoliisi (Supo), joka sai nopeasti selville kuusi Neuvostoliitolle tietoja v\u00e4litt\u00e4nytt\u00e4 vakoojaa. Heist\u00e4 kaksi oli Puolustusvoimien upseereita.<\/p>\n
Vakoojien nopeiden pid\u00e4tysten ja kuulustelujen my\u00f6t\u00e4 paljastui viel\u00e4 kaksi upseeria lis\u00e4\u00e4, jotka olivat v\u00e4litt\u00e4neet sotilastiedustelun tietoja l\u00e4nteen Ruotsiin. Lopulta kaikki kahdeksan tuomittiin ankarasti maanpetoksesta.<\/p>\n
Vakoilukoplan paljastuttua selvisi, ett\u00e4 se oli miltei kymmenen vuoden ajan vuotanut Neuvostoliittoon salaisia sotilastietoja ja raportteja teollisuudesta. Supon kanssa Jyv\u00e4skyl\u00e4n vakoilurengasta selvittiv\u00e4t Puolustusvoimat ja rikospoliisi.<\/p>\n
Kirjan mukaan tapauksesta haluttiin Suomessa vaieta sen poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi, mutta vuonna 2000 korkein oikeus vapautti kaikki oikeudenk\u00e4yntien ja poliisitutkinnan asiakirjat.<\/p>\n
Mahdollista nyky\u00e4\u00e4nkin<\/p>\n
Suuresta vakoilurenkaasta kirjan tehneet Kari Junkkala<\/strong> ja Erkki Hujanen<\/strong> muistuttavat, miten Suomi oli sotien j\u00e4lkeen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa suurvaltojen vakoilutoiminnassa kylm\u00e4n sodan aikana. Vakoilusta kehittyi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen suurvaltojen keskeinen ase taistelussa maailman etupiireist\u00e4. Suomi oli Neuvostoliiton rajanaapurina otollinen v\u00e4yl\u00e4 hankkia tietoja vastapuolesta.<\/p>\n \u2013 Neuvostovakoilua kiinnostivat sotilaallisesti t\u00e4rke\u00e4t kohteet Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. Seudulla on edelleen paljon puolustustarviketeollisuutta, joten samantapaista vakoilua voisi tapahtua t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Keinot vain ovat 70 vuoden takaisesta huomattavasti muuttuneet, he toteavat kirjan esipuheessa.<\/p>\n Tekij\u00f6ist\u00e4 Junkkala on yksityisetsiv\u00e4 ja liikkeenjohdon konsultti. H\u00e4n on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa vakoilurenkaan p\u00e4\u00e4tekij\u00e4n naapurissa Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. Hujanen on journalisti ja useita teoksia julkaissut tietokirjailija.<\/p>\n Junkkala ja Hujanen esittelev\u00e4t teoksessa, miten jatkosodan lopussa 1944 Neuvostoliitto v\u00e4rv\u00e4si vakoilijoita suomalaisista sotavangeista, eik\u00e4 toiminnasta ole aikaisemmin juurikaan kerrottu. My\u00f6s Jyv\u00e4skyl\u00e4n vakoilujutun\u00a0p\u00e4\u00e4tekij\u00e4 koulutettiin sotavankeudessa Neuvostoliiton tiedustelun palvelukseen. H\u00e4n aloitti toimintansa heti sodan j\u00e4lkeen Suomeen palattuaan ja sai vuosien aikana v\u00e4rv\u00e4tty\u00e4 useita tiedottajia vakoiluketjuunsa.<\/p>\n Salainen postilaatikko<\/p>\n Suojelupoliisi alkoi 1950-luvun alussa tarkkailla neuvostoliittolaisten autojen liikkumista Vaalimaan ja Porkkalan v\u00e4lisell\u00e4 maantiell\u00e4. Tiivis seuranta johti Jyv\u00e4skyl\u00e4n vakoilurenkaan paljastumiseen lokakuussa 1953. Suojelupoliisi \/ Suuri suomalainen vakoilutapaus<\/p>\n Suojelupoliisi p\u00e4\u00e4si vakoilurenkaan j\u00e4ljille ryhdytty\u00e4\u00e4n valvomaan Neuvostoliitolle vuokratun Porkkalan ja Vaalimaan v\u00e4lisell\u00e4 maantiell\u00e4 kulkevia, neuvostoliittolaisin rekisterikilvin varustettuja autoja. Niill\u00e4 oli esteet\u00f6n l\u00e4pikulkuoikeus, sill\u00e4 suomalaisviranomaiset eiv\u00e4t saaneet tarkistaa autoja niiden kauttakulkuv\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 Suomen maaper\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Neuvostoliitto hoiti Porkkalaan sijoitettujen joukko-osastojensa huoltoa junilla, laivoilla ja lentokoneilla. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Supossa voitiin olettaa, ett\u00e4 henkil\u00f6-, kuorma- ja maastoautoissa kulkevat henkil\u00f6t toimivat Neuvostoliiton tiedusteluelimiss\u00e4 ja l\u00e4pikulkuliikenne palveli miltei yksinomaan maan salaista tiedustelua.<\/p>\n Kun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 perustettu liikenteen valvonta muutettiin kes\u00e4ll\u00e4 autojen suoraksi varjostukseksi, tuotti se syksyll\u00e4 l\u00e4pimurron, ja mets\u00e4st\u00e4 Pyht\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi maahan k\u00e4tketty vihre\u00e4 metallilieri\u00f6. T\u00e4m\u00e4 paljastui vakoojien postilaatikoksi.<\/p>\n \u2013 Seuraavana aamuna kello kahdeksalta Supon etsiv\u00e4t meniv\u00e4t tarkistamaan lieri\u00f6t\u00e4. Oli torstai 22. lokakuuta. Risujen ja sammalten alta, metallilieri\u00f6n p\u00e4\u00e4lt\u00e4, paljastui ruskea paperipaketti. Paketti ei joko ollut mahtunut lieri\u00f6\u00f6n tai se oli vain kiireess\u00e4 j\u00e4tetty ujuttamatta sinne, kirjassa kerrotaan.<\/p>\n Supon etsiv\u00e4t l\u00f6ysiv\u00e4t paketista ruskeaan muoviin k\u00e4\u00e4rityn kirjekuoren, joka sekin oli liimattu huolellisesti kiinni. He leikkasivat liimauksia auki ja luulivat aluksi, ett\u00e4 paketti oli neuvostoliittolaisten j\u00e4tt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kun kuoren sis\u00e4lt\u00f6 alkoi valjeta heille, miehet katsoivat toisiaan, heng\u00e4htiv\u00e4t syv\u00e4\u00e4n ja selasivat papereita pikaisesti yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan. Sill\u00e4 hetkell\u00e4 he tajusivat, ett\u00e4 Suomen armeijan sis\u00e4ll\u00e4 on vuoto, joka vaikutti pahalta. Salaista tietoa oli matkalla Neuvostoliittoon.<\/p>\n Karttoja lentokentist\u00e4<\/p>\n Maastoon k\u00e4tketty metallinen lieri\u00f6 toimi vakoilijoiden ja Neuvostoliiton tiedustelun v\u00e4lisen\u00e4 postilaatikkona. Poliisimuseo \/ Suuri suomalainen vakoilutapaus<\/p>\n Supon tutkijoiden l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjekuoreen oli kirjan mukaan koottu iso pino Ilmavoimien asiakirjoja, joiden joukossa oli muun muassa ilmakuvakarttoja it\u00e4isen Suomen pienist\u00e4 lentokentist\u00e4. Mukana olivat Joroisten, Puumalan, Mikkelin, J\u00e4mij\u00e4rven, Naaraj\u00e4rven, Taipalsaaren ja Savitaipaleen lentokenttien ilmakuvat. Kuoreen oli pakattu my\u00f6s indeksikartta eli karttahakemisto, johon oli merkitty kaikki Suomessa 1. lokakuuta 1953 menness\u00e4 tehdyt ilmakuvaukset.<\/p>\n Nippuun oli laitettu lis\u00e4ksi j\u00e4ljenn\u00f6s Tikkakoskella sijainneen 1. lennoston koulutussuunnitelmasta syyskaudelle 1953 ja lennoston alkuper\u00e4inen lokakuun 1953 koulutusk\u00e4sky, samoin j\u00e4ljenn\u00f6s sen organisaatio- ja henkil\u00f6st\u00f6rakenteesta.<\/p>\n \u2013 Papereiden joukossa oli my\u00f6s erillinen raportti Puolustusvoimien Jyv\u00e4skyl\u00e4n sotatekniselt\u00e4 asevarikolta. Sen oli allekirjoittanut 14. lokakuuta Mola-niminen henkil\u00f6. Supon etsiv\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t, ett\u00e4 Molan t\u00e4ytyi tarkoittaa vakoojan salaista peitenime\u00e4.<\/p>\n Sotilaallisten tietojen lis\u00e4ksi kirjekuoressa oli asiakirjoja, jotka olivat Supolle todenn\u00e4k\u00f6isesti ennalta arvattavaa vakoilumateriaalia. Mukana oli viiden sivun mittainen otsikoimaton kirje, jossa raportoitiin Suomessa lokakuun 1953 alussa k\u00e4ytyjen kunnallisvaalien tuloksia. Kirjoittaja n\u00e4ytti arvioivan erityisesti vasemmiston menestyst\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n seudulla. Lis\u00e4ksi kuvattiin ty\u00f6llisyystilannetta Suomessa. Lopussa kerrottiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Haapaj\u00e4rven v\u00e4lisest\u00e4 rataty\u00f6st\u00e4, jota tehtiin h\u00e4t\u00e4aput\u00f6in\u00e4.<\/p>\n Kirjekuoresta l\u00f6ytyi my\u00f6s kuitteja, joiden tutkijat arvioivat liittyv\u00e4n rahapalkkioihin. Peitenimi Julkas oli kahdella erillisell\u00e4 kuitilla allekirjoittanut 1. lokakuuta 1953, ett\u00e4 h\u00e4n oli saanut kolmessa er\u00e4ss\u00e4 ensiksi 100\u00a0000 markkaa, sitten 200\u00a0000 markkaa ja viel\u00e4 250\u00a0000 markkaa. Lauri-peitenimi oli allekirjoittamansa kuitin mukaan saanut 15\u00a0000 markkaa.<\/p>\n Kekkoselta lupa<\/p>\n Vaikka salainen postik\u00e4tk\u00f6 l\u00f6ytyi Pyht\u00e4\u00e4lt\u00e4, Supon tutkijat pystyiv\u00e4t kirjan mukaan pikaisesti hahmottamaan, ett\u00e4 vakoilu oli varsinaisesti tapahtunut Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. Paketissa olleiden asiakirjojen perusteella Keski-Suomessa n\u00e4ytti toimivan ainakin viiden henkil\u00f6n vakoilijaryhm\u00e4, jonka johtaja oli peitenimi Julkas.<\/p>\n Julkaksen yhdeksi avustajaksi tarkentui asiakirjojen perusteella peitenimi Panu. H\u00e4nen henkil\u00f6llisyytens\u00e4 osattiin arvioida nopeasti. Julkas mainitsi postipaketista l\u00f6ydetyss\u00e4 raportissaan, ett\u00e4 Panu oli valvontaupseeri ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli osallistunut erikoiskurssille, jossa oli ilmakuvauksen asiantuntijana pit\u00e4nyt esitelm\u00e4n.<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 tiedoista voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Panun t\u00e4ytyi olla Tikkakoskella toimivan Ilmavoimien kuvakeskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, ilmakuvaukseen erikoistunut 35-vuotias kapteeni Martti Salo<\/strong>. My\u00f6s paketissa olleet ilmavalokuvat ja indeksikartta johtivat j\u00e4ljet juuri Saloon.<\/p>\n Kun Panu saatiin identifioitua kapteeni Saloksi, voitiin Mola-peitenimi puolestaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 armeijan teknisell\u00e4 varikolla Jyv\u00e4skyl\u00e4n Sepp\u00e4l\u00e4nkankaalla ty\u00f6skentelev\u00e4ksi henkil\u00f6ksi. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eli sunnuntaina 25. lokakuuta p\u00e4\u00e4esikunnan tutkijat saivat raportin k\u00e4sialan perusteella varmistettua, ett\u00e4 Mola oli varikon varastonhoitaja, 32-vuotias kersantti Lahja Naukkarinen<\/strong>.<\/p>\n N\u00e4yt\u00f6t vakoilusta vaikuttivat niin vahvoilta, ett\u00e4 ainakin armeijan upseerien pid\u00e4tyksiin tarvittiin poliittinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 valtion p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ylimm\u00e4lt\u00e4 taholta.<\/p>\n \u2013 P\u00f6yt\u00e4puhelimet pirisiv\u00e4t viikonloppuna varmaankin taukoamatta p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja poliisiorganisaatioiden johtajien p\u00f6ydill\u00e4. L\u00e4hetit juoksuttivat kirjallisia viestej\u00e4 edestakaisin. Suojelupoliisin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Armas Alhava<\/strong> otti yhteytt\u00e4 eri tahoihin. Poliittiset valtuudet pid\u00e4tyksiin hankittiin pika-aikataululla p\u00e4\u00e4ministeri Urho Kekkoselta<\/strong> ja sis\u00e4ministeri V. J. Sukselaiselta<\/strong>.<\/p>\n Nopeat pid\u00e4tykset<\/p>\n Vakoilurenkaan toinen p\u00e4\u00e4tekij\u00e4, kapteeni Martti Salo, ty\u00f6skenteli Ilmavoimien kuvakeskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 sotien j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina. Suomen Ilmavoimamuseo \/ Suuri suomalainen vakoilutapaus<\/p>\n Supon, rikospoliisin ja Puolustusvoimain tutkijat neuvottelivat sunnuntaina 25. lokakuuta 1953 tiiviisti taktiikasta, jolla rikostutkinnassa tulisi edet\u00e4. Tutkijoilla oli tiedossa kaksi vakoiluryhm\u00e4n j\u00e4sent\u00e4, mutta sen johtajasta ei ollut saatu mink\u00e4\u00e4nlaista hajua. Johtajan henkil\u00f6llisyys oli selvitett\u00e4v\u00e4 Martti Salon ja Lahja Naukkarisen kuulusteluissa, ja heid\u00e4t oli saatava tunnustamaan mahdollisimman nopeasti.<\/p>\n P\u00e4\u00e4tettiin iske\u00e4 seuraavana aamuna kummankin ty\u00f6paikalle. Supo valmensi ep\u00e4iltyjen esimiehet pid\u00e4tyksiin, jotta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 iskulla olisi pid\u00e4tett\u00e4viin heti alkuun mahdollisimman suuri moraalinen vaikutus. T\u00e4ss\u00e4 onnistuttiinkin. Salo purskahti itkuun.<\/p>\n Lyhyen kotik\u00e4ynnin j\u00e4lkeen Salo siirrettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n poliisivankilan selliin. Seuraavina p\u00e4ivin\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kuulusteltiin sotilaspiirin esikunnassa. Siell\u00e4 Salo ryhtyi kertomaan Puolustusvoimien tutkijoille vuolaasti, miten h\u00e4n oli koonnut ty\u00f6paikaltaan Ilmavoimista salaista materiaalia neuvostoliittolaisille toimitettavaksi.<\/p>\n Salo ja Naukkarinen kertoivat toisistaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 salanimi Julkas oli jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4inen vaatturi Reino Kettunen<\/strong>. H\u00e4n oli v\u00e4rv\u00e4nnyt Salon ja Naukkarisen vakoilemaan Neuvostoliiton hyv\u00e4ksi, ja molemmat olivat toimittaneet hankkimansa tiedot h\u00e4nelle. Kettunen n\u00e4ytti perustaneen tiedottajien verkoston, vakoilurenkaan, jonka yhdysmiehen\u00e4 h\u00e4n itse toimi.<\/p>\n Salon ja Naukkarisen pid\u00e4tyksist\u00e4 ehti kulua vain tunti, kun rikospoliisin tutkijat saapuivat mustilla autoillaan Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ilmarisenkadulle Reino Kettusen kodin edustalle.<\/p>\n Kettunen onnistuttiin pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakennuksen alakerrassa sijanneesta vaatturinliikkeest\u00e4\u00e4n sujuvasti. Saman tien h\u00e4nen luonaan tehtiin kotietsint\u00e4. Kettuselta l\u00f6ytyi paperille kirjoitettu lista asioista, jotka h\u00e4nen piti saada selville Jyv\u00e4skyl\u00e4n sotilaspiirist\u00e4 v\u00e4rv\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tiedottajalta.<\/p>\n Muistilehti\u00f6\u00f6n Kettunen oli kirjoittanut h\u00e4nelle itselleen ja tiedottajille vuonna 1953 maksetut palkkiot. Kunkin summan eteen Kettunen oli merkinnyt tiedottajan peitenimen alkukirjaimen.<\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 nimi\u00e4<\/p>\n Maanantai-iltaan 26. lokakuuta menness\u00e4 vakoilujutussa oli kirjan mukaan pid\u00e4tetty kolme ep\u00e4ilty\u00e4, joista kaksi tunnusti heti. Varsinkin Martti Salon ensikuulustelujen perusteella voitiin olettaa, ett\u00e4 Suomessa oli nyt saatu kiinni ison luokan vakoiluketju.<\/p>\n Kettunen paljasti my\u00f6s Lauri- ja R\u00e4isk\u00e4-peitenimet. Lauri oli vakoilurenkaan radios\u00e4hk\u00f6tt\u00e4j\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 asuva 30-vuotias ty\u00f6mies Paavo Koukka<\/strong>.<\/p>\n R\u00e4isk\u00e4n henkil\u00f6llisyyden Kettunen varmisti Valmet oy:n Tourulan-tehtailla ty\u00f6skentelev\u00e4ksi 43-vuotiaaksi metallijyrsij\u00e4ksi ja sorvariksi Toivo Toivoseksi<\/strong>. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n oli ollut hankkia tietoja tehtaan tuotannosta ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden mielialoista.<\/p>\n Poliisin Kettuselta puristamat tiedot johtivat viel\u00e4 samalla viikolla jatkopid\u00e4tyksiin.<\/p>\n Tutkinnassa selvisi nopeasti, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkunut vakoilu n\u00e4ytti alkaneen vuonna 1945 ja ajoittuneen yhdeks\u00e4lle vuodelle. Toiminta haarautui monelle taholle, ja vakoiluun vaikutti osallistuneen useita ep\u00e4iltyj\u00e4.<\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4inen vaatturi Reino Kettunen todettiin oikeudessa vakoiluringin p\u00e4\u00e4tekij\u00e4ksi. Kansallisarkisto \/ Suuri suomalainen vakoilutapaus<\/p>\n Ei pid\u00e4kkeit\u00e4<\/p>\n Uutuuskirjan mukaan vakoiluringin p\u00e4\u00e4tekij\u00e4 vaatturi Reino Kettunen<\/strong> loikkasi jatkosodassa vihollisen puolelle, ja sotavankeudessa h\u00e4net pakotettiin vakoilijaksi. H\u00e4n hoiti hommaansa haluttomasti, mutta viekkaasti. Kettunen hankki peitevirakseen sivutoimisen vakuutusasiamiehen pestin. Sen varjolla h\u00e4n saattoi matkustaa aika ajoin p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden tapaamisiin ja selitt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset ansionsa.<\/p>\n Kirjan tekij\u00f6iden mukaan Kettunen ei ollut varsinaisesti kommunisti, mutta h\u00e4nt\u00e4 ehk\u00e4 ohjasi vasemmistolainen ajatusmaailma. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin neuvostotiedustelun maksamat rahapalkkiot saivat h\u00e4net jatkamaan vakoilua vuodesta toiseen. H\u00e4n oli my\u00f6s allekirjoittanut sopimuksen, joka pakotti h\u00e4net jatkamaan toimintaa kuolemanrangaistuksen uhalla.<\/p>\n Toisesta p\u00e4\u00e4tekij\u00e4st\u00e4, kapteeni Martti Salosta<\/strong>, kehittyi kirjan mukaan Neuvostoliiton vakoilulle varsinainen helmi, sill\u00e4 h\u00e4n oli katkeroitunut sotilas ja suostui helposti tiedottajaksi. Ilmatiedustelun ja ilmakuvauksen ammattilaisena h\u00e4n sai k\u00e4siins\u00e4 sellaisia tietoja, joihin kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n muulla ei ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Salo hankki ja jakoi valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t salaisia asiakirjoja ilman mit\u00e4\u00e4n pid\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n \u2013 Pelkk\u00e4 luettelo Salon vuotamista asiakirjoista on kymmenkunta liuskaa pitk\u00e4. Isot palkkiot h\u00e4n k\u00e4ytti juopottelevaan el\u00e4m\u00e4ntyyliins\u00e4, kirjassa kerrotaan.<\/p>\n Vakoilurenkaan radisti Paavo Koukka<\/strong> pakotettiin vakoojaksi Reino Kettusen tavoin sotavankeudessa.<\/p>\n \u2013 Koukkaa voi luonnehtia onnettomaksi juoksupojaksi, joka ep\u00e4onnistui jatkuvasti tietojen v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4 radiolaitteillaan. Koukka l\u00f6rp\u00f6tteli juovusp\u00e4iss\u00e4\u00e4n salaisista hommistaan, mik\u00e4 kulkeutui neuvostoliittolaisten tietoon ja johti lopulta h\u00e4nen syrj\u00e4ytt\u00e4miseens\u00e4, kirjassa kerrotaan.<\/p>\n Kersantti Lahja Naukkarinen<\/strong> ja konttoristi Irma Paatola<\/strong> houkuteltiin vakoojarinkiin rahapalkkioiden avulla.<\/p>\n \u2013 Sorvari Toivo Toivonen<\/strong> oli ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 ainoa, joka lienee l\u00e4htenyt it\u00e4vakoiluun mukaan aatteellisen taustansa innoittamana. H\u00e4n kuului kommunistipuolueeseen, ja h\u00e4nt\u00e4 vaivasivat edelleen vuoden 1918 sodan traumat.<\/p>\n Toivosen rooli j\u00e4i osittain h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peittoon, koska h\u00e4n ei poliisikuulusteluissa tai oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 suostunut tunnustamaan mit\u00e4\u00e4n v\u00e4itettyj\u00e4 tekoja. Mahdollisesti h\u00e4n vahti Kettusen luotettavuutta ja raportoi siit\u00e4 erikseen neuvostotiedustelulle.<\/p>\n Sotasankari pid\u00e4tettiin<\/p>\n Kapteeni Salo tunnusti poliisikuulusteluissa my\u00f6s rikostutkijoille h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n tiedon l\u00e4nsitiedustelusta. H\u00e4n kertoi jakaneensa salaisia ilmakuvia paitsi Reino Kettusen v\u00e4lityksell\u00e4 Neuvostoliittoon my\u00f6s kahdelle Suomen Ilmavoimien upseerille. H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 kuvat olivat upseerien kautta p\u00e4\u00e4tyneet l\u00e4ntisille tiedusteluelimille.<\/p>\n Salo my\u00f6s paljasti upseerien henkil\u00f6llisyydet. He olivat everstiluutnantti Eino Luukkanen<\/strong> ja luutnantti Paavo Kohonen<\/strong>. Kohonen oli tuntematon lent\u00e4j\u00e4, mutta Luukkanen kuuluisa h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lent\u00e4j\u00e4 sotien ajoilta, ilmavoittoja ker\u00e4nnyt sankari ja Mannerheim-ristin ritari.<\/p>\n Salo kertoi, ett\u00e4 miehet olivat toimittaneet ilmakuvia Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin. P\u00e4\u00e4esikunta sai nopeasti tarkistettua, etteiv\u00e4t Salon puheet olleet n\u00e4ilt\u00e4 osin t\u00e4ysin per\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n Tietoja Luukkasen ja Kohosen matkoista ilmavoimien koneilla pohjoiseen l\u00f6ytyi helposti heid\u00e4n lentop\u00e4iv\u00e4kirjoistaan. Pian oltiin valmiita suuntaamaan rikostutkinta my\u00f6s heihin.<\/p>\n Sotilaspoliisit pid\u00e4ttiv\u00e4t Kohosen perjantaina 6. marraskuuta 1953 ty\u00f6paikaltaan lennostosta Siilinj\u00e4rven Rissalasta. Luukkanen pid\u00e4tettiin kotoaan pian sen j\u00e4lkeen, kun Supon rikostutkijat olivat kuulleet Kohosta ja saaneet h\u00e4nelt\u00e4 tietoa Luukkasen osuudesta ep\u00e4iltyihin asioihin.<\/p>\n Historiallisen kovat tuomiot<\/p>\n Oikeudessa vakoilurenkaan raskaimmat syytetaakat lankesivat Suuri suomalainen vakoilutapaus -kirjan mukaan Reino Kettuselle<\/strong> ja Martti Salolle<\/strong>. Kaksikolle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin my\u00f6s ankarimmat rangaistukset. Hovioikeus tuomitsi molemmat kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen \u2013 kuritushuoneeseen, kuten tuohon aikaan ilmaistiin. Kettunen todettiin renkaan p\u00e4\u00e4organisoijaksi ja Salo t\u00e4rkeimm\u00e4ksi tiedottajaksi.<\/p>\n Hovioikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t kahdeksan vuoden kuritushuonetuomiot ovat vuonna 2025 edelleen korkeimmat, jotka maanpetoksista on Suomessa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen annettu.<\/p>\n Seuraavaksi ankarimmat tuomiot olivat Toivo Toivosen saama nelj\u00e4 vuotta vankeutta, Paavo Koukan kolme ja puoli vuotta vankeutta sek\u00e4 Lahja Naukkarisen kolme vuotta vankeutta. L\u00e4nsisuunnan vakoilusta tuomion saaneen Eino Luukkasen hovioikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Paavo Kohosen rangaistus oli ehdottomista tuomioista lievin, kymmenen kuukautta vankeutta.<\/p>\n Irma Paatolalle tuomittiin vankeutta yksi vuosi, mutta h\u00e4n ei joutunut suorittamaan sit\u00e4 vankilaan.<\/p>\n Korkein oikeus lievensi<\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n vakoilujuttua k\u00e4siteltiin viel\u00e4 korkeimmassa oikeudessa, joka muutti hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 eniten Reino Kettusen ja Martti Salon tuomioita. Hovioikeus oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt n\u00e4ille kahdelle p\u00e4\u00e4tekij\u00e4lle kahdeksan vuotta kuritushuonetta, mutta korkein oikeus alensi molempien rangaistuksia seitsem\u00e4\u00e4n vuoteen. Lis\u00e4ksi kummankin tuomiosta v\u00e4hennettiin tutkintavankeuden takia yksi kuukausi.<\/p>\n Paavo Koukan<\/strong> tuomiota korkein oikeus korotti vuodella kolmesta ja puolesta vuodesta nelj\u00e4\u00e4n ja puoleen vuoteen. Korotetusta tuomiosta v\u00e4hennettiin niin ik\u00e4\u00e4n kuukausi tutkintavankeuden takia, joten Koukan rangaistukseksi j\u00e4i lopulta nelj\u00e4 vuotta ja viisi kuukautta kuritushuonetta.<\/p>\n Muilla hovioikeuden antamat tuomiot s\u00e4ilyiv\u00e4t korkeimmassa oikeudessa ennallaan. Vain Eino Luukkasen<\/strong> lopulliseen rangaistukseen sis\u00e4ltyi pieni muutos. Lopulliseksi tuomioksi Luukkaselle kertyi yksi vuosi ja seitsem\u00e4n kuukautta kuritushuonetta.<\/p>\n Korkein oikeus ei puuttunut rikosten taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 koskeviin hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin eik\u00e4 muihinkaan tuomioiden yksityiskohtiin, vaan rangaistukset niist\u00e4 s\u00e4ilyiv\u00e4t ennallaan. It\u00e4vakoiluun syyllistyneet kuusi henkil\u00f6\u00e4 tuomittiin menett\u00e4m\u00e4\u00e4n valtiolle rahapalkkionsa, Kettunen yhteens\u00e4 950\u00a0000 markkaa ja Salo miljoona markkaa. Lopuilla korvaussummat vaihtelivat 100\u00a0000 markasta 500\u00a0000 markkaan.<\/p>\n Neuvostoliiton laskettiin maksaneen vakoilurenkaalle yhdeks\u00e4n vuoden aikana 1944\u20131953 rahapalkkioina liki kolme miljoonaa markkaa.<\/p>\n Everstiluutnantti Eino Luukkasta ja luutnantti Paavo Kohosta<\/strong> ohjasi kirjan mukaan ideologia. He olivat l\u00e4nnen miehi\u00e4 aatteesta, ja heill\u00e4 oli yhteinen into pyrki\u00e4 auttamaan l\u00e4ntt\u00e4 ja Suomea pel\u00e4tyn Neuvostoliiton miehityksen varalta.<\/p>\n Taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 Luukkanen tai Kohonen eiv\u00e4t tiett\u00e4v\u00e4sti saaneet toimistaan. Heid\u00e4t jouduttiin lopulta tuomitsemaan maanpetoksesta yhdess\u00e4 it\u00e4vakoilijoiden kanssa, koska he olivat joka tapauksessa osallisia Jyv\u00e4skyl\u00e4n vakoilujutussa.<\/p>\n Kohonen joutui viel\u00e4 vapauduttuaan Supon erityisseurantaan. My\u00f6s useita muita tuomittuja seurattiin heid\u00e4n vapauduttuaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jyv\u00e4skyl\u00e4n seudulla toiminut vakoilurengas v\u00e4litti uutuuskirjan mukaan Neuvostoliittoon vuosien ajan sotilastietoja ja raportteja teollisuudesta. Yhdeks\u00e4n vuotta toiminut Jyv\u00e4skyl\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":60124,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[35,802,804,377,137,33,31,30,378,803,878,805,32,109],"class_list":{"0":"post-60123","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-24h","9":"tag-armeijat-ja-aseelliset-joukot","10":"tag-aseelliset-konfliktit","11":"tag-books","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-kirjat","17":"tag-levottomuudet-ja-sodat","18":"tag-puolustus-ja-rajavalvonta-maanpuolustus","19":"tag-sota","20":"tag-suomi","21":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60123"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60123\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/60124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}